Uudet valmiusasemat nopeuttavat avun perillepääsyä Vantaalla

Väestömäärän kasvu laajentaa tiheästi asuttuja asuinalueita Vantaalla. Uusien asuinalueiden rakentuessa paloasemat eivät sijaitse enää optimaalisilla alueilla. Myös liikennemäärät varsinkin kehätiellä ovat kasvaneet. Vantaalle suunnitellaan neljän valmiusaseman rakentamista lähivuosien aikana toimintavalmiuden parantamiseksi.

Uudet valmiusasemat ovat suunnitteilla Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Korsoon ja Hakunilaan. Näistä ensimmäisenä on valmistumassa Tikkurilan valmiusasema vuonna 2023. Muut kolme järjestyksessä Hakunila, Myyrmäki, Korso, vuoden 2026 loppuun mennessä. 
- Paloasemaverkoston suunnitteluperusteet pohjautuvat riskiluokitteluun, joka tehdään muun muassa asukasluvun, rakennuskannan ja onnettomuuksien lukumäärän mukaan, kertoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jussi Rahikainen. 

Ensimmäisen riskiluokan kohteista puolet on saavutettava kuudessa minuutissa, siitä hetkestä, kun hälytys on vastaanotettu. Nyt toimintavalmiusaika ei täyty, sillä ensimmäisen riskiluokan ruutujen määrä on noussut asukasluvun kasvun ja rakentamisen tiivistymisen vuoksi. 
- Liikennemäärien kasvu on myös hidastanut ajoaikoja, Rahikainen lisää. 

Myös Aluehallintovirasto on puuttunut toimintavalmiusajan puutteisiin. Aluehallintovirasto edellyttää, että pelastustoiminnan palvelutasossa olevat epäkohdat korjataan ja pelastustoimen palvelutaso saatetaan pelastuslain edellyttämälle tasolle.

Myyrmäen valmiusaseman osalta järjestettiin asemakaavamuutoksen takia asukastilaisuus syyskuussa. Tilaisuudessa nousi esiin asukkaiden huolet esimerkiksi puistoalueen pienenemisestä, liikenteen lisääntymisestä sekä lisääntyvistä hälytysajoneuvojen äänistä. 
- Paloasemarakennus itsessään ei aiheuta meteliä, ääntä syntyy mahdollisesti hälytysajosta, huomauttaa Rahikainen. 
Hälytysääniä ei valmiusasemalta lähtevissä ajoneuvoissa käytetä kuin silloin kuin pitää varoittaa muuta liikennettä. Sireenejä käytetään esimerkiksi lähestyttäessä isoja risteyksiä, jolloin niillä varoitetaan autoilijoita, joille palaa vihreä valo. 

Kaikki asemat rakennetaan samalle konseptille ja pohjalle. Valmiusasemalla on kahden pelastajan kärkiyksikön lisäksi ensihoitoyksikkö eli ambulanssi, sekä tilat sopimuspalokunnan yksikölle. Asemalla työskentelee vakituisesti 4–5 pelastuslaitoksen palomiestä ja ensihoitajaa 24/7. 

Kärkiyksikkö on pakettiauton kokoinen paloauto, jonka tarkoitus on tavoittaa kohde nopeasti alueilla, joilla varsinainen paloasema on kauempana. Yksikkö voi toimia itsenäisesti tai sen avuksi voidaan hälyttää muita pelastusyksiköitä. Yksikkö kykenee esimerkiksi tehokkaaseen alkusammutukseen sekä ensivastetoimintaan. 

Uusien asemien lisäksi toimintavalmiusaikoja pyritään parantamaan myös muilla keinoin. Yksi on HALI-liikennevaloetuusjärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä ohjaa liikennevalot automaattisesti vihreäksi, kun hälytysajossa oleva ajoneuvo lähestyy valo-ohjattua risteystä. Vantaalla HALI 2.0 järjestelmän pilotointi aloitetaan marraskuussa Havukosken paloaseman ympäristössä. Vuonna 2022 aloitetaan järjestelmän asentaminen muualle Vantaalle.

Tärkein asia uusien asemien rakentamisessa on se, että apu tulee perille entistä nopeammin. Hätätilanteessa jokainen minuutti on tärkeä, jopa ratkaiseva. Myös väestön ikääntyminen lisää avun tarvitsijoiden määrää.
- Onnettomuudet sattuvat siellä missä on ihmisiä. Mitä tiiviimpi alue on kyseessä, sitä tärkeämpää on, että apu on lähellä, toteaa Rahikainen.