Hyppää sisältöön
Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Pelastustoiminta 

Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. 

Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavan viranomaisen tulee kiireellisesti ryhtyä vahinkojen torjumiseksi tai rajoittamiseksi kaikkiin sellaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joista aiheutuvat kustannukset tai vahingot eivät ole ilmeisessä epäsuhteessa uhattuina oleviin taloudellisiin ja muihin arvoihin. Torjuntatoimenpiteet on suoritettava niin, ettei luonnon ja ympäristön saattamista samaan tilaan, jossa se oli ennen vahinkotapahtumaa, tarpeettomasti vaikeuteta. (28.12.2018/1353) 
 
Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen. (28.12.2018/1353)

Pelastuslain 32 § mukaisesti pelastustoimintaan kuuluu:

  1. hälytysten vastaanottaminen
  2. väestön varoittaminen
  3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen
  4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen
  5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen
  6. 1–5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat.

Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen.

Toimintavalmius

Varsinais-Suomessa on 80 paloasemaa, joista 10 on miehitetty ympärivuorokautisesti päätoimisella henkilöstöllä. Kolmella paloasemalla on miehitys virka-aikana. Muiden paloasemien toimintavalmius toteutetaan sopimuspalokunnan tai puolivakinaisen palokunnan toimesta. 

Paloauto lähdössä tallista Turun keskuspaloasemalla.

Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoimintaa ja muodostelmia johdetaan neljällä eri tasolla. 

Pelastusryhmällä tarkoitetaan yleensä yhtä sammutusautoa, jota johtaa päätoiminen paloesimies tai ylipalomies, sekä sopimuspalokunnissa ryhmänjohtajakoulutuksen saanut henkilö. Suurin osa pelastustoiminnan tehtävistä suoritetaan pelastusryhmän toimesta.

Pelastusjoukkue muodostuu vähintään kahdesta pelastusryhmästä. Pelastusjoukkuetta johtaa päivystävä palomestari, joita on Varsinais-Suomessa valmiudessa viisi.

Pelastuskomppania muodostuu vähintään kahdesta pelastusjoukkueesta. Pelastuskomppaniaa johtaa päivystävä päällikkö. Pelastuskomppaniasta suurempi muodostelma on pelastusyhtymä, joka muodostuu vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta. Pelastusyhtymää johtaa päivystävä päällikkö tukenaan pelastustoimen johtokeskus.

Pelastustoiminnan johtamista tukee pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskus.

Kuva suurpalosta Turussa vuonna 2020.

Tulipalot

Tulipalot voidaan jakaa esimerkiksi rakennus-, huoneisto-, maasto- ja liikennevälinepaloihin. Pelastuslaitoksella on toimintamallit erilaisten tulipalojen varalle. Esimerkiksi palava henkilöauto sammutetaan pelastusryhmän toimesta, kerrostalon huoneistopalo pelastusjoukkueen toimesta ja usean kymmenen hehtaarin metsäpalo pelastuskomppanian toimesta. 

Vahingontorjuntatehtävät

Tavallisimpia vahingontorjuntatehtäviä ovat myrskyvauriopuut, jotka uhkaavat kaatua esimerkiksi rakennusten päälle, tai jo kaatuneet puut, jotka haittaavat esimerkiksi liikenteen kulkemista. Pelastuslaitos on myös varautunut rankkasateesta tai putkirikosta aiheutuneisiin vesivahinkojen torjuntaan ja veden pumppaamiseen. 

V-S pelastuslaitoksen veneet ajamassa Turun saaristossa.

Meritoiminta ja ympäristövahinkojen torjunta

Varsinais-Suomesta merkittävä osa sijoittuu Saaristomerelle. Pelastuslaitos on varautunut merelliseen toimintaan 54:llä eri kokoisella veneellä, jotka on hajasijoitettu riskianalyysin perusteella Varsinais-Suomen alueelle. Veneitä käytetään mm. meripelastustehtäviin, merellisiin öljyvahinkoihin sekä liikkumiseen saarissa tapahtuville tehtäville.

Unesco, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on nimennyt Saaristomeren biosfäärialueeksi. Tämä nimitys kannustaa alueen toimijoita ottamaan huomioon alueen mittaamattoman arvokkaan luonnon sekä kulttuurin, ja siten huolehtimaan alueen kestävästä kehityksestä, ylläpidosta ja suojelusta.

Pelastuslaitos vastaa alueellaan öljyntorjunnasta maalla, sisävesillä, rannikolla ja sisäsaaristossa. Lisäksi osallistumme yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastustoimintaan Rajavartiolaitoksen johdolla Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa. Öljyvahinkojen varalle pelastuslaitoksella on merkittävät öljyntorjuntavarastot Turussa, Uudessakaupungissa ja Pärnäisissä, sekä useita pienempiä varastoja hajasijoitettuna Varsinais-Suomen alueelle.

Vesipelastustehtäviä varten pelastuslaitoksella työskentelee noin neljäkymmentä palomiestä, jotka on erikoiskoulutettu vesisukeltajiksi. Alueella tapahtuu vuosittain noin 60–80 tehtävää, joihin hälytetään vesi-sukellusyksikkö Turusta, Naantalista tai Uudestakaupungista. Eniten hälytyksiä tulee Turun keskustan alueelle Aurajokeen. Tehtävien määrät Varsinais-Suomessa ovat Suomen suurimpia ja suoraan verrannollisia kesän lämpötiloihin. Vesipelastustehtäville liikutaan onnettomuuskohteesta riippuen autolla, veneellä tai Rajavartiolaitoksen helikopterilla. Vesisukeltajien lisäksi lähes jokaiselta pelastuslaitoksen paloasemalta löytyy suorituskyky pintapelastukseen, jolla tarkoitetaan henkilön pelastamista veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta.

Vaarallisten aineiden onnettomuudet

Pelastuslaitos on varautunut torjumaan vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Aineet voivat olla terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, palavia, syövyttäviä tai myrkyllisiä. Onnettomuusalueella työskentely edellyttää aina asianmukaista suojautumista. Torjuntatyöhön liittyykin olennaisesti kemikaalisukellus, jonka ensisijaisena tarkoituksena on estää aineen leviäminen ympäristöön ja torjua siten terveys- ja ympäristövahinkojen laajeneminen.

Pelastuslaitoksen kaikilla pelastusyksiköillä on suorituskyky aloittaa tiedustelu-, pelastamis- ja eristämistoimet vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Kemikaalisukeltamisen suorituskyky löytyy kaikista pää-toimisista pelastusyksiköistä. Vaativiin vaarallisten aineiden onnettomuuksiin liittyvä erikoisosaaminen ja -kalusto on keskitetty Naantalin ja Uudenkaupungin paloasemille.

Eläimen pelastaminen

Varsinais-Suomessa on vuosittain noin 150-200 eläinpelastustehtävää. Eläinpelastustehtäviä ovat mm. kissan pelastaminen puusta, loukkaantuneen linnun pelastaminen erilaisista paikoista, suuremman tuotantoeläimen pelastaminen kuilusta. 

Kaikki pelastuslaitoksen pelastusyksiköt osallistuvat eläinpelastustehtävien suorittamiseen. Vaativampiin ja erikoisempiin eläinpelastustehtäviin pelastuslaitoksella on kolme eläinpelastusryhmää, joiden toimin-taan osallistuu neljä sopimuspalokuntaa (Lemun VPK, Mietoisten VPK, Kiikalan VPK ja Marttilan VPK). Eläinpelastusryhmillä on toimintaan liittyvää erikoiskalustoa ja -osaamista.

Palomies pelastaa koiraa heikoilta jäiltä.

MIRG-toiminta

MIRG-ryhmä (Maritime Incident Response Group) on laivapalojen sammuttamiseen koulutettu erikoisryhmä. MIRG-ryhmä koostuu palomestarista, paloesimiehestä ja kolmesta palomiehestä. MIRG-ryhmä toimii meripelastuskeskuksen (Turku/Helsinki) alaisuudessa ja työskentely laivalla toteutetaan usein yhteistyössä laivan henkilökunnan kanssa. MIRG-ryhmä liikkuu tehtävälle useimmiten Rajavartiolaitoksen helikopterilla tai veneellä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-ryhmien miehistö työskentelee pääsääntöisesti Raision paloasemalla. 

MIRG-ryhmän toiminta-alueena on koko Suomi ja tarvittaessa tehtävälle lähdetään myös muiden valtioiden alueelle. Varsinais-Suomen MIRG-ryhmä toimii yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen MIRG-ryhmän kanssa.

Liikenneonnettomuudet

Merkittävä osa pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävistä on liikenneonnettomuuksia, joita Varsinais-Suomessa on vuosittain noin 1300–1500 kpl. Pelastuslaitoksen kaikilla pelastusyksiköillä on suorituskyky liikenneonnettomuustehtävillä toimimiseen eli suorittamaan liikenteenohjausta, pelastamaan loukkaantunut henkilö ajoneuvosta ja estämään lisävahingot. Päätoimisten ja virka-aikaan miehitettyjen pelastusyksiköiden kalustoon sisältyy lisäksi raskaampia pelastus- ja tukemisvälineitä, joita käytetään mm. raskaan liikenteen liikenneonnettomuuksissa.

Lue lisää:

Toiminta tulipalossa
Toiminta liikenneonnettomuudessa