Hyppää sisältöön

Sisäministeriö vastaa valtiosopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvasta, pelastustoimeen kuuluvan avun antamisesta ulkomaille ja sen vastaanottamisesta Suomeen.

Suomi voi sisäministeriön päätöksellä lähettää katastrofitilanteissa toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä pelastus- ja avustusyksiköitä sekä pelastustoimen asiantuntija-apua ulkomaille.  Joissakin tilanteissa Suomi voi myös osallistua pelastustehtävään materiaali- tai taloudellisen tuen kautta sisäministeriön päätöksellä. Tällainen tilanne on esimerkiksi luonnononnettomuus, ympäristöonnettomuus, ihmisen aiheuttama onnettomuus tai terrorismin aiheuttama tuho. Pelastusopisto vastaa sisäministeriön edellyttämistä varautumis- ja valmiustoimenpiteistä kansainvälisiin tehtäviin. 

Unionin pelastuspalvelumekanismi

Unionin pelastuspalvelumekanismi on yksi Suomen pelastustoimen tärkeimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Pelastuspalvelumekanismi on perustettu parantamaan ja tehostamaan Euroopan maiden yhteistyötä ja helpottamaan koordinointia pelastuspalvelun alalla luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa. Mekanismiin osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Norja, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Turkki (Participating States, PS). 

Pelastusavunannon järjestelmä perustuu mekanismiin osallistuvien maiden kansallisiin valmiuksiin, joiden lopullinen käyttöönotto on jäsenmaiden toimivallassa. Suomi osallistuu tällä hetkellä Euroopan pelastuspalvelureserviin (European civil protection pool) teknisen tuen tiimillä (TAST). Moduulit ovat nopeasti toimintavalmiita, erikoistuneita ja autonomisia pelastusyksiköitä. Komissio koordinoi jäsenmaiden avunantoa Brysselissä, DG ECHO:ssa sijaitsevasta koordinaatiokeskuksesta (Emergency Response Coordination Centre, ERCC).

Vuonna 2019 pelastuspalvelumekanismilainsäädäntöä muutettiin ja uudistuksen myötä pelastuspalvelumekanismin yhteyteen perustettiin EU-tason rescEU-valmiudet kansainväliseen avunantoon ylitsepääsemättömissä onnettomuus- ja kriisitilanteissa, joissa olemassa olevat kansalliset voimavarat ja unionin pelastuspalvelumekanismiin sidotut valmiudet eivät ole riittäviä. RescEU-valmiuksia kehitetään erityisesti kolmella osa-alueella: metsäpalojen lentosammutus, lääkinnälliset hätätilanteet ja CBRN. Suomi osallistuu aktiivisesti rescEU-valmiuksien kehittämiseen ja toimeenpanoon erityisesti CBRN-valmiuksien osalta. RescEU-kapasiteettien kehittämiseen liittyen tehdään yhteistyötä myös Pohjoismaiden kesken. 

Pelastuspalvelumekanismia koskien on kesällä 2020 annettu uusi ehdotus, jonka taustalla on erityisesti COVID-19-pandemian myötä esiin noussut tarve tehostaa Euroopan unionin valmiutta vastata vakaviin, laaja-alaisiin suuronnettomuus- ja kriisitilanteisiin.

Valtiosopimukset

Suomi on tehnyt useita alueellisia ja kahdenvälisiä sopimuksia lähialueen maiden kanssa, jotka sisältävät pelastuspalveluavun lähettämisen ja vastaanottamisen. Nämä sopimukset koskevat sekä onnettomuuksien ehkäisyä, varautumista että pelastustoimia onnettomuuden sattuessa. Suomella on pelastustoimea koskeva sopimus muun muassa

  • muiden Pohjoismaiden (Nordred)
  • Viron
  • Venäjän sekä
  • Barentsin euroarktisen alueen maiden kanssa,

 Suomi on myös osapuolena Arktisen neuvoston alaisissa sopimuksissa (arktinen lento- ja meripelastuspalvelu ja arktinen öljyntorjuntayhteistyö) ja sisäministeriö osallistuu Arktisen neuvoston alaiseen pysyvään onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja pelastustoiminnan asiantuntijatyöryhmään (EPPR). 

NORDRED -pelastusyhteistyösopimuksen mahdollistamien sopimuksien puitteissa tapahtuvaa rajat ylittävää pelastusapua hyödynnetään rajallamme lähes päivittäin Pohjois-Suomessa.

Tänä päivänä pelastuspalvelun osaamista käytetään perinteisemmän pelastustoiminnan lisäksi laaja-alaisesti humanitaaristen operaatioiden tukena erityisesti operaatioiden alkuvaiheessa, jolloin painopiste on logistiikan ja infrastruktuurin rakentamisessa varsinaisia avustustoimia varten. Suomi on viime vuosina osallistunut kansainvälisiin avustustehtäviin muun muassa lähettämällä pelastusjoukkueen kalustoineen Ruotsin metsäpaloihin vuonna 2018 NORDRED-sopimuksen kautta ja lähettämällä pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua mm. Albanian maanjäristykseen, Kreikan pakolaisleireille ja Libanoniin Beirutin räjähdysonnettomuuden seurauksena. Myös teknisen tuen TAST-muodostelma tuki EU:n asiantuntijaryhmää avustus- ja koordinaatiotehtävissä Beirutissa.

YK:n alaisen humanitaaristen asiain koordinointitoimiston (OCHA) kautta asiantuntija-apua voidaan lähettää katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmään (UNDAC) ja pelastusmuodostelmia tai yksittäisiä henkilöitä kansainväliseen pelastus- ja etsintäneuvostoon (INSARAG). Apua lähetetään myös globaalisti toimivan Kansainvälisen humanitaarisen kumppanuustoiminnan (IHP) kautta.  Myös NATO:n euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC) voi toimia pelastusavun pyytäjänä tai välittäjänä.

Vuonna 2014 Suomi oli maailmanlaajuisesti aktiivisin UNDAC-asiantuntijoita lähettänyt maa.

Muu yhteistyö  

Suomi tekee aktiivista pelastustoimen ja siviilivalmiuden alan yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa ja kahdenvälisesti naapurimaidensa (Ruotsi, Viro, Venäjä) kanssa. Pelastusosasto osallistuu myös Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.

Lisätietoja

Pelastusopisto - kansainvälinen pelastustoiminta

Yhteistyötahoja ja foorumeita

YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimisto (OCHA)

YK:n katastrofien arviointi- ja koordinaatiojärjestelmä (UNDAC)

Kansainvälinen etsintä- ja neuvonantoryhmä (INSARAG)

Kansainvälinen humanitäärinen kumppanuustoiminta (IHP)

NATO:n siviilivalmiussuunnittelukomitea (CEPC)

Euro-Atlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC)

Nordiska räddningstjänstsamarbetet (NORDRED)

Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS)

Arktinen neuvosto

Kriisinhallintakeskus

Kysy lisää

Veera Parko
Kansainvälisten asioiden johtaja
0295 488 442
[email protected]