Hyppää sisältöön
karttakuva jossa sormi osoittaa

Miten suojautumiseen on varauduttu Keski-Suomessa?

Keski-Suomen maakunnassa on yli 2400 asuinrakennuksen sekä työpaikka- ja kokoontumistilan väestönsuojaa. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia.

Väestönsuojan merkki on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Väestönsuojien sijainnin voi tarkistaa oman kiinteistönsä pelastussuunnitelmasta tai tarkkailemalla ympäristöstään väestönsuojan opasteita. Väestönsuojat on opastettu niiden käyttöönoton aikana siten, että ihmiset pystyvät hakeutumaan lähimpään väestönsuojaan.

Milloin suojaudutaan väestönsuojaan?

Väestönsuojien keskeisin tarkoitus on suojata mahdollisia asevaikutuksia vastaan. Normaaliolojen onnettomuuksissa (esimerkiksi kemikaalionnettomuudet tai lähistöllä oleva tulipalo) ei ole tarpeellista suojautua väestönsuojiin.

Väestönsuoja otetaan käyttöön viranomaisen käskystä. Käyttökuntoon laittamisesta vastaa nimetty väestönsuojanhoitaja. Suoja on otettava käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisen käskystä. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Väestönsuojassa tulee olla ohjeet suojan käyttökuntoon laittamisesta (tyhjentämis- ja käyttöönottosuunnitelmat).

Poikkeusoloissa yleinen vaaranmerkki on kehotus suojautua välittömästi väestönsuojaan. Normaalioloissa yleisen vaaranmerkin soidessa suojaudutaan sisälle.

Suojautumisaika väestönsuojassa on yleisesti muutamia tunteja.

Mitä jos lähistöllä ei ole väestönsuojaa?

Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat tilanteen vaatiessa väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa.

Vaaran uhatessa sisälle suojautuminen on ensisijainen toimenpide, kunnes toisin ohjeistetaan. Rakennuksen vahvimmat osat suojaavat muun muassa sirpaleilta, paineaalloilta ja heitteiltä. Sisälle suojautumista voidaan edelleen tehostaa myös aseellisen uhan aikana esimerkiksi

  • ikkunoiden levyttämisellä ja teippaamisella, millä vähennetään sirpalevaaraa
  • sulkemalla ilmanvaihto ja tiivistämällä aukot estetään vaarallisen savun ja pölyn kulkeutumista sisätiloihin.

Pelastusviranomainen antaa tarkemmat ohjeet tilanteen aikana.

Tilapäiset väestönsuojat

Valmiuslain nojalla pelastusviranomainen voi päätöksellään velvoittaa kiinteistön omistajaa tai haltijaa rakentamaan ja järjestämään väestön suojaamiseksi tilapäisiä väestönsuojia.

Tilapäissuojalla tarkoitetaan tilapäistoimenpitein kunnostettua suojatilaa, joka antaa kohtuullisen suojan ainakin sirpaleilta ja rakennussortumilta sekä radioaktiivisen laskeuman aiheuttamalta säteilyltä. Tilapäisiä väestönsuojia voidaan rakentaa esimerkiksi vahvarakenteisiin tiloihin. 

Evakuoinnit

Väestön suojelemiseksi voidaan toteuttaa myös evakuointeja, joista päättää Valtioneuvosto. Alueen evakuoinnista ilmoittaa pelastusviranomainen.

Eri toimijat ovat laatineet evakuointeja varten toimintasuunnitelmia, joiden käytäntöönpanoa myös harjoitellaan. Evakuointisuunnitelmat sisältävät salassa pidettävää tietoa, minkä vuoksi ne eivät ole julkisia.

Väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma

Väestönsuojan käyttökuntoon saamiseksi tulee olla etukäteen tehty suunnitelma suojan tyhjentämisestä ja käyttökuntoon laittamisesta. Normaaliaikana väestönsuoja on usein esimerkiksi varastokäytössä, minkä vuoksi tyhjentämisestä tulee olla etukäteen sovittu.

Käyttökuntoon laittamiseen tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka on perehtynyt kyseisen kiinteistön väestönsuojaan. Kun väestönsuoja otetaan käyttöön, asukkaat ja kiinteistön käyttäjät tyhjentävät ja valmistelevat suojan väestönsuojanhoitajan opastuksella.

Video-ohje väestönsuojan käyttöönotosta.

SPEKin suunnitelmapohja väestönsuojan tyhjentämisestä.

Väestönsuojan kunnossapito

Pelastuslaki velvoittaa pitämään väestönsuojan varusteet ja laitteet toimintakunnossa sekä huoltamaan ja tarkastamaan ne asianmukaisesti. Kunnossapito tulee tehdä valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Väestönsuojalle tulee tehdä joka kymmenes vuosi tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Jos viimeksi pidettyjen huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ajankohta on epäselvä, kyseiset toimenpiteet tulee suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi. Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata.

Mitä mukaan väestönsuojaan?

KYLLÄ:

  • kotivaran mukaiset elintarvikkeet ja lääkkeet
  • hygieniatarvikkeet
  • vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta)
  • taskulamppu ja paristoja
  • joditabletteja
  • ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä)
  • tarvittaessa korvatulpat.

EI:

  • lemmikkejä
  • alkoholia
  • huumausaineita
  • aseita
  • lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.)
  • pahanhajuisia tuotteita
  • savua aiheuttavia tupakkatuotteita.

Joditabletit

Joditabletti tulee ottaa vain viranomaisen suosituksesta tai määräyksestä. Joditabletin tehovaikutus on hyvin aikasidonnainen ja sen teho heikkenee, jos tabletin ottaa liian aikaisin tai liian myöhään. 

Lisätietoja

Asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät Ota yhteyttä -sivulta.

Hyödyllisiä linkkejä

 

Omatoiminen varautuminen

  • Pelastustoimi: Varautuminen
  • 72 tuntia - viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille

Väestönsuojelu ja väestönsuojat

Säteilytilanne