Varautuminen ja väestönsuojelu
Varautumisessa on kyse ennakoinnista eli pyritään etukäteen valmistautumaan mahdollisesti eteen tuleviin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotka saattavat häiritä organisaatioiden ja ihmisten arkea.
Valtion viranomaisten ja liikelaitosten sekä kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa.
Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan yksityisten ihmisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa, jolla pyritään onnettomuuksien ehkäisyyn ja valmistaudutaan toimimaan vaaratilanteissa.
Pelastuslaitos tukee alueensa kuntien valmiussuunnittelua ja neuvoo kuntalaisia omatoimisessa varautumisessa.
Viranomaiset voivat tarvittaessa varoittaa väestöä uhkaavasta tai välittömästä vaarasta. Väestön varoittamiseen on Suomessa käytössä useampi menetelmä, kuten Yleisradion ja paikallisradioiden sekä televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet, 112-sovellus sekä väestöhälyttimillä annettava yleinen vaaramerkki.
Väestöhälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12:00 soitettavalla kokeilumerkillä.
Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Kokeilumerkki ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita, vaan hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälyttimet onkin tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä niiden ääni siis välttämättä kuulu sisätiloihin. Myös maaston muodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat hälyttimien kuuluvuuteen.
Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja on usein harrastustilana tai varastona. Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Väestönsuoja suojaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.
Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa.
Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä. Julkisissa rakennuksissa olevat väestönsuojat ovat siellä oleskelevia, opiskelevia, hoidettavia ja työskenteleviä varten.
Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Se voi olla joko kahden vierekkäisen asunto- tai kiinteistöyhtiön jaettu suoja tai saman tontin yhden yhtiön useita rakennuksia varten rakennettu. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Etelä-Pohjanmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia.
Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeet toimenpiteistä niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen.
Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla.
Oman kodin tai työpaikan väestönsuojaan liittyvät tiedot löydät kiinteistön pelastussuunnitelmasta.
Pelastuslain mukaan väestönsuojan ja väestönsuojan laitteiden ja varusteiden kunnossapito kuuluu rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksiin.
Tulvatilanteet ja varautuminen tulviin
Tästä linkistä löydät tietoa alueemme tulvatorjunnasta
http://www.ymparisto.fi/tulvaohjeet?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus
Tulvariskialueiden kartat löytyvät tästä linkistä
Tulvakartat
