Valvomme laissa asetettujen yleisten velvollisuuksien ja säädösten noudattamista muun muassa tapahtumaturvallisuuden, kemikaalivalvonnan ja poistumisturvallisuuden osalta. Asiakkaamme ovat esimerkiksi alueellamme toimivia yrityksiä sekä yhteisöjä.
Kohteiden valvontaväli vaihtelee muun muassa rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 1–10 vuoden välillä. Vuosittain suoritetaan keskimäärin 1 700 määräaikaista valvontakäyntiä.
Teemme myös kemikaalivalvontaa liittyen esimerkiksi öljylämmityslaitteistoihin, erikoistehosteisiin, ilotulitteiden varastointiin ja muuhun vähäiseen kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin.
Valvonnassamme tulee usein esille samantyyppiset turvallisuuspuutteet. On hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi:
Pelastustoimen laitteiden kunnossapitoon
Pelastussuunnitelman laadintaan, päivitykseen ja jalkautukseen
Alkusammutuskalustoon
Poistumisreittien esteettömyyteen, käytettävyyteen, merkitsemiseen ja valaisemiseen
Pelastustoiminnan helpottamiseen (opasteet ja ohjeet)
Palo-osastointiin.
Paloturvallisuuden itsearviointi – pientalot ja asunto-osakeyhtiöt
Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen valvonta suoritetaan niin sanotun paloturvallisuuden itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnissa kiinteistön omistaja, haltija tai taloyhtiön hallitus tarkastaa pelastuslaitoksen toimittaman sähköisen lomakkeen avulla asuinympäristönsä sekä toimintatapojensa turvallisuutta. Itsearvioinnin tavoitteena on lisätä asukkaiden turvallisuustietämystä ja myönteisiä turvallisuusasenteita sekä opastaa havaitsemaan, ehkäisemään ja korjaamaan kodin tai vapaa-ajan asunnon paloturvallisuuspuutteet viipymättä.
Paloturvallisuuden itsearviointi perustuu pelastuslakiin (379/2011), jonka mukaan pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain säännösten noudattamista. Kiinteistöjen omistajien, haltijoiden ja asukkaiden tuottama itsearviointitieto täydentää pelastusviranomaisten käytössä olevaa riskitietoa. Itsearviointilomake lähetetään postinumeroalueittain kiinteistöille 10 vuoden välein.
Linkit vuoden 2026 paloturvallisuuden itsearviointilomakkeisiin
Jos haluat täyttää itsearvioinnin paperisena tai tarvitset lomakkeen ruotsiksi tai englanniksi, lähetä asiasta viestiä sähköpostitse osoitteeseen pela.itsearviointi@vakehyva.fi.
Jos lomaketta ei palauteta, tai sen perusteella havaitaan merkittäviä puutteita kodin paloturvallisuudessa, pelastuslaitos voi tehdä kotiinne maksullisen palotarkastuksen. Haluamme huolehtia, että alueemme asukkaiden kodit ovat mahdollisimman turvallisia eikä tulipaloja sattuisi.
Haluatko arvioida kotisi paloturvallisuuden juuri nyt?
Jos pelastuslaitos ei ole lähettänyt sinulle saatekirjettä itsearvioinnista, mutta haluat arvioida kotisi tai asunto-osakeyhtiösi paloturvallisuutta, voit käyttää sähköisiä itsearviointilomakkeita apuna. Lomakkeen täyttäminen on tällöin vapaaehtoista, eikä sitä tarvitse lähettää.
Nuohooja kotiin kerran vuodessa
Nokinen hormi on paloturvallisuusriski. Vuosittain sattuu useita hormipaloja, jotka olisi voitu välttää säännöllisellä nuohouksella. Varmista, että kotisi tai kesämökkisi tulisija on turvallinen käyttää.
Asuinrakennusten hormit nuohotaan kerran vuodessa ja vapaa-ajan kiinteistöt kolmen vuoden välein. Mikäli vapaa-ajan asuntoa käytetään ympärivuotisesti, tulee nuohous suorittaa vuosittain. Tulisijan käyttöaste ja käytetty polttoaine vaikuttavat nuohoustiheyteen. Käyttämätön tulisija nuohotaan viimeistään ennen käyttöönottoa. Sinä, rakennuksen omistaja tai haltija, tilaat itse nuohouksen haluamaltasi palveluntarjoajalta.
Nuohouksen saa suorittaa vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Nuohooja on velvollinen ilmoittamaan pelastusviranomaiselle havaitsemistaan paloturvallisuusriskeistä.
Palotuvallisuuden itsearviointi valvontamuoto, jossa määräaikainen palotarkastus toteutetaan sähköisen Webropol-kyselylomakkeen avulla. Käytettävä kyselyalusta täyttää GDPR-vaatimukset sekä korkeat tietoturvastandardit.
Paloturvallisuuden itsearviointi perustuu pelastuslakiin (379/2011), ja valvontakohteet valitaan riskiperusteisesti kohteen käyttötarkoituksen ja toiminnan luonteen mukaan. Valinnassa huomioidaan myös kohteeseen liittyvät omaisuus- ja henkilöturvallisuusriskit.
Kohteen omistaja tai edustaja sekä muut turvallisuushenkilöt täyttävät ja palauttavat kyselyn itsenäisesti. Paloturvallisuuden itsearvioinnin tavoitteena on parantaa turvallisuutta, vahvistaa kohteiden omatoimista varautumista ja ehkäistä onnettomuuksia jo ennalta. Kysely auttaa tunnistamaan ja korjaamaan mahdolliset turvallisuuspuutteet viivytyksettä sekä tarjoaa samalla kattavaa turvallisuusneuvontaa.
Itseavioinnin toteutus ja eteneminen
Palotarkastaja on yhteydessä paloturvallisuuden itsearviointiin valittujen kohteiden omistajiin puhelimitse. Tämän jälkeen heille lähetetään saate ja Webropol-kysely sähköpostitse. Vuoden 2026 valittuihin kohteisiin saate ja kysely lähetetään 7.1.2026. Saatujen vastausten perusteella pelastusviranomainen arvioi annetut tiedot, laatii tarkastuspöytäkirjan ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Määräaikainen palotarkastus itsearviointina on maksullinen (taksaluokka 3).
Rakentamisen ohjaus palvelee kuntia, yrityksiä ja suunnittelijoita
Miten rakennan pelastustien? Kuinka huomioin pelastustöiden sujuvuuden mahdollisessa onnettomuustilanteessa?
Toimimme asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa yhteistyössä alueen kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Rakenteellinen paloturvallisuus vaikuttaa rakennuksen turvallisuuteen sen koko käyttöiän ajan. Se on huomioitava esimerkiksi kaavoituksessa, rakennuksen suunnittelussa ja käytön aikana. Uudiskohteiden osalta suoritamme esimerkiksi käyttöönottoon liittyviä erityisiä palotarkastuksia. Ohjaamme kuntia myös kaavoitusvaiheessa.
Pelastusviranomaisella on lähtökohtaisesti paras tieto ottaa kantaa pelastustoiminnan edellytyksiin, kuten:
Kohteen saavutettavuus ja käytössä olevan kaluston ominaisuudet (pelastustiet, varatiejärjestelyt)
Sammutusreittien järjestelyt sekä pelastustoiminnan työturvallisuus (palo-osastojen koot etenkin oletettuun palonkehitykseen perustuvassa mitoituksessa)
Sammutusveden saanti, riittävyys ja hallinta kohteessa ja sen ympäristössä
Pelastustoimen laitteiden sijoittelu ja toteutus (esimerkiksi paloilmoittimen toteutuspöytäkirja, sammutuslaitteiston suunnitteluperusteet, savunpoiston järjestelyt, sammutusvesiputkistot, pelastustoimintaan käytettävät hissit, viranomaisverkon kuuluvuus rakennuksessa).
Alueellamme sijaitsevista kohteista, jotka on varustettu automaattisella paloilmoittimella ja/tai sammutuslaitteistolla, tulee tehdä pelastustoimintaa palveleva kohdekortti. Kohdekortti pitää sisällään lomakkeen ja asemapiirroksen, josta käyvät ilmi pelastustoiminnan kannalta kohteen keskeisimmät tiedot. Kohdekortin laatimisesta ja päivittämisestä vastaa kiinteistön omistaja ja/tai haltija. Kohdekortti tarvitaan myös kohteista, joissa varastoidaan vaarallisia kemikaaleja ilmoitusrajan ylittävä määrä.
Kohdekortin tietojen perusteella pelastuslaitoksen tulee pystyä muodostamaan yleiskuva kohteesta ja sen järjestelyistä sekä löytää helposti laitteistot, jotka ovat tarkoitettu pelastuslaitoksen käyttöön. Kohdekortti antaa onnettomuustilanteessa pelastuslaitokselle tärkeitä tietoja kiinteistöstä ja nopeuttaa näin ollen pelastustoimintaa. Kohdekortin tiedot tulee pitää ajantasaisina.
Kohdekortti on työkalumme pelastustoiminnan helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä pelastushenkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi. Kohdekortti auttaa siis varmistamaan, että apu saadaan nopeasti ja turvallisesti perille.
Muutokset kohdekortissa tulee päivittää kohdekorttilomakkeella pelastuslaitokselle joko sähköpostilla tilannekeskus(at)vakehyva.fi tai postitse Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Kohdekortti, Turbiinitie 14, 01530 Vantaa.
Hätäkeskuksen kohdekortti tulee päivittää erikseen. Varmista myös, että automaattisen paloilmoittimen tiedot on päivitetty Hätäkeskuslaitokseen.
Yleisötapahtuman järjestäjä huolehtii tapahtuman turvallisuudesta ja tarvittaessa hakee toimintaan tarvittavat luvat. Yleisötilaisuuden järjestäjän vastuu on mainittu pelastuslaissa (16§). Yleisötilaisuuksiin laaditaan pelastussuunnitelma ja yli 2 000 hengen tilaisuuteen myös ensiapusuunnitelma. Me neuvomme tapahtumien pelastussuunnitelmiin liittyvissä asioissa.
Suunnitelmat toimitetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle vähintään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Myöhässä saapuneita suunnitelmia emme pääsääntöisesti voi käsitellä.
Yleisötilaisuuksien suunnitelmien tarkastukset ovat maksullisia.
Vaaditaanko tapahtumaani pelastussuunnitelma?
Pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:
Arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä.
Käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita tai erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja.
Tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta.
Tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
Jos kyseessä on tilapäismajoitus yli 20 henkilölle (esim. koulumajoitus).
Lisäksi suosittelemme pelastussuunnitelman laadittavaksi seuraavissa tapauksissa:
Tapahtumat, joissa yleisönä on yli 100 erityisryhmään (pienet lapset, vanhukset, liikuntarajoitteiset, ym.) kuuluvaa henkilöä.
Tapahtuma on sisätilassa, jota ei ole suunniteltu yleisötapahtumiin ja yleisömäärä on yli 100.
Pääsetkö sinä poistumaan turvallisesti kodistasi tai työpaikaltasi esimerkiksi tulipalon sattuessa? Onko poistumisreitti turvallinen ja esteetön?
Poistumisreittien turvallisuudesta huolehtiminen on meidän jokaisen asia. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava rakennuksen poistumisturvallisuudesta. Suuria riskejä ovat esimerkiksi käytäville ja kulkureiteille kasatut tavarat.
Poistumisturvallisuusselvitys tukee onnettomuuksiin varautumista
Mihin sairaalan vuodeosaston potilaat evakuoidaan tulipalon sattuessa? Miten palvelukodin asukkaat saadaan turvaan onnettomuustilanteessa?
Poistumisturvallisuusselvitys tehdään toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi esimerkiksi hoitolaitoksissa. Selvityksessä kuvataan miten rakennuksen turvallisuusjärjestelyt, henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloon tai muuhun onnettomuuteen varauduttaessa ja poistumisjärjestelyissä. Toiminnanharjoittaja laatii selvityksen ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on päivitettävä kolmen vuoden välein tai toiminnan oleellisesti muuttuessa.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 300 selvitysvelvollista kohdetta.
Onko sinulla kysyttävää? – Päivystävä palotarkastaja auttaa
Päivystävä palotarkastaja ohjaa ja neuvoo paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, kuten pelastussuunnittelussa ja muissa onnettomuuksien ehkäisyä edistävissä asioissa.
Runsas tavaramäärä asunnossa voi muodostaa paloriskin niin sinulle itsellesi kuin myös vieraillesi ja muille talon asukkaille. Tavaramäärä voi vaikeuttaa myös pelastuslaitoksen pelastustoimintaa sekä ensihoitajien työtä.
Suurentunut paloriski voi johtua myös vaarallisista aineista kuten kaasuista ja palavista nesteistä tai vaarallisista sähkökytkennöistä. Kaikilla viranomaisilla tai heihin rinnastettavilla henkilöillä on Pelastuslain 42§:n mukainen velvoite ilmoittaa havaitsemistaan paloriskeistä pelastusviranomaiselle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle voi ilmoituksen tehdä ensisijaisesti ottamalla yhteyttä päivystävään palotarkastajaan tai viranomaisille tarkoitetun ilmoituslomakkeen kautta. Vastaanotamme viranomaisilta ilmoituksia ilmeisistä palonvaaroista tai onnettomuusriskeistä noin 100 kappaletta vuodessa.
Mikäli taloyhtiön asunnossa havaitaan suurentunut paloriski, tulee siitä ensisijaisesti ilmoittaa isännöitsijälle. Isännöitsijä ja taloyhtiö voivat puuttua asiaan ensimmäiseksi ohjeistamalla ja neuvomalla. Mikäli taloyhtiön keinot eivät riitä, isännöitsijä tekee ilmoituksen pelastusviranomaiselle. Välittömässä vaaratilanteessa soitetaan aina 112.
Jos huomaat läheisesi kotona suurentuneen paloriskin, joka vaikuttaa asumisen turvallisuuteen, voit tehdä oman alueen sosiaaliviranomaisille Huoli-ilmoituksen.
Palontutkinnan tavoitteena on estää tulipaloja
Miksi tulipalo on syttynyt? Mitä tapahtuu tulipalon jälkeen? Miten voimme ehkäistä samankaltaisten palojen toistumista?
Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen, vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Pelastuslain mukaan (379/2011) pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkintaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palontutkinnan tavoitteena on tulipalon syttymiseen ja seurauksiin vaikuttaneiden asioiden selvittäminen sekä vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisy mm. viestinnän keinoin. Lisäksi palontutkinnassa kerätään tietoa pelastuslaitoksen oman toiminnan kehittämiseksi.
Pienemmissä tapauksissa pelastustoiminnan johtaja arvioi tulipalon syttymissyyn ja muut onnettomuuden kehittymiseen sekä pelastustoimintaan liittyvät asiat. Suurempien onnettomuuksien osalta palontutkintaryhmän jäsenet tekevät kattavampaa palontutkintaa yhteistyössä muiden viranomaisten kuten Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. Laajempia tutkintoja suoritetaan tutkintakynnysten ylittävistä tapauksista. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavat tulipalot.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palontutkintaryhmään kuuluu noin kymmenen nimettyä palontutkijaa. Ryhmän jäsenet ovat palotarkastajia ja paloinsinöörejä. Palontutkinta on kuitenkin koko pelastuslaitoksen yhteinen asia ja palontutkintaa tehdään yhteistyössä pelastuslaitoksen sisällä.
Onnettomuusseloste
Pelastuslaitos tekee onnettomuustilanteesta, kuten tulipaloista, onnettomuusselosteen.
Jos tarvitset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen täyttämää onnettomuusselostetta asianosaisena esimerkiksi vakuutusyhtiötä varten, niin voit pyytää sitä lomakkeella, joka löytyy täältä.
Lomake tulee toimittaa allekirjoitettuna joko postitse osoitteeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Tilannekeskus, Turbiinitie 14, 01530 VANTAA tai skannattuna sähköpostiosoitteeseen tilannekeskus(at)vakehyva.fi.
Onnettomuuksien ehkäisy
Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi(at)vakehyva.fi
Onnettomuuksien ehkäisyn palvelut
johtava palotarkastaja Päivi Tammi
Onnettomuuksien ehkäisyn suunnittelu
johtava palotarkastaja Jarno Kivistö
Onnettomuuksien ehkäisyn suunnittelu
palotarkastaja Seppo Terho palotarkastaja Minna Uimonen
Kemikaalivalvonta koko alue
palotarkastaja Jussi-Pekka Huttunen paloinsinööri Satu Antila Kemikaali-ilmoitukset: pela.kemikaalit(at)vakehyva.fi
Yleisötapahtumat
Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat sekä liitteet: pela.yleisotapahtumat(at)vakehyva.fi
Paloturvallisuuden itsearviointi (pientalot, asunto-osakeyhtiöt ja vapaa-ajan asunnot)
