Hyppää sisältöön

Valvomme laissa asetettujen yleisten velvollisuuksien ja säädösten noudattamista muun muassa tapahtumaturvallisuuden, kemikaalivalvonnan ja poistumisturvallisuuden osalta. Asiakkaamme ovat esimerkiksi alueellamme toimivia yrityksiä sekä yhteisöjä. 

Kohteiden valvontaväli vaihtelee muun muassa rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 1–10 vuoden välillä. Vuosittain suoritetaan keskimäärin 1 700 määräaikaista valvontakäyntiä. 

Teemme myös kemikaalivalvontaa liittyen esimerkiksi öljylämmityslaitteistoihin, erikoistehosteisiin, ilotulitteiden varastointiin ja muuhun vähäiseen kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. 

Valvonnassamme tulee usein esille samantyyppiset turvallisuuspuutteet. On hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi:

  • Pelastustoimen laitteiden kunnossapitoon
  • Pelastussuunnitelman laadintaan, päivitykseen ja jalkautukseen
  • Alkusammutuskalustoon
  • Poistumisreittien esteettömyyteen, käytettävyyteen, merkitsemiseen ja valaisemiseen
  • Pelastustoiminnan helpottamiseen (opasteet ja ohjeet)
  • Palo-osastointiin.

Onko sinulla kysyttävää? – Päivystävä palotarkastaja auttaa

Päivystävä palotarkastaja ohjaa ja neuvoo paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, kuten pelastussuunnittelussa ja muissa onnettomuuksien ehkäisyä edistävissä asioissa. 

Päivystävältä palotarkastajalta kysytään esimerkiksi:

  • Puutarhajätteen hävittämisestä polttamalla
  • Ilotulituksista ja muusta pyrotekniikasta
  • Polttopuiden ja palavien nesteiden säilytyksestä.

Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.
Päivystävän palotarkastajan yhteystiedot ja yhteydenottoajat.

Rakentamisen ohjaus palvelee kuntia, yrityksiä ja suunnittelijoita

Miten rakennan pelastustien? Kuinka huomioin pelastustöiden sujuvuuden mahdollisessa onnettomuustilanteessa?

Toimimme asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa yhteistyössä alueen kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Rakenteellinen paloturvallisuus vaikuttaa rakennuksen turvallisuuteen sen koko käyttöiän ajan. Se on huomioitava esimerkiksi kaavoituksessa, rakennuksen suunnittelussa ja käytön aikana. Uudiskohteiden osalta suoritamme esimerkiksi käyttöönottoon liittyviä erityisiä palotarkastuksia. Ohjaamme kuntia myös kaavoitusvaiheessa.

Pelastusviranomaisella on lähtökohtaisesti paras tieto ottaa kantaa pelastustoiminnan edellytyksiin, kuten:

  • Kohteen saavutettavuus ja käytössä olevan kaluston ominaisuudet (pelastustiet, varatiejärjestelyt)
  • Sammutusreittien järjestelyt sekä pelastustoiminnan työturvallisuus (palo-osastojen koot etenkin oletettuun palonkehitykseen perustuvassa mitoituksessa)
  • Sammutusveden saanti, riittävyys ja hallinta kohteessa ja sen ympäristössä
  • Pelastustoimen laitteiden sijoittelu ja toteutus (esimerkiksi paloilmoittimen toteutuspöytäkirja, sammutuslaitteiston suunnitteluperusteet, savunpoiston järjestelyt, sammutusvesiputkistot, pelastustoimintaan käytettävät hissit, viranomaisverkon kuuluvuus rakennuksessa).

Rakentamisen ohjauksen yhteystiedot, ohjeet ja lomakkeet.

Kohdekortti varmistaa avun löytämisen perille

Alueellamme sijaitsevista kohteista, jotka on varustettu automaattisella paloilmoittimella ja/tai sammutuslaitteistolla, tulee tehdä pelastustoimintaa palveleva kohdekortti. Kohdekortti pitää sisällään lomakkeen ja asemapiirroksen, josta käyvät ilmi pelastustoiminnan kannalta kohteen keskeisimmät tiedot. Kohdekortin laatimisesta ja päivittämisestä vastaa kiinteistön omistaja ja/tai haltija. Kohdekortti tarvitaan myös kohteista, joissa varastoidaan vaarallisia kemikaaleja ilmoitusrajan ylittävä määrä.

Kohdekortin tietojen perusteella pelastuslaitoksen tulee pystyä muodostamaan yleiskuva kohteesta ja sen järjestelyistä sekä löytää helposti laitteistot, jotka ovat tarkoitettu pelastuslaitoksen käyttöön. Kohdekortti antaa onnettomuustilanteessa pelastuslaitokselle tärkeitä tietoja kiinteistöstä ja nopeuttaa näin ollen pelastustoimintaa. Kohdekortin tiedot tulee pitää ajantasaisina.

Kohdekortti on työkalumme pelastustoiminnan helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä pelastushenkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi. Kohdekortti auttaa siis varmistamaan, että apu saadaan nopeasti ja turvallisesti perille.

Muutokset kohdekortissa tulee päivittää kohdekorttilomakkeella pelastuslaitokselle joko sähköpostilla tilannekeskus(at)vakehyva.fi tai postitse Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Kohdekortti, Turbiinitie 14, 01530 Vantaa.

Hätäkeskuksen kohdekortti tulee päivittää erikseen. Varmista myös, että automaattisen paloilmoittimen tiedot on päivitetty Hätäkeskuslaitokseen.

Ohjeet kohdekortin laatimiseksi sekä kohdekorttipohja.

Nuohooja kotiin kerran vuodessa

Nokinen hormi on paloturvallisuusriski. Vuosittain sattuu useita hormipaloja, jotka olisi voitu välttää säännöllisellä nuohouksella. Varmista, että kotisi tai kesämökkisi tulisija on turvallinen käyttää.

Asuinrakennusten hormit nuohotaan kerran vuodessa ja vapaa-ajan kiinteistöt kolmen vuoden välein.  Mikäli vapaa-ajan asuntoa käytetään ympärivuotisesti, tulee nuohous suorittaa vuosittain. Tulisijan käyttöaste ja käytetty polttoaine vaikuttavat nuohoustiheyteen. Käyttämätön tulisija nuohotaan viimeistään ennen käyttöönottoa. Sinä, rakennuksen omistaja tai haltija, tilaat itse nuohouksen haluamaltasi palveluntarjoajalta. 

Nuohouksen saa suorittaa vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Nuohooja on velvollinen ilmoittamaan pelastusviranomaiselle havaitsemistaan paloturvallisuusriskeistä. 

Tapahtuman turvallisuus on järjestäjän vastuulla

Yleisötapahtuman järjestäjä huolehtii tapahtuman turvallisuudesta ja tarvittaessa hakee toimintaan tarvittavat luvat. Yleisötilaisuuden järjestäjän vastuu on mainittu pelastuslaissa (16§). Yleisötilaisuuksiin laaditaan pelastussuunnitelma ja yli 2 000 hengen tilaisuuteen myös ensiapusuunnitelma. Me neuvomme tapahtumien pelastussuunnitelmiin liittyvissä asioissa.

Suunnitelmat toimitetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle vähintään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Myöhässä saapuneita suunnitelmia emme pääsääntöisesti voi käsitellä.

Yleisötilaisuuksien suunnitelmien tarkastukset ovat maksullisia.

Vaaditaanko tapahtumaani pelastussuunnitelma?

Pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:

  1. Arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä.
  2. Käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita tai erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja.
  3. Tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta.
  4. Tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
  5. Jos kyseessä on tilapäismajoitus yli 20 henkilölle (esim. koulumajoitus).

Lisäksi suosittelemme pelastussuunnitelman laadittavaksi seuraavissa tapauksissa:

  • Tapahtumat, joissa yleisönä on yli 100 erityisryhmään (pienet lapset, vanhukset, liikuntarajoitteiset, ym.) kuuluvaa henkilöä.
  • Tapahtuma on sisätilassa, jota ei ole suunniteltu yleisötapahtumiin ja yleisömäärä on yli 100.

Lisätietoja tapahtumaturvallisuudesta sekä ohjeet ja lomakkeet mm. pelastussuunnitelman laadintaan.

Turvallinen reitti poistumiseen

Pääsetkö sinä poistumaan turvallisesti kodistasi tai työpaikaltasi esimerkiksi tulipalon sattuessa? Onko poistumisreitti turvallinen ja esteetön?

Poistumisreittien turvallisuudesta huolehtiminen on meidän jokaisen asia. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava rakennuksen poistumisturvallisuudesta. Suuria riskejä ovat esimerkiksi käytäville ja kulkureiteille kasatut tavarat.

Poistumisturvallisuusselvitys tukee onnettomuuksiin varautumista

Mihin sairaalan vuodeosaston potilaat evakuoidaan tulipalon sattuessa? Miten palvelukodin asukkaat saadaan turvaan onnettomuustilanteessa?

Poistumisturvallisuusselvitys tehdään toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi esimerkiksi hoitolaitoksissa. Selvityksessä kuvataan miten rakennuksen turvallisuusjärjestelyt, henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloon tai muuhun onnettomuuteen varauduttaessa ja poistumisjärjestelyissä. Toiminnanharjoittaja laatii selvityksen ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on päivitettävä kolmen vuoden välein tai toiminnan oleellisesti muuttuessa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 300 selvitysvelvollista kohdetta.

Lisätietoja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen poistumisturvallisuusasioista saat päivystävältä palotarkastajalta.

Paloriski on uhka turvallisuudelle

Runsas tavaramäärä asunnossa voi muodostaa paloriskin niin sinulle itsellesi kuin myös vieraillesi ja muille talon asukkaille. Tavaramäärä voi vaikeuttaa myös pelastuslaitoksen pelastustoimintaa sekä ensihoitajien työtä.

Suurentunut paloriski voi johtua myös vaarallisista aineista kuten kaasuista ja palavista nesteistä tai vaarallisista sähkökytkennöistä. Kaikilla viranomaisilla tai heihin rinnastettavilla henkilöillä on Pelastuslain 42§:n mukainen velvoite ilmoittaa havaitsemistaan paloriskeistä pelastusviranomaiselle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle voi ilmoituksen tehdä ensisijaisesti ottamalla yhteyttä päivystävään palotarkastajaan tai viranomaisille tarkoitetun ilmoituslomakkeen kautta. Vastaanotamme viranomaisilta ilmoituksia ilmeisistä palonvaaroista tai onnettomuusriskeistä noin 100 kappaletta vuodessa.

Mikäli taloyhtiön asunnossa havaitaan suurentunut paloriski, tulee siitä ensisijaisesti ilmoittaa isännöitsijälle. Isännöitsijä ja taloyhtiö voivat puuttua asiaan ensimmäiseksi ohjeistamalla ja neuvomalla. Mikäli taloyhtiön keinot eivät riitä, isännöitsijä tekee ilmoituksen pelastusviranomaiselle. Välittömässä vaaratilanteessa soitetaan aina 112.

Jos huomaat läheisesi kotona suurentuneen paloriskin, joka vaikuttaa asumisen turvallisuuteen, voit tehdä oman alueen sosiaaliviranomaisille Huoli-ilmoituksen.

Sinä vastaat kotisi paloturvallisuudesta

Toimiiko palovaroitin? Näkyykö taloni osoitemerkintä tielle? Käytäthän saunaa ainoastaan saunomistarkoitukseen? Miten toimia, kun on hätä?

Paloturvallisuuden itsearviointilomakkeen avulla arvioit itse oman kotisi paloturvallisuutta. Taloyhtiöissä jokainen voi itse huolehtia oman asunnon arvioinnista omaksi turvakseen, mutta pelastussuunnitelmavelvollisissa kohteissa taloyhtiön hallitus suorittaa virallisen arvioinnin.

Vuosittain lähetämme itsearviointilomakkeet pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden osalta (rivitalot, luhtitalot, kerrostalot) noin 700 kiinteistöön sekä noin 6 000 pien- ja paritaloon. Valvottavat kohteet valitaan vuosittain postinumeroaluiden perusteella. Tavoitteena on, että asuinrakennuksissa tehdään paloturvallisuuden itsearviointi kymmenen vuoden välein. Me pelastusviranomaisena teemme asiakkaan antaman paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkeen riskien arvioinnin. Sen perusteella päätetään, suoritetaanko kohteeseen palotarkastus.

Saitko paloturvallisuuden itsearvioinnin kirjeen kotiisi? 

Vastaa kyselyyn täällä. Huomioithan että kysely vaatii kirjeessä ilmoitetun ID-numeron ja salasanan.

Arvioisitko kotisi paloturvallisuuden juuri nyt?

Mikäli et saanut tällä kertaa itsearviointikirjettä, mutta haluat arvioida oman kotisi paloturvallisuutta, voit käyttää itsearviointilomaketta oman arvioinnin tukena. Löydät itsearviointilomakkeen sekä muita paloturvallisuuteen liittyviä materiaaleja täältä.

Palontutkinnan tavoitteena on estää tulipaloja

Miksi tulipalo on syttynyt? Mitä tapahtuu tulipalon jälkeen? Miten voimme ehkäistä samankaltaisten palojen toistumista? 

Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen, vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Pelastuslain mukaan (379/2011) pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkintaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palontutkinnan tavoitteena on tulipalon syttymiseen ja seurauksiin vaikuttaneiden asioiden selvittäminen sekä vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisy mm. viestinnän keinoin. Lisäksi palontutkinnassa kerätään tietoa pelastuslaitoksen oman toiminnan kehittämiseksi.

Pienemmissä tapauksissa pelastustoiminnan johtaja arvioi tulipalon syttymissyyn ja muut onnettomuuden kehittymiseen sekä pelastustoimintaan liittyvät asiat. Suurempien onnettomuuksien osalta palontutkintaryhmän jäsenet tekevät kattavampaa palontutkintaa yhteistyössä muiden viranomaisten kuten Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. Laajempia tutkintoja suoritetaan tutkintakynnysten ylittävistä tapauksista. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavat tulipalot.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palontutkintaryhmään kuuluu noin kymmenen nimettyä palontutkijaa. Ryhmän jäsenet ovat palotarkastajia ja paloinsinöörejä. Palontutkinta on kuitenkin koko pelastuslaitoksen yhteinen asia ja palontutkintaa tehdään yhteistyössä pelastuslaitoksen sisällä.

Onnettomuusseloste

Pelastuslaitos tekee onnettomuustilanteesta, kuten tulipaloista, onnettomuusselosteen.

Jos tarvitset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen täyttämää onnettomuusselostetta asianosaisena esimerkiksi vakuutusyhtiötä varten, voit pyytää sitä lomakkeella, joka löytyy täältä.

Lomake tulee toimittaa allekirjoitettuna joko postitse osoitteeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Tilannekeskus, Turbiinitie 14, 01530 VANTAA
tai skannattuna sähköpostiosoitteeseen tilannekeskus(at)vakehyva.fi.

Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vakehyva.fi.

Onnettomuuksien ehkäisyn palvelut
johtava palotarkastaja Päivi Tammi

Onnettomuuksien ehkäisyn suunnittelu
johtava palotarkastaja Jarno Kivistö

Onnettomuuksien ehkäisyn suunnittelu
palotarkastaja Seppo Terho
palotarkastaja Minna Uimonen

Kemikaalivalvonta koko alue
palotarkastaja Jussi-Pekka Huttunen
Kemikaali-ilmoitukset: pela.kemikaalit(at)vakehyva.fi

Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat sekä liitteet: pela.yleisotapahtumat(at)vakehyva.fi

Määräaikainen valvonta ja yleiset paloturvallisuusasiat - Vantaa

Hakunila
palotarkastaja vs. Satu Antila

Korso
palotarkastaja Juha Hänninen (sähköposti juha.p.hanninen(at)vakehyva.fi)

Koivukylä
palotarkastaja Jessica Hattunen

Tikkurila
palotarkastaja Pasi Hakkarainen

Kivistö
palotarkastaja vs. Mika Veijalainen

Aviapolis
palotarkastaja Minna Uimonen

Myyrmäki
palotarkastaja Mikko Kivilä

Määräaikainen valvonta ja yleiset paloturvallisuusasiat - muu alue

Hyvinkää
palotarkastaja Pelkonen Roope

Järvenpää
palotarkastaja Maria Laakso

Kerava
palotarkastaja Viivi Saariaro

Mäntsälä, Pornainen
palotarkastaja Jari Heikkilä

Nurmijärvi
palotarkastaja Mari Kangasniemi
palotarkastaja vs. Paavo Hakaniemi

Tuusula
palotarkastaja Mika Keltaniemi

Pelastuslaitoksen asiakaspalvelu (24 h)

Tilannekeskus/vaihde  p. 09 41 9140
tilannekeskus(at)vakehyva.fi

Henkilökohtaiset yhteydenotot:
etunimi.sukunimi(at)vakehyva.fi

Päivystävä palotarkastaja

ma, ke, pe klo 9–12  p. 09 4191 4475
paivystavapalotarkastaja(at)vakehyva.fi