Hyppää sisältöön

Väestönsuojelu ja väestönsuojat
Tulen käsittely
Tulisijat ja nuohous
Varastointi
Palo-, häkä- ja kaasuvaroitin
Alkusammutus
Paloturvallisuus
Ilotulitteet
Eläimet
Piha-alueet

Väestönsuojelu ja väestönsuojat

Mitä väestönsuojelu on?

Väestönsuojelulla tarkoitetaan humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja sen auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.

Mikä väestönsuoja on?

Väestönsuojat ovat teräsbetonisia suojia tai kalliosuojia. Väestönsuoja suojaa esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Niihin onkin tarkoitus suojautua tyypillisesti sodan aikana. Kehotuksen suojautumisesta antavat viranomaiset.

Missä väestönsuojia on ja kuka voi käyttää väestönsuojaa?

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee noin 4800 väestönsuojaa. Alueella sijaitsevat väestönsuojat ovat yksityisiä talosuojia asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Talosuojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastustoimen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia.

Kuka väestönsuojista ja ylläpidosta vastaa?

Rakennuksen omistajat ja haltijat vastaavat rakennuksen väestönsuojasta. Väestönsuojan omistaja vastaa suojan ylläpidosta ja kunnostuksesta. Väestönsuojalle olisi suositeltavaa olla nimetty oma väestönsuojan hoitaja. Koulutusta hoitajan tehtävään järjestävät alueelliset pelastusliitot. Mikäli väestönsuoja pitäisi ottaa viranomaismääräyksellä varsinaiseen suojautumiskäyttöön, asukkaiden tai kiinteistön muiden käyttäjien kuuluu tyhjentää suoja sekä valmistella suoja käyttökuntoon. Suojakohtaiset toimintaohjeet ovat väestönsuojassa ja talon pelastussuunnitelmassa.

Milloin väestönsuoja otetaan suojaamiskäyttöön?

Mikäli tilanne edellyttäisi väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta annetaan viranomaismääräys. Suojat on tällöin saatettava käyttökuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksen antamisesta. Normaalioloissa väestönsuojat ovat rakennusluvan mukaisessa käytössä esimerkiksi varastoina, harraste- tai sosiaalitiloina.

Mitä laitteita ja materiaaleja väestönsuojassa on oltava?

Väestönsuojan varustelu riippuu suojan rakentamisvuodesta. Pakollisia varusteita ovat mm. ilmanvaihtolaitteistot (iv-laitteistoja ei välttämättä ole vanhimmissa suojissa!), suojateltta (ellei suojassa ole sulkuhuonetta), käymäläkalusteet sekä vesi- ja jäteastiat. Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista (kuten työkaluista ja henkilösuojaimista) ja niiden määrävahvuuksista ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä. On kuitenkin suositeltavaa, että suojasta löytyisi valmiiksi näitä suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja. 

Mitä väestönsuojaan pitäisi ottaa mukaan?

Jokaisen kuuluu huolehtia itselleen 2-3 vuorokauden tarvetta vastaava määrä ruokaa ja juomaa sekä omat lääkkeet, hygieniatarvikkeet ja vuodevaatteet. Lisäksi mukaan on hyvä ottaa esimerkiksi taskulamppu, paristoja, joditabletit, ajanvietettä ja korvatulpat. Lemmikkieläimiä ei oteta mukaan väestönsuojaan vaan lemmikit suojataan sisään asuntoihin.

Mistä tiedän, onko minulle väestönsuojaa?

Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojanrakentamisvelvoitetta. Esimerkiksi pientaloalueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Väestönsuoja on lain mukaan rakennettava asumiseen, työskentelyyn ja pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2. Samoin teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin, joiden kerrosala on vähintään 1500 m2. Jos asukkaalle on epäselvää, onko asuinrakennuksessa tai taloyhtiöllä omaa väestönsuojaa, kannattaa asiaa tiedustella taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä. Väestönsuoja sijaitsee tyypillisesti rakennuksen alimmissa kerroksissa ja suojan ovesta löytyy väestönsuojelun kansainvälinen tunnus eli sininen kolmio oranssilla taustalla. Lisäksi väestönsuojaan johtavan reitin varrella voi olla nuoliopasteita. 

Miten suojaudun, ellei minulla ei ole väestönsuojaa?

Jos asuintalossa tai taloyhtiöllä ei ole omaa väestösuojaa, vastaavat asukkaat suojautumisesta itse suojautumalla tilapäisiin suojiin, käytännössä kodin sisätiloihin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että monissa vakavissakaan tilanteissa väestönsuojiin suojautuminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan väestöä voidaan siirtää turvallisemmille alueille. Mikäli tilanne edellyttäisi väestön siirtämistä poikkeusolojen aikana, valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee. Sisäasiainministeriö huolehtii tällöin siirtymisen yleisjohdosta.

Joditabletit

Esimerkiksi vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilmaan voi päätyä radioaktiivista jodia. Tämän radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen vähennetään ottamalla joditabletti. Joditablettien ottamisessa oikea ajoitus on tärkeää ja joditabletteja otetaan vain viranomaisen kehotuksesta. Viranomaisohjeet kerrotaan radiossa ja televisiossa. Annostuksessa noudatetaan pakkauksen ohjeita. Joditabletteja kukin voi ostaa apteekeista.

Mitä jos väestöhälyttimen ääni ei kuulu kotiini?

Väestöhälyttimen ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin, sillä väestöhälytin on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen ja ohjaamaan suojautumaan sisälle. Väestöhälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti tiheästi asutuille alueille. Viranomaiset antavat tarvittaessa lisätiedotteita myös radion, television ja teksti-tv:n välityksellä sekä 112 Suomi -puhelinsovelluksen kautta. Lisäksi pelastuslaitoksen käytössä on siirrettäviä hälytinlaitteistoja, joilla voidaan tehostaa väestön varoittamista alueilla, joille väestöhälyttimen ääni ei kuulu. Väestöhälyttimet testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12, ja jos jokin väestöhälyttimistä ei toimi, siitä tulee automaattinen ilmoitus pelastuslaitoksen ylläpitämään järjestelmään ja vika korjataan. Sinun ei tarvitse ilmoittaa asiasta erikseen.

Lisätietoja

Omatoimisesta varautumisesta: www.72tuntia.fi
Säteilyvaaratilanne ja joditabletit: Stuk:n nettisivu
Väestönsuojelu: Pelastustoimi.fi

Lue lisää varautumisesta ja väestönsuojelusta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella täältä. 

Tulen käsittely

Olemme lähdössä perheen kanssa metsään retkelle ja haluaisimme paistaa siellä makkaraa. Aamun säätiedotuksessa kerrottiin, että tällä hetkellä avotulen tekeminen on kielletty. Mikä katsotaan avotuleksi ja onko avotulen tekeminen kokonaan kielletty?

Pelastuslaissa avotulella tarkoitetaan nuotion lisäksi muuta vastaavaa tulen käyttöä, jonka seurauksena tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Avotulen tekeminen vaatii aina maanomistajan luvan. Kertakäyttögrilli katsotaan myös avotuleksi eikä niitä saa käyttää toisten maalla ilman maanomistajan lupaa.

Tulenteossa on aina noudatettava erityistä huolellisuutta ja riittävää varovaisuutta. Avotulta ei saa sytyttää metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikaan. Maastopalovaroituksen voimassaoloa voit seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi kohdasta varoitukset.


Onko omalla pihalla risujen ja jätteiden polttaminen sallittua?

Jätteen kuten muovien, maalattujen lautojen, kestopuiden ja roskien poltto on ympäristöviranomaisten ohjeen mukaan kielletty.

Haja-asutusalueilla puutarhajätteen avopoltto on sallittua pienissä määrin, kunhan siitä ei aiheudu haittaa naapureille. Oman kuntasi tiedot löydät kunnan internetsivuilta. Puutarhajätteeksi luokitellaan muun muassa risut, oljet, hakkuujäte ja kasvinlehdet. Avopoltolla tarkoitetaan tässä myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa. Puhdasta ja käsittelemätöntä puujätettä saa polttaa asianmukaisessa tulisijassa. Taajamassa kaikkien jätteiden polttaminen on kielletty.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei ota vastaan ilmoituksia puutarhajätteen polttamisesta.

Onko parvekkeella grillaaminen sallittua?

Pelastuslaitos ei suosittele parvekegrillausta, mikäli parvekkeella on puupintoja. Parvekegrillausta ei suositella myöskään parvekkeella tai sen läheisyydessä, jossa on ilmaottoaukkoja. Asukkaiden tulee noudattaa myös asunto-osakeyhtiöiden järjestyssääntöjä, jotka koskevat parvekegrillausta. Jos asunto-osakeyhtiön järjestyssäännöt sallivat grillauksen, niin silloin suositellaan käytettävän sähkögrilliä.

Kaasugrillin käyttö on myös mahdollista, jos taloyhtiön järjestyssäännöt mahdollistaa grillaamisen. Kaasugrillaamisessa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita. Nestekaasua saa säilyttää asunnossa korkeintaan 25 kg. Taloyhtiön varastotiloissa kaasua ei saa säilyttää. Nestekaasugrillin kaasupullo tulee säilyttää suojatussa paikassa, eikä sitä saa päästää kuumenemaan auringossa. Jos parveke on lasitettu, kannattaa huolehtia riittävästä tuuletuksesta.

Varaa grillin läheisyyteen alkusammutuskalustoa, kuten sammutuspeite tai 6 kg käsisammutin.

Tulisijat ja nuohous

Kuinka usein nuohous tulee suorittaa kesämökillä?

Nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine. Vapaa-ajan rakennuksen kuten kesämökin nuohous on tehtävä vähintään kolmen (3) vuoden välein. Ympäri vuoden käytössä olevan kesämökin tulisijat ja savuhormit on nuohottava kuten vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa eli vuosittain. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Lisätietoja nuohouksesta täällä. 

Varastointi

Missä voin säilyttää polttopuut tulisijaa varten?

Polttopuut tulisi säilyttää siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai ole helposti sytyttävissä. Polttopuita ei suositella säilytettäväksi esim. rakennuksien seinustalla, jolloin tuhopolton vaara on mahdollinen. Polttopuita olisi hyvä säilyttää erillisessä varastossa.

Haluaisin säilyttää mopoani varastossa, onko se sallittua?

Polttoainetoimisten kulkuneuvojen kohdalla sisäsäilytys voi aiheuttaa polttoaineen hajuhaittoja.
Pienmoottorikulkuneuvojen säilytys ns. polkupyörävarastossa on pelastusviranomaisen näkökulmasta mahdollista. Säilytysluvan myöntää kuitenkin aina taloyhtiön hallitus. Pelastusviranomainen suosittelee, että pyörävarastoissa rajataan polttoaineella käyvien pienmoottoriajoneuvojen säilytysmäärää tarkoituksenmukaisesti.

Erillisrakennuksena olevan ulkoiluvälinevaraston osalta osastointivaatimusta ei ole. Palavien nesteiden säilytys polkupyörävarastoissa on kielletty (pl. kulkuneuvon oma polttoainesäiliö. Huom.! tyhjä polttoainesäiliö on vaarallisempi kuin täysi). Pyörävaraston läheisyydessä tulee olla näkyvillä ja helposti saatavilla käsikäyttöinen alkusammutin.

Paljonko saan säilyttää nestekaasua ja polttoainetta autosuojassa?

Nestekaasua saa säilyttää autosuojassa enintään 25 kg. Autosuojan tulee sijaita maan päällä. Autosuojassa saa säilyttää enintään 60 litraa erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja. Näitä ovat mm. moottoribensiini, mineraalitärpätti, ohenteet, öljymaalit, osa puhdistusaineista ja tuulilasinpesunesteet.

Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 60˚C (esim. diesel) saa säilyttää enintään 200 litraa.
Yhteisten autotallien ja -katosten palavien nesteiden ja kaasujen maksimimäärät ovat koko tallille/katokselle, kun autosuoja on samaa palo-osastoa ja autopaikkakohtainen vain, kun autosuojat on osastoitu omiksi palo-osastoikseen. Taloyhtiö voi määritellä järjestyssäännöissään muita rajoituksia.

Ostin auton ja näin kevään tullen pitäisi vaihtaa kesärenkaat alle. Missä voin säilyttää talvirenkaani asuessani kerrostalossa?

Autonrenkaita saa omassa häkkikomerossa säilyttää yhden rengaskerran. Taloyhtiö on voinut mainita erikseen omissa järjestyssäännöissään siitä, saako kerrostalon häkkivarastossa säilyttää auton renkaita.

Palo-, häkä- ja kaasuvaroitin

Minne sijoitan palovaroittimen?

Palovaroitin tulee asentaa asennusohjeiden mukaisesti. Yleisperiaate on, että asunnon jokaiseen kerrokseen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin.
Palovaroitin on hyvä sijoittaa esim. makuuhuoneeseen ja käytävälle.

Pelastuslaitos suosittelee palovaroittimen sijoittamisen jokaiseen makuuhuoneeseen ja käytäville, jotka ovat poistumisreittejä. Keittiö on huono sijoituspaikka palovaroittimelle, koska pienikin ruuan käry saa palovaroittimen soimaan turhaan. Myös ilmanvaihtoventtiilien edustalle sekä pesutiloihin ei palovaroitinta suositella asennettavaksi. Palovaroitin tulee asentaa kattoon niin, että sen ympärillä on vähintään 0,5 m vapaata tilaa, joka suuntaan.

Mistä tiedän, että palovaroittimeni toimii?

Palovaroitin tulee testata joka kuukausi painamalla testinappia. Paristo tulee vaihtaa joka vuosi uuteen, ellei valmistaja ole merkinnyt palovaroittimeen pidemmästä pariston kestosta. Palovaroitin varoittaa loppuvasta paristosta piippaamalla muutaman minuutin välein, silloin paristo tulee vaihtaa uuteen.

Testauksessa pitää huomioida, että useamman päivän poissaolon jälkeen palovaroittimen paristo on voinut loppua itsekseen, joten palovaroitin kannattaa testata reissulta kotiin tultaessa. Testinapilla testataan vain se, että palovaroittimessa on virtaa. Likainen palovaroitin ei välttämättä toimi ja siksi likaantuneet tai pölyyntyneet palovaroittimet tulisi vaihtaa uusiin.

Kuinka usein palovaroitin täytyy vaihtaa?

Palovaroitin tulisi uusia valmistajan ohjeiden mukaisesti tai vähintään 10 vuoden välein, koska valmistajat eivät takaa sen toimivuutta pidempään. Palovaroittimen pohjaan suositellaan merkittäväksi esimerkiksi tussilla, jolloin on otettu käyttöön. Näin ollen on helpompi muistaa vaihtoväli.

Alkusammutus

Minne sijoitan sammutuspeitteen?

Sammutuspeitteen tulisi olla helposti käyttöön otettavissa esim. keittiön seinään kiinnitettynä ja sen käyttöä tulisi harjoitella. Sammutuspeiton tulisi olla vähintään kokoa 180 x 120 cm.

Mitä käsisammuttimeni merkinnät tarkoittavat?

Käsisammuttimen merkinnät:
A = hehkupalot esim. puu
B = nestepalot esim. bensiini
C = kaasupalot esim. asetyleeni
D = metallipalot esim. alumiini
F = elintarvikerasvapalot esim. rasvakeitin

Mistä tiedän, että valitsen oikean alkusammutusvälineen?

Jauhesammutin sopii hyvä yleissammutin, joka soveltuu lähes kaikkiin paloihin. Huonona puolena voidaan pitää sammutteen likaavuutta ja sen hankalaa puhdistettavuutta. Jauhesammuttimen sammuttavana aineena käytettävä jauhe leviää käyttäessä erittäin helposti ja aiheuttaa korroosio-ongelmia mm. sähkölaitteisiin.

Nestesammutin sopii hyvin esim. asuntoihin. Etuna on jauhesammutinta kevyempi jälkisiivous. Nestesammuttimen pakkasenkestävyys ja sähköturvallisuus tulee tarkistaa sammuttimen käyttöohje-etiketistä. Nestesammutin ei kuitenkaan sovellu ainoaksi sammuttimeksi tiloihin, joissa on palavia kaasuja.

Hiilidioksidisammutin sopii hyvin esim. sähkölaitepaloihin. Hiilidioksidisammutin soveltuu huonosti ulkoilmaan, sillä ulkona muun muassa tuuli voi heikentää sen vaikutusta. Sammuttimella on turvallista sammuttaa jännitteisiä kohteita.

Elintarvikerasvapalosammuttimet (Luokka F): Sopii hyvin uppopaisto allas tiloihin kuten ammattikeittiöihin.

Kuinka usein käsisammutin tulee tarkastaa?

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kahden (2) vuoden välein, jos käsisammutinta säilytetään kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa. Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä vuoden (1) välein, jos käsisammutinta säilytetään paikassa, jossa se on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille kuten kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle. Käsisammuttimen huolto tehdään 5 tai 10 vuoden välein, riippuen sammuttimesta. Käsisammuttimen voi huoltaa käsisammutin huoltoliikkeessä.

Paloturvallisuus

Asumme 5-kerroksisessa talossa 4. kerroksessa. Naapurin kanssa on nyt erimielisyyksiä lastenvaunujen säilyttämisestä. En saa yksin vietyä hissittömässä talossa lasta ja vaunuja asuinkerrokseemme. Miksi en voi säilyttää rattaita alatasanteella?

Porrashuone on asuinhuoneistojen ainoa uloskäytävä ja siellä säilytettävät tavarat ovat helppo sytyttämiskohde tuhopolttajalle. Palaessaan ne muodostavat runsaasti savua, joka täyttää porrashuoneen hetkessä. Poistumistilanteessa esteenä olevat tavarat vaarantavat talon asukkaiden ja palomiesten turvallisuutta. Lastenvaunut tulee säilyttää asunnossa tai siihen tarkoitetussa tilassa.

Mihin kannattaa sijoittaa jäteastiat tontilla?

Rakennusten alla tai välittömässä läheisyydessä ei saa säilyttää mitään helposti syttyvää materiaalia kuten roska-astioita, pahvipinoja tai kuljetuslavoja. Jäteastiat ja -katokset on sijoitettava siten, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen.

Roska-astioiden turvaetäisyydet rakennusten räystäslinjasta ilman paloeristystä: 4 metriä yksittäiset 240 ja 600 litran roska-astiat, 6 metriä useamman roska-astian rivistöt, 8 metriä jätekatokset ja palavaa materiaalia sisältävät vaihtolavat. Palosuojattujen jäteastioiden osalta noudatetaan ensisijaisesti valmistajan ilmoittamia suojaetäisyyksiä. Rakennuksen osana oleva jätehuone palo-osastoidaan erilleen muusta rakennuksesta.

Ilotulitteet

Haluaisimme ampua muutaman raketin syntymäpäivä juhlilla huhtikuussa. Miten meidän tulee toimia?

Ilotulitteiden yksityisestä käytöstä esim. juhlien ja muiden tapahtumien yhteydessä on ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä lomakkeella vähintään viisi (5) vuorokautta ennen tapahtumaa. Lomake löytyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivuilta. Pelastusviranomainen tekee asiasta kirjallisen päätöksen.

Pelastusviranomainen voi asettaa toiminnalle turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia tai kieltää käytön. Muunlaisia kuin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä ilotulitteita ei saa käyttää.

Eläimet

Löysin loukkaantuneen eläimen, minne ilmoitan siitä?

Mieti aina ensin, tarvitseeko eläin varmasti apua. Jos eläin on vakavasti loukkaantunut, on löytäjän lopettava se, tai huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Jos itsellä ei ole valmiuksia lopettaa loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä, otetaan yhteys poliisiin soittamalla hätänumeroon 112.

Pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta 09 41 9140 voit pyytää neuvoa eläimen pelastamiseen. Tarvittaessa päivystävä palomestari arvioi resurssit eläimen pelastamiseksi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole erillistä eläimen pelastusyksikköä.

Löysin linnunpoikasen maasta puun alta, en voi ottaa sitä kotiini hoidettavaksi. Miten minun tulisi toimia?

Kesä on luonnossa lisääntymisen aikaa. Niin linnut kuin muutkin eläimet poikivat kesän aikana ja eläinpienokaisia voi ajoittain näkyä perin kummallisissakin paikoissa. Pienet eläimet herättävät ihmisten hoivavietin ja auttamishalun usein silloinkin, kun sille ei olisi tarvetta.

Mieti aina ensin, tarvitseeko eläin varmasti apua. Esimerkiksi hylätyltä vaikuttava linnun- tai jäniksenpoikanen ei todennäköisesti ole hylätty, vaan emot tarkkailevat tilannetta lähistöllä ja palaavat poikasen luo ihmisen poistuttua. Emo on poikasen paras hoitaja. Ihminen voi aiheuttaa tietämättään luonnonvaraisille eläimille vahinkoa puuttumalla niiden elämään, esimerkiksi vääränlainen ravinto aiheuttaa poikasille kehityshäiriöitä.

Piha-alueet

Taloyhtiössämme on liian vähän parkkipaikkoja. Parhaan parkkipaikan kohdalle on laitettu pelastustie- ja pysäköintikieltomerkki. Miksi en voi parkkeeraa autoani siihen, eikö merkkejä voi siirtää?

Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa riittävän lähelle rakennusta. Riippumatta siitä, onko kiinteistössä pelastustie, tulee ensihoitoyksiköiden kuitenkin päästä rakennuksen sisääntulon läheisyyteen. Kiinteistön omistaja on velvollinen pitämään pelastustiet ajokelpoisina ja esteettöminä kaikkina vuodenaikoina sekä merkitsemään ne asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Puu on kaatunut myrskyn aikana leikkimökin päälle, tuleeko pelastuslaitos sahaamaan sen pois?

Vauriopuusta ilmoitetaan hätäkeskukseen, mikäli vauriopuu tai -puut uhkaavat ihmishenkeä, omaisuutta tai ne ovat kaatuneet tien päälle ja estävät liikenteen. Leikkimökin päälle kaatunutta puuta pelastuslaitos ei tule korjaamaan pois. Tähän kannattaa tarvittaessa pyytää metsuri paikalle.

Jos vauriopuu /-puut ovat kaatuneet sähkölinjan päälle, niitä ei saa mennä itse poistamaan sähköiskuvaaran takia. Tällöin asiasta ilmoitetaan oman alueen energiayhtiöön. Mikäli puu on kaatuessaan katkaissut sähköjohdot ja ne roikkuvat maassa, vaara-alue on vähintään 20 metriä.

Mikäli omistat moottorisahan ja sinulla on riittävät sahankäsittelytaidot, voit raivata puun pois tieltä. Muista kuitenkin, että puussa voi olla jännitteitä, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita kokemattomalle sahaajalle.

Pelastuslaitoksen asiakaspalvelu (24 h)

Tilannekeskus/vaihde  p. 09 41 9140
tilannekeskus(at)vakehyva.fi

Henkilökohtaiset yhteydenotot:
etunimi.sukunimi(at)vakehyva.fi

Päivystävä palotarkastaja

ma, ke, pe klo 9–12  p. 09 4191 4475
paivystavapalotarkastaja(at)vakehyva.fi