Hyppää sisältöön

Ensihoitopalvelu on tarkoitettu kiireellisten tilanteiden hoitamiseen.

Ensihoitopalvelu on osa terveydenhuoltoa. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tilan arviointi ja kiireellisen hoidon antaminen sekä tarvittaessa potilaan kuljettaminen päivystykseen jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Ensihoitajat tutkivat ja haastattelevat potilaan, jonka perusteella he arvioivat hoidon tarpeen.

Hätätilanteessa potilaan hoito aloitetaan välittömästi. Hoitamista sekä potilaan tilan seurantaa jatketaan ambulanssikuljetuksen aikana matkalla terveydenhuollon päivystyspisteeseen.

Esimerkkejä hätätilanteista:

  • Elottomuus
  • Hengitysvaikeudet
  • Voimakas rintakipu
  • Halvausoireet
  • Kouristelu
  • Myrkytykset
  • Vakavat vammat
  • Runsas verenvuoto

Aina hälytys ei johda potilaan kuljetukseen ambulanssilla sairaalaan.

Kun ensihoitajat tulevat tapahtumapaikalle, he tutkivat ja antavat potilaalle välittömän ensihoidon. Mukanaan heillä on tutkimus- ja hoitovälineet, hapenantolaite sekä monitori-defibrillaattori. Mikäli potilaan tilanne sitä vaatii, he joko hälyttävät lisäapua, kuten lääkäriyksikön tai ensihoidon kenttäjohtajan, tai tekevät päätöksen potilaan siirrosta jatkohoitoon.

Aina hälytys ei johda potilaan kuljetukseen ambulanssilla sairaalaan, vaan potilas voidaan tutkimuksen ja tarvittavan hoidon ja neuvonnan jälkeen jättää kotiin tai tapahtumapaikalle.

Päätös ambulanssikuljetuksesta perustuu ensihoitajien tekemään hoidon tarpeen arviointiin. Aina ei ole kyse terveydellisestä hätätilanteesta ja kiireellistä hoitoa ei tarvita. Ensihoitajat voivat ohjata potilasta seuraamaan oireidensa kehitystä kotona ja tarvittaessa hakeutumaan omatoimisesti päivystykseen tai ottamaan yhteyttä muuhun terveydenhuollon palveluun ambulanssikuljetuksen sijaan.

Esimerkkejä kiireettömistä tilanteista:

  • Pienet vammat, kuten ruhjeet, nyrjähdykset, sormiluiden murtumat
  • Pienet haavat ilman merkkejä merkittävästä verenvuodosta
  • Päänsärky
  • Kuume
  • Omin keinoin hoidettavat lievät myrkytykset
  • Päiviä samanlaisena jatkuneet kivut tai vaivat, joiden syy on terveydenhuollossa aiemmin jo selvitetty

Päätös ambulanssikuljetuksesta perustuu ensihoitajien tekemään hoidon tarpeen arviointiin.

Kaikissa terveydenhuollon päivystyspisteissä hoidon kiireellisyyden tarve arvioidaan potilaan terveydentilan mukaan, joten hoidon alkamisen nopeuteen ei ole merkitystä saapuuko sinne omatoimisesti vai ambulanssikuljetuksella.

Ambulanssin ollessa kiireettömällä tehtävällä sillä ei ole valmiutta ottaa vastaan hälytystä hätätilanteisiin, jolloin kriittisesti sairaan potilaan hoidon aloitus saattaa viivästyä. Tutkimusten sekä haastattelun perusteella tehdyllä hoidon tarpeen arviolla ja mahdollisella kuljettamatta jättämisellä voi ensihoito osaltaan vähentää päivystysten ruuhkautumista. Näin varmistetaan kiireellisempää hoitoa tarvitsevien nopea hoitoon pääsy.

Jatkohoitopaikat:

Omaiset voivat tiedustella Helsingin pelastuslaitoksen ambulanssien kuljettamia potilaita seuraavista neuvontanumerosta:

  • Meilahden tornisairaalan päivystyspoliklinikka, puh. 09 471 72432, osoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki
  • Haartmanin sairaala, päivystyspoliklinikka, puh. 09 4711, osoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki
  • Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka, puh. 09 4711, osoite: Talvelantie 6, Helsinki
  • Uusi lastensairaala päivystyspoliklinikka, puh. 09 471 72783, osoite: Stenbäckinkatu 9, Helsinki

Toimi näin, jos ambulanssihenkilökunta arvioi, että kuljetusta ei tarvita:

  • Noudata annettuja seurantaohjeita tai ohjetta hakeutua itse päivystykseen.
  • Mikäli terveydentilasi muuttuu, soita tarvittaessa päivystysapuun 116117, josta saat ohjeita siihen, mihin päivystykseen ja milloin sinun olisi tarkoituksenmukaista hakeutua.
  • Hätätilanteessa soita uudelleen 112.