Hyppää sisältöön

Varautumisella turvataan yhteiskunnan toimintaa kaikissa tilanteissa. Voimme kohdata turvallisuuteemme vaikuttavia häiriötilanteita kuten sähkökatkot, lämmönjakelun katkokset ja vesikatkokset, myös arjessa. Häiriön voi aiheuttaa luonnonilmiöt kuten myrskyt, ukkonen, lumikuorma. Häiriö voi johtua myös laitteistojen vioista tai huolto- ja korjaustöistä.

Varautumista ovat muun muassa valmiussuunnittelu tai kiinteistötasolla pelastussuunnitelma, etukäteen tehdyt tekniset ja rakenteelliset valmistelut, esimerkiksi varavoima ja väestönsuojat, koulutus ja valmiusharjoitukset, henkilöiden, tilojen ja kriittisten materiaalien varaukset.

Pelastuslaitos varmistaa valmiussuunnittelun ja etukäteen tehtävien valmistelujen avulla, että pystymme huolehtimaan ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen ja pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistämme sekä tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Pelastuslaitos suojaa väestöä normaaliolojen onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja vaaratilanteissa suojaamiskeinona on yleensä suojautuminen asuin- tai muihin sisätiloihin. Tulipalotilanteissa käytetään usein suojaväistöä eli evakuointia.

Väestönsuojelun tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta ja auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä. Kokonaisuudessaan väestönsuojelu kuuluu useiden viranomaisten vastuulle. Pelastustoimen vastuulla ovat väestön varoittaminen, suojautumisen johtaminen, pelastustoiminta sekä evakuoinnit.

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai väestönsiirtojen eli evakuointien avulla. Väestönsuojien ensisijaisena tarkoituksena on suojata väestöä sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Normaalioloissa väestönsuojia käytetään esimerkiksi asuintalojen varastotiloina, liikuntahalleina ja sosiaalitiloina. Väestönsuojat pitää kuitenkin pystyä tyhjentämään ja ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa.

Apua -puhelin auttaa, kun puhelinverkossa on häiriöitä

Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella, pienillä paikkakunnilla, sopimuspalokuntien paloasemien ulkoseiniin on asennettu apua-puhelimia. Puhelimet toimivat viranomaisverkossa ja niiden kautta saa yhteyden pelastusviranomaiseen, jos matkapuhelinverkko ei syystä tai toisesta toimi. Puhelimet on tarkoitettu kansalaisten käyttöön vaihtoehtoiseksi välineeksi hätäpuhelun tekoon. Apua-puhelin on merkitty näkyvästi ja puhelinkaapilla on luettavissa selkeät toimintaohjeet.

Apua-puhelimien yhteyteen on asennettu myös defibrillaattori-kaappeja, joissa defibrillaattori on kaikkien kansalaisten käytettävissä hätätilanteessa.

Apua-puhelin ja defibrillaattori paloaseman seinässä.

Apua-puhelin.

Yleisten väestönsuojien sijainnit ja väestöhälyttimien kuuluvuusalueet löydät ohjeet ja lomakkeet- osiosta.