Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella rakentamisen suunnittelua ohjataan henkilöturvallisuuden sekä pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Siten varmistetaan esimerkiksi, että rakennuksessa asuvat ja työskentelevät pääsevät hätätilanteessa poistumaan turvallisesti ja nopeasti. Lisäksi huolehditaan, että pelastus- ja ensihoitohenkilöstön toiminta rakennuksessa on mahdollista ja turvallista. Teemme tiiviisti yhteistyötä kuntien kaavoittajien ja rakennusvalvontojen kanssa.
Yhteydenotot rakentamisen suunnittelun ohjaukseen liittyen
Rakentamisen suunnittelun ohjauksen yhteystiedot alueittain ovat alla.
Laitathan asiasi tiedoksi jokaiselle aluetta hoitavalle henkilölle. Kerrothan viestissäsi perustiedot rakennushankkeesta (mitä rakennetaan, mahdollinen paloturvallisuussuunnittelun vaativuusluokka jne.). Sinuun ollaan sen jälkeen yhteydessä jatkotoimenpiteitä varten mahdollisimman pian. Toivomme kärsivällisyyttä, sillä resurssivajeen takia käsittelyajat ovat tällä hetkellä pidentyneet.
Aluejako:
PV-luokan hankkeet koko Länsi-Uusimaa:
Jukka Saari (jukka.saari@pelastustoimi.fi)
Anssi Kuhlman (anssi.kuhlman@pelastustoimi.fi)
Espoo, Kauniainen:
Markus Airikkala (markus.airikkala@pelastustoimi.fi)
Nina Piela-Tallberg (nina.piela-tallberg@pelastustoimi.fi)
Kirkkonummi, Raasepori, Hanko, Inkoo:
Marcus Hindersson (marcus.hindersson@pelastustoimi.fi)
Rasmus Fredriksson (rasmus.fredriksson@pelastustoimi.fi)
Lohja:
Jukka Saari (jukka.saari@pelastustoimi.fi)
Anssi Kuhlman (anssi.kuhlman@pelastustoimi.fi)
Vihti, Karkkila, Siuntio:
Markus Airikkala (markus.airikkala@pelastustoimi.fi)
Rasmus Fredriksson (rasmus.fredriksson@pelastustoimi.fi)
Paloilmoittimien elinkaarikirjat (toteutuspöytäkirjat):
Raki Salmela (raki.salmela@pelastustoimi.fi)
Nina Piela-Tallberg (nina.piela-tallberg@pelastustoimi.fi)
Sammutuslaitteiston suunnitteluperusteet:
Raki Salmela (raki.salmela@pelastustoimi.fi)
Nina Piela-Tallberg (nina.piela-tallberg@pelastustoimi.fi)
Virve-sisäverkon tarvekartoituslomake:
Raki Salmela (raki.salmela@pelastustoimi.fi)
Nina Piela-Tallberg (nina.piela-tallberg@pelastustoimi.fi)
Kaavoitusvaihe
Ohje vesijohtoverkon suunnittelijoille
Tämä julkaisu on opas sammutusveden suunnitteluun. Opas on tarkoitettu sovellettavaksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella.
Asemakaavan kannanotossa huomioitavia asioita
Tämä julkaisu käsittelee asemakaavan kannanotossa huomioitavia asioita. Julkaisu on tarkoitettu sovellettavaksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella.
Asemakaavan kannanotossa huomioitavia asioita
Suunnitteluvaihe
Paloturvallisuuden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -lomake on tarkoitettu liitettäväksi rakennuslupa-asiakirjoihin ja vastaavat tiedot on esitettävä pääpiirustuksissa.
Paloturvallisuuden suunnittelun ja toteutuksen perusteet
Ilmoitus väestönsuojasta
Täytetty lomake toimitetaan allekirjoitettuna rakennusvalvontaviranomaiselle.
Topten-yhteistyö
Pelastuslaitos tekee yhteistyötä rakennusvalvontojen kanssa ja hyödyntää suunnittelun ohjauksessa Topten-ohjekortteja.
Ohjeita suunnittelijoille
Tämän ohjeen tarkoitus on helpottaa rakennushankkeiden suunnittelua jo hankesuunnitteluvaiheessa. Se on suunnattu rakennushankkeisiin ryhtyville sekä pää- ja erityissuunnittelijoille. Ohjeiden lisäksi julkaisu sisältää hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Ohjeita asuinrakennusten ja autosuojien suunnittelijoille ja rakentajille
Pelastustien suunnitteluopas
Pelastustie on ajotie tai muu kulkuyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja.
Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että pelastustiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä, ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että pelastusteitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti.
Pelastustie määritellään jo rakennuslupavaiheessa. Kuka tahansa ei voi merkitä aluetta pelastustieksi. Pelastustien tulee täyttää tietyt kriteerit, jotka löytyvät pelastustien suunnittelu- ja toteutusohjeesta.
Pelastustien suunnitteluohje, jota käytetään Uudenmaan alueella.
Kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelu ja toteutus
Rakennuksiin ja muihin tiloihin sijoitettavien kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan tämän ohjeen periaatteita:
Kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelu ja toteutus
Alkusammutuskalusto
Aiemmin alkusammutusvälineiden sijoittamisesta rakennukseen oli säädelty rakentamismääräyksissä. Välineiden sijoittamisella rakennukseen mahdollistettiin rakennuksessa olevien henkilöiden ryhtyminen alkusammutustoimiin palon alkuvaiheessa.
Rakentamismääräykset kumoutuivat rakentamislainsäädännön uudistuessa ja asetuksen
rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) astuessa voimaan 1.1.2018.
Alkusammutusvälineiden sijoittamisvaatimus rakennukseen poistettiin uudesta asetuksesta.
Alkusammutusvälineiden tarve rakennuksissa ei kuitenkaan ole muuttunut ja
alkusammutusvälineet ovat edelleen välttämättömät riittävän henkilö- ja paloturvallisuuden
ylläpitämisessä.
Ohje alkusammutusvälineiden sijoittamisesta rakennukseen (PDF)
Viranomaisverkko uudistuu
Rakennuksissa ja rakennelmissa, joissa tällä hetkellä on viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita, tulee varmistaa myös pelastuslain 379/2011 109 § (15.7.2021/739) mukaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyys.
Viranomaisverkon kuuluvuus on aiemmin määrätty varmistettavaksi rakennuksissa ja rakennelmissa, joissa on tavanomaista suurempi henkilöturvallisuusriski. Tällaisia rakennuksia ovat esim. suuret kokoontumis- ja liiketilat, maanalaiset tilat (pois lukien tavanomaiset kellaritilat) sekä paloteknisillä laitteistoilla varustetut kohteet.
Pelastusviranomainen tulee lisäksi olemaan yhteydessä rakennusten ja rakennelmien omistajiin, joiden rakennuksiin tullaan edellyttämään viranomaisviestintäpalvelun käytettävyyttä.
HIKLU-linjaus viranomaisviestintäpalvelu Virve 2 asentamisesta rakennuksiin
Suomen Erillisverkot Oy toimii viranomaisviestintäpalvelun palveluoperaattorina. Lisätietoja: Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilta
Viranomaisverkko VIRVE-sisäpeitto (kuuluvuuden varmistaminen kiinteistöissä)
Virve-sisäverkon tarvekartoituslomake
Sähköautot
Ohje sähköautojen latauspisteistä kiinteistöissä ja pelastustoiminnan edellytysten huomioimisesta sisältää latauspisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä pelastuslaitosten asiantuntijanäkemyksen mukaisia suosituksia. Suositukset perustuvat pelastustoiminnan työturvallisuuden tarpeisiin ja rakennuksen hyvän paloturvallisuuden toteutumiseen. Ohjetta sovelletaan uudiskohteisiin ja -asennuksiin. Olemassa olevien kohteiden muutos- ja peruskorjaustöiden yhteydessä ohjetta suositellaan huomioitavan soveltuvin osin. Ohje on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toteuttama.
Aurinkosähköjärjestelmät
Aurinkosähköjärjestelmien määrä kasvaa nopeasti. Järjestelmien hankinnassa ja suunnittelussa tulee huomioida rakentamiseen ja sähköturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö.
Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät turvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Siinä annetaan myös pelastustoimen näkemyksen mukaisia suosituksia pelastustoiminnan mahdollistamiseksi, pelastushenkilöstön työturvallisuuden huomioimiseksi ja hyvän paloturvallisuuden toteutumiseksi. Ohje käsittelee uusien toteutettavien aurinkosähköjärjestelmien suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja huoltoa. Olemassa oleviin kohteisiin ohjetta voi soveltaa mahdollisuuksien mukaan suosituksena turvallisuutta parannettaessa. Ohje on sovellettavissa kaikkiin rakennuksiin kiinteästi asennettaviin sekä erillisiin sähköntuottoon liittyviin aurinkosähköjärjestelmiin koosta riippumatta. Kaikki aurinkosähköjärjestelmien asennukset eivät ole luvanvaraisia, jolloin riskien arviointi ja turvallisuustason toteutus ovat hankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Katso Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohje
Lisätietoja aurinkosähkön paloturvallisuudesta (Motiva)
Aurinkosähköjärjestelmän tietokortti on tiivistetty kuvaus järjestelmästä ja sen sijainnista kiinteistössä. Siitä saa nopeasti tarvittavat turvallisuustiedot esimerkiksi pelastus-, huolto- tai remonttitöihin. Tietokortti nopeuttaa pelastuslaitoksen työtä kaikissa hälytystehtävissä. Täytä Motivan sivuilta löytyvä tietokortti ja lähetä se sähköpostitse osoitteeseen lansi-uusimaa@pelastustoimi.fi
Savupiippujen paloturvallisuus
Opas savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta
Rakentamisvaihe
Erityinen palotarkastus
Erityinen palotarkastus on rakennustyömaalla ennen rakennuksen käyttöönottotarkastusta tehtävä palotarkastus. Erityisen palotarkastuksen suorittaa pelastusviranomainen. Käyttöönottotarkastuksen suorittaa rakennusvalvontaviranomainen.
Tarkastuksilla on oltava käytettävissä kaikki edellytetyt viranomaisen leimaamat lupa-asiakirjat, mukaan lukien palotekninen suunnitelma tai muistio.
Ohje vastaaville työnjohtajille erityistä palotarkastusta varten
Avainsäilö
Paloilmoitinlaitteiston haltija hankkii ja asentaa hallitsemansa rakennuksen lukitut säilöt, joita kutsutaan avainsäilöiksi (kansankielellä myös putkilukko).
Ohje pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitetusta avainsäilöstä
Avainsäilöjen asennuksessa tulee noudattaa Finanssialan turvallisuusohjetta: Pelastustoimen avainsäilöt
Työmaaparakkien paloturvallisuus
Tässä ohjeessa määritellään tärkeimmät paloturvallisuusnäkökohdat suurten työmaaparakkikokonaisuuksien sijoittamisessa työmaalle.
Ohje suurten työmaiden työmaaparakkien ja parakkikokonaisuuksien paloturvallisuudesta
Jäteastioiden sijoittamisessa huomioitavaa
Tuhopolttojen estämisessä on tärkeää, että pihalla olevat roska-astiat on sijoitettu tai suojattu siten, että niissä syttyvä tulipalo ei pääse leviämään rakennuksiin. Pelastuslain 9 § mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on pidettävä sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen. Myös Finanssialan Keskusliiton suojeluohje tuhopolttojen torjunnasta velvoittaa vakuutetun tai vakuutuksenottajan huolehtimaan tuhopolttojen torjunnasta.
Roska-astioiden turvaetäisyydet rakennusten räystäslinjasta
4 metriä
- yksittäiset 240 ja 600 litran roska-astiat
- metalliset roska-astiat
- syväkeräysastiat/syväsäiliöt
6 metriä
- useamman roska-astian rivistöt
- pahvirullakot
8 metriä
- osastoimattomat jätekatokset
- palavaa materiaalia sisältävät vaihtolavat (avolavat)
Seinän viereen sijoitettava jätekatos
Aina ei pystytä täyttämään jätekatosten turvaetäisyystavoitetta (8m). Tällöin rakenteet on palo-osastoitava. Oleellisinta katoksen rakenteissa on se, että seinän ja katon muodostama rakenne kokonaisuudessaan kestää katoksen sisällä olevan palon rasitukset paloluokan mukaisesti, tuuletusseinää lukuun ottamatta (on siis varmistettava, ettei mahdollinen tulipalo pääse leviämään jätekatoksesta muihin rakennuksiin).
Avoimen katoksen tuuletusseinä sijoitetaan poispäin rakennuksesta ja vähintään neljän metrin päähän rakennuksesta. Muut katoksen seinät sekä katto toteutetaan rakennuksen paloluokan vaatimusten mukaisiksi. Avoimen tuuletusseinän turvaetäisyys naapurirakennukseen on myös huomioitava.
Aiheesta lisää:
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opas: Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta.
Finanssialan julkaisu: Tuhopolttojen torjunta
