Hyppää sisältöön

Valvontasuunnitelma

Valvontasuunnitelman tarkoitus

Pelastuslain 379/2011 mukaan pelastuslaitoksen tulee suorittaa pelastustoimen valvontatehtäviä paloturvallisuuden parantamiseksi. Pelastuslain 79 § velvoittaa pelastuslaitokset laatimaan valvontasuunnitelman valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelmassa vahvistetaan pelastuslaitoksen vuosittaiset valvontatehtävät ja niiden suoritustapa. Valvontaa kohdennetaan kohteisiin arvioitujen riskien mukaisesti ja valvonnalla pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määrään entistä tehokkaammin. Valvontasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen voimassa olevaan palvelutasopäätökseen ja sen sisältämään riskianalyysiin. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja sen hyväksyy Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja.

Lain edellyttämän valvontatehtävän muotoja on valvontasuunnitelmassa määritelty useita erilaisia. Valvonta sisältää asiakirjavalvontaa ja erityyppisiä palotarkastuksia, sekä niihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Yleisten palotarkastusten palotarkastusvälien määrittely tehdään vuosittain valvontasuunnitelmassa. Määrittelyssä on käytetty valtakunnallisen pelastuslaitosten kumppanuusverkoston laatiman valvontasuunnitelma-ohjeen mukaisia periaatteellisia tarkastusvälejä ja kohderyhmäkohtaista riskienarviointia, jotta kohteiden valvontasykli olisi valtakunnassa mahdollisimman yhdenmukainen. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvonnan eri tavat, niiden vuosittaiset määrät, viranomaisyhteistyön muodot sekä arvioidaan valvontatyöhön tarvittavat resurssit.

Valvontasuunnitelmassa määritellään lisäksi asiakirjavalvonnan periaatteet. Asiakirjavalvonnaksi luetaan esimerkiksi pelastussuunnitelmien ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvien asiakirjojen ja niihin liittyvien lupa-asioiden valvonta, sekä pienkiinteistöihin suoritettavan paloturvallisuuden itsearvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen.

Kainuun pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma vuodelle 2024

Valvonta

Pelastuslaitoksen suorittaman valvontatoiminnan tarkoituksena on ehkäistä tulipaloista ja muista onnettomuuksista ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Valvontatehtävässään pelastusviranomaisen valvontaan kuuluu mm., että rakennusten omistajat, haltijat ja toiminnanharjoittajat huolehtivat hallinnassaan olevien rakennusten, tuotantolaitosten tai esimerkiksi yleisötapahtumien palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautuvat onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa pelastuslain edellyttämällä tavalla. Valvontatehtävän yhteyteen liittyy myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä koskevaa opastusta ja neuvontaa.

Valvonnan suorittaminen 

Valvontatehtäviä suorittavat pelastuslaitosten pelastusviranomaiset. Valvontatehtävän suorittajan virkanimike voi olla palotarkastaja tai joku muu virkanimike, kuten palomies, paloesimies, palomestari, apulaispalopäällikkö tms. Tarkastajalla on oltava sisäasiainministeriön vahvistaman mallin mukainen virkapuku sekä kuvalla varustettu pelastusviranomaisen henkilökortti. Henkilökortista on selvittävä henkilön nimi, syntymäaika, organisaatio ja virkanimike. Henkilökortti on esitettävä pyydettäessä.

Palotarkastuksen suorittamisesta ilmoitetaan yleensä etukäteen. Ilmoitus tehdään yleensä suoraan puhelimitse tai sähköpostin kautta. Laajemmasta valvonnasta ilmoitetaan erikseen, esim. kirjeitse. Palotarkastuksen suorittajalla on oikeus päästä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin. Palotarkastaja laatii tarkastuksesta kirjallisen pöytäkirjan, joka postitetaan tai luovutetaan tarkastuksen jälkeen kohteen omistajalle tai haltijalle tai näiden edustajalle. Suoritetuista tarkastuksista pidetään rekisteriä. Mikäli valvontatehtävää suoritettaessa havaitaan, että pelastuslain tai -asetuksen velvoitteita ei ole noudatettu, määrää pelastusviranomainen puutteet korjattavaksi. Mikäli puutteita ei voi heti korjata, annetaan korjaamiselle määräaika ja mikäli havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän onnettomuusvaaran, voi pelastusviranomainen keskeyttää toiminnan välittömästi ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.

Valvontakohteet ja valvonnan toistuvuus

Pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava suunnitelma valvontatehtävien toteuttamisesta. Alueen pelastustoimi päättää suoritettavista valvontatehtävistä pelastuslain 79 §:n mukaisessa valvontasuunnitelmassa. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajan asuntojen turvallisuutta edistetään ensisijaisesti omavalvonnan ja turvallisuusviestinnän keinoin.

Pienkiinteistöjä suurempiin kohteisiin tehdään valvontakäyntejä riskiperusteisen määrittelyn mukaisin vuosivälein. Valvontakäyntien aikavälit valvontakohteissa ovat 1, 2, 3, 4, 5, 9 tai 10 vuoden välillä. Kohteet, joita ei sijoiteta edellä mainittuihin luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tehdä tarvittaessa ylimääräisiä valvontakäyntejä tai valvontaa voidaan suorittaa asiakirjavalvonnalla. Muita valvontakäyntejä tehdään teemaluontoisesti ja esiintyviin riskeihin perustuen.

Kainuun pelastuslaitos käyttää valvonnassaan Omatoimisen varautumisen auditointi -materiaalia.

Valvontakäyntejä voidaan tehdä myös erikseen pyydettäessä. Palotarkastus voidaan suorittaa myös pyynnöstä. Jos epäilet, että kiinteistösi palo- ja henkilöturvallisuudessa on puutteita, voit soittaa pelastuslaitokselle ja sopia ylimääräisestä palotarkastuksesta. Lisää ajankohtaista tietoa pelastuslaitoksen suorittamasta valvonnasta löydät Kainuun pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta.

Paloturvallisuuden itsearviointi asuinrakennuksiin

Pelastuslain (379/2011) mukaan pelastuslaitoksen on tehtävä pelastustoimen valvontatehtävän suorittamiseksi palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mukainen pienkiinteistöjen ja vapaa-ajan rakennusten osalta paloturvallisuuden itsearvioinnin suorittaminen, jossa kiinteistön omistaja tai haltija tekee pelastusviranomaisen kehotuksesta hallitsemassaan kiinteistössä ns. omatoimisen palotarkastuksen, jonka perusteella pelastusviranomainen arvioi onko kohteessa tarpeen suorittaa pelastusviranomaisen toimesta valvontaa.

Aiemmin pientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa suoritettiin pelastusviranomaisen toimesta palotarkastus kymmenen vuoden välein.  Nykyään asukkaiden omatoimista varautumista onnettomuuksiin pyritään lisäämään myös muilla keinoilla, joista kiinteistön omistajan tai haltijan omatoiminen herättely turvallisuusasioihin omavalvonnan keinoin on todettu olevan varteenotettava valvonnan muoto.

Paloturvallisuuden itsearvioinnissa asunnon omistaja/haltija arvioi ja kehittää itse turvallisuuttaan paloturvallisuusoppaan avulla ja palauttaa täytetyn itsearviointilomakkeen pelastuslaitokselle. Pelastusviranomainen suorittaa kohteeseen palotarkastuksen, jos asianosainen jättää palauttamatta pelastuslaitokselle lähetetyn paloturvallisuuden itsearviointilomakkeen, palautetussa itsearviointilomakkeessa on puutteita tai asianosainen pyytää tarkastusta. Lisäksi palautettujen lomakkeiden perusteella tehdään satunnaisotantana yleinen palotarkastus 10 % vuorossa olevista paloturvallisuuden itsearviointikohteista. Paloturvallisuuden itsearviointia varten on tehty ”Pientalon paloturvallisuusopas”, jonka sisältöön viitataan itsearviointilomakkeessa. Paloturvallisuusopas on tehty neuvontaoppaaksi asumisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen ja se toimii pohjatietona itsearvioinnin suorittamiseksi. Tutustu pientalon paloturvallisuusoppaaseen.

Valvontakäyntien maksullisuus

Palotarkastukset ovat maksullisia kaikkien muiden valvontakohteiden paitsi pienkiinteistöjen (omakotitalot, vapaa-ajan asunnot) osalta. Kuitenkin myös pienkiinteistöjen osalta toinen suoritettu jälkivalvontakäynti on maksullinen. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta, sekä tuntiveloituksesta. Perusmaksu sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyöltä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta veloitetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit. Pelastuslain 96 §:n mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Perittävien maksujen suuruudesta päättää Kainuun pelastuslautakunta (johtosääntö 2009/4§, kohta 13).

Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Valvontakäyntien hinnasto (alv. 0 %).

Maksua ei peritä muiden viranomaisten tai tarkastuslaitosten valvontavastuulla olevista tarkastuksista, joihin pelastuslaitoksella on osallistumisoikeus tai joihin pelastuslaitos on perinteisesti osallistunut. Näitä ovat mm. rakennusten, väestönsuojien ja paloteknisten laitteistojen käyttöönottotarkastukset sekä Turvatekniikan keskuksen suorittamat tarkastukset merkittävissä kemikaalikohteissa. Mikäli valvontakäyntiä ei voida suorittaa asiakkaasta johtuvasta syystä tai valvontakäynnin ajankohtaa siirretään edellisen arkipäivän klo 12:00 jälkeen, laskutetaan peruuntuneesta tarkastuksesta yhden työtunnin mukainen taksa (50 €/h, alv 0 %). Laskusta voi reklamoida vapaamuotoisesti kirjallisesti suoraan Kainuun pelastuslaitokselle tai valittaa Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeuteen.