Usein kysyttyjä kysymyksiä väestönsuojelusta ja omatoimisesta varautumisesta
Väestönsuojan käyttöönotto
Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja.
Väestönsuojan hoitaja
Väestönsuojalle on suositeltavaa olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa mm. väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon saattamisesta. Olisi suositeltavaa, että väestönsuojan hoitaja olisi kiinteistössä asuva tai oleskeleva henkilö. Esimerkiksi kunnossapidon henkilöstöllä ei välttämättä ole resursseja tarvittaessa laittaa kaikkia kunnossapitämiensä kiinteistöjen väestönsuojia käyttökuntoon. Suojaustilanteessa väestönsuojan hoitaja toimii väestönsuojan sisällä.
Milloin tulee suojautua väestönsuojaan?
Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
Missä väestönsuojani on?
Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä, maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse.
Etelä-Karjalassa on yleisiä väestönsuojia ainoastaan Lappeenrannassa ja Imatralla. Muualla maakunnassa ei yleisiä väestönsuojia ole, koska siihen on vaikuttanut 1959–2011 välillä oleva lainsäädäntö. Yleiset väestönsuojat löytyvät nettisivuiltamme kohdasta Asukkaille - Väestönsuojelu ja yleiset väestönsuojat. Yleiset väestönsuojat ovat ensisijaisesti tarkoitettu liikkuvalle väestölle, toissijaisesti alueella asuville, joilla ei ole kotonaan tai työpaikalla väestönsuojaa.
On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa tai nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä.
Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja silloin suojaudutaan tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Esimerkiksi säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.
Onko väestönsuoja kunnossa? Tiiveyskoe ja vuosittaiset testit
Väestönsuojan omistajan on varmistettava väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnossa pysyminen sekä varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi joka 10. vuosi tulee tehdä suojan tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
Jos viimeksi pidettyjen huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ajankohta on epäselvä, niin kyseiset toimenpiteet tulee suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi. Huolto- ja tarkastustoimenpiteet voi tehdä ammattitaitoinen kiinteistönhoitaja tai suojanhoitaja. Lisäksi huoltoja tarkastustoimenpiteitä tekeviä yrityksiä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”väestönsuojan tiiveyskoe”. Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata.
Sisälle suojautuminen
Sisälle suojautuminen on yksi vaaratilanteiden toimintamalli, eikä sinänsä liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan. Sisälle suojautuminen voi tapahtua esimerkiksi myös kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, sen keltainen hätäpysäytyspainike löytyy yleensä aulatilan seinältä. Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta.
Suojaudu ensisijaisesti sisätiloihin - siirry väestönsuojaan vasta viranomaisen käskystä.
Evakuointi
Evakuoinnilla tarkoitetaan viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta, väestön vastaanottamista ja sijoittamista turvalliselle alueelle sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.
Kotivara
Väestönsuoja-asioista riippumatta kuntalaisen yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esim. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.
