Hyppää sisältöön

Miten sinä olet varautunut arjen häiriötilanteisiin?

Arkesi sujuu häiriötilanteen kohdatessa mahdollisimman hyvin, kun sinä olet varautunut omatoimisesti eri keinoin. Omatoiminen varautuminen korostuu esimerkiksi pidempiaikaisen sähkökatkon, vedenjakelun häiriön tai muun yllättävän tilanteen sattuessa, koska avun tarvitsijoita voi olla samanaikaisesti paljon ja viranomaisten järjestämä apu saattaa viivästyä. 

Onhan sinullakin kotivara?

Suosittelemme kaikkia alueen asukkaita pitämään kodissaan niin sanotun kotivaran, joka koostuu arjessa käytetyistä tarvikkeista kuten elintarvikkeista ja ensiaputarvikkeista. Lisää tietoa kotivarasta ja omatoimisesta varautumisesta on saatavilla 72-tuntia internetsivulta. Myös Pelastustoimen sivulla on tietoa 72-tunnin varautumissuosituksesta sekä kotivarasta


Häiriötilanteet vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan

Sähkökatkot, tulvat, koko yhteiskunnan toimintaa uhkaavat laajat kriisit. Häiriötilanteita voi olla monenlaisia, mutta kaikkiin voi varautua. Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan yksilön ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa.

Esimerkiksi sääolosuhteet voivat aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita. Ajankohtaiset varoitukset löydät Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Meidän velvollisuutenamme on valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin varmistaa, että tehtävät pystytään hoitamaan myös kriisin aikana. Onnettomuuksien varalta ylläpidämme välitöntä valmiutta yhdellätoista paloasemalla. Tukenamme ovat alueen kolmekymmentä sopimuspalokuntaa. 

Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamista varten on jatkuva valmius.

Kykyä turvata yhteiskunnan toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään suppeina häiriötilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina. 
Kunnat vastaavat omasta varautumisestaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Me tuemme toiminta-alueemme kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi toimimme yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoa kunnan jatkuvuudenhallinnasta löytyy esimerkiksi Suomen Kuntaliiton internetsivulta.


Väestöhälytin varoittaa vaarasta osana monikanavaista hälytinjärjestelmää

Suomessa on monikanavainen hälytysjärjestelmä väestön varoittamista varten. Siihen kuuluvat radio, TV, teksti-tv, 112-sovellus ja pelastuslaitosten ylläpitämä ja kehittämä väestöhälytinjärjestelmä. Me huolehdimme väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa pelastuslain velvoitteen mukaisesti.

Pelastustoimialueellamme on yli 70 kiinteästi asennettua väestöhälytintä. Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän käyttöalue painottuu korkeimpien riskien alueille, joita ovat muun muassa tiheimmin rakennetut alueet, kemikaalien varastointi- ja tuotantolaitokset sekä kuljetusreitit. Hälyttimet voidaan aktivoida joko Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta tai Keravan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin, sillä väestöhälytin on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen ja ohjaamaan suojautumaan sisälle. Täydentävänä järjestelmänä käytetään ajoneuvoasenteisia kaiutin- ja hälytinjärjestelmiä. 

Hälyttimet testataan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina antamalla hälyttimistä seitsemän sekunnin pituinen kokeilumerkki. Todellisessa varatilanteessa hälyttimillä annetaan minuutin mittainen yleinen vaaramerkki, jota voidaan täydentää puheviestillä. Vaaramerkkiin liittyy olennaisena osana tiedotusvälineiden kautta annattava vaaratiedote. Viranomaiset antavat tarvittaessa lisätiedotteita myös radion, television ja teksti-tv:n välityksellä. 112 Suomi -puhelinsovelluksen kautta vaaratiedotteet tulevat puhelimeen sijaintitietojen perusteella kohdistuen. 

Lisätietoja vaaramerkistä Pelastustoimen sivulta.


Yleistietoa väestönsuojelusta 

Väestönsuojat ovat teräsbetonisia suojia tai kalliosuojia. Väestönsuoja suojaa esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Niihin onkin tarkoitus suojautua tyypillisesti sodan aikana. Kehotuksen suojautumisesta antavat viranomaiset.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee noin 4800 väestönsuojaa. 

Alueella sijaitsevat väestönsuojat ovat yksityisiä talosuojia asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Talosuojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastustoimen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia.

Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeet toimenpiteistä niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen. Mikäli tilanne edellyttäisi poikkeusolojen aikana väestön siirtämistä, valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee. Sisäasiainministeriö huolehtii tällöin siirtymisen yleisjohdosta.

Pelastuslain 71 § Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä mukaisesti väestönsuoja on rakennettava asumiseen, työskentelyyn ja pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2. Samoin teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin, joiden kerrosala on vähintään 1500 m2.

Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista (kuten työkaluista ja henkilösuojaimista) ja niiden määrävahvuuksista ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä. On kuitenkin suositeltavaa, että suojasta löytyisi valmiiksi suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa (Pelastuslaki 76 §).

Pelastuslain 3 luvun perusteella väestönsuojan ja väestönsuojan laitteiden ja varusteiden kunnossapito kuuluu rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksiin. Pelastusviranomainen valvoo väestönsuojien kunnossapitoa valvontasuunnitelmansa mukaisesti palotarkastusten yhteydessä.

Lisätietoja: 
Yleistä tietoa väestönsuojista ja sisälle suojautumisesta löydät Pelastustoimen sivulta ja videoita löydät Uudenmaan pelastusliiton sivuilta Väestönsuojelu - Uudenmaan Pelastusliitto (upl.fi).


 

Pelastuslaitoksen asiakaspalvelu (24 h)

Tilannekeskus/vaihde  p. 09 8394 0000
tilannekeskus(at)vantaa.fi

Henkilökohtaiset yhteydenotot:
etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi

Päivystävä palotarkastaja

arkisin klo 9–12  p. 09 839 50475
paivystavapalotarkastaja(at)vantaa.fi