Omatoiminen varautuminen turvaa arkeasi erilaisissa häiriötilanteissa.
Miten sinä olet varautunut arjen häiriötilanteisiin?
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi:
• pitkät sähkö- ja vesikatkot, • pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa, • luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo, • pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Häiriötilanteet vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan
Häiriötilanteita voi olla monenlaisia, mutta kaikkiin voi varautua. Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan yksilön ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa.
Meidän velvollisuutenamme on valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin varmistaa, että pelastustehtävät pystytään hoitamaan myös kriisin aikana. Onnettomuuksien varalta ylläpidämme välitöntä valmiutta yhdellätoista paloasemalla. Tukenamme ovat alueen kolmekymmentä sopimuspalokuntaa.
Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamista varten on jatkuva valmius.
Pelastuslaitoksen kykyä turvata yhteiskunnan toiminnot testataan valmiusharjoituksilla. Niitä järjestetään suppeina häiriötilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina.
Kunnat vastaavat omasta varautumisestaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Me tuemme toiminta-alueemme kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi toimimme yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa.
Väestöhälytin varoittaa vaarasta osana monikanavaista hälytinjärjestelmää
Suomessa on monikanavainen hälytysjärjestelmä väestön varoittamista varten. Siihen kuuluvat radio, TV, teksti-tv, 112-sovellus ja pelastuslaitosten ylläpitämä ja kehittämä väestöhälytinjärjestelmä. Me huolehdimme väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa pelastuslain velvoitteen mukaisesti.
Pelastustoimialueellamme on yli 70 kiinteästi asennettua väestöhälytintä. Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän käyttöalue painottuu korkeimpien riskien alueille, joita ovat muun muassa tiheimmin rakennetut alueet, kemikaalien varastointi- ja tuotantolaitokset sekä kuljetusreitit. Hälyttimet voidaan aktivoida joko Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta tai Keravan hätäkeskuksesta.
Väestöhälyttimen ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin. Väestöhälytin on tarkoitettu ensisijaisesti siihen, että ulkona liikkuvaa väestöä varoitetaan ja ohjataan suojautumaan sisälle. Täydentävänä järjestelmänä käytetään ajoneuvoasenteisia kaiutin- ja hälytinjärjestelmiä.
Hälyttimet testataan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina antamalla hälyttimistä seitsemän sekunnin pituinen kokeilumerkki. Todellisessa varatilanteessa hälyttimillä annetaan minuutin mittainen yleinen vaaramerkki, jota voidaan täydentää puheviestillä. Vaaramerkkiin liittyy olennaisena osana tiedotusvälineiden kautta annattava vaaratiedote.
Viranomaiset antavat tarvittaessa lisätiedotteita myös radion, television ja teksti-tv:n välityksellä. Suosittelemme 112 SuomiLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä –sovelluksen lataamista. Sen kautta vaaratiedotteet tulevat puhelimeen sijaintitietojen perusteella.
Yleistietoa väestönsuojelusta
Väestönsuoja suojaa esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Niihin on tarkoitus suojautua tyypillisesti sodan aikana. Kehotuksen suojautumisesta antavat viranomaiset.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee noin 4800 väestönsuojaa. Alueella sijaitsevat väestönsuojat ovat yksityisiä talosuojia asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Talosuojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten, ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastustoimen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia.
Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeet toimenpiteistä niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen. Mikäli tilanne edellyttäisi poikkeusolojen aikana väestön siirtämistä, valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee. Sisäasiainministeriö huolehtii tällöin siirtymisen yleisjohdosta.
Pelastuslain 71 pykälän “Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä” mukaisesti väestönsuoja on rakennettava asumiseen, työskentelyyn ja pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2. Väestönsuoja pitää rakentaa myös teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin, joiden kerrosala on vähintään 1500 m2.
Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista, kuten työkaluista ja henkilösuojaimista ja niiden määrävahvuuksista, ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä. On kuitenkin suositeltavaa, että suojasta löytyisi valmiiksi suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa (Pelastuslaki 76 §).
Pelastuslain 3. luvun perusteella väestönsuojan ja väestönsuojan laitteiden ja varusteiden kunnossapito kuuluu rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksiin. Pelastusviranomainen valvoo väestönsuojien kunnossapitoa valvontasuunnitelmansa mukaisesti palotarkastusten yhteydessä.
