Hyppää sisältöön

Miten sinä olet varautunut arjen häiriötilanteisiin?

Arkesi sujuu häiriötilanteen kohdatessa mahdollisimman hyvin, kun sinä olet varautunut omatoimisesti eri keinoin. Omatoiminen varautuminen korostuu esimerkiksi pidempiaikaisen sähkökatkon, vedenjakelun häiriön tai muun yllättävän tilanteen sattuessa, koska avun tarvitsijoita voi olla samanaikaisesti paljon ja viranomaisten järjestämä apu saattaa viivästyä. 

Onhan sinullakin kotivara?

Suosittelemme kaikkia alueen asukkaita pitämään kodissaan niin sanotun kotivaran, joka koostuu arjessa käytetyistä tarvikkeista kuten elintarvikkeista ja ensiaputarvikkeista. Lisää tietoa kotivarasta ja omatoimisesta varautumisesta on saatavilla 72-tuntia internetsivulta (avautuu uuteen välilehteen). Myös Pelastustoimen sivulla on tietoa 72-tunnin varautumissuosituksesta sekä kotivarasta


Häiriötilanteet vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan

Sähkökatkot, tulvat, koko yhteiskunnan toimintaa uhkaavat laajat kriisit. Häiriötilanteita voi olla monenlaisia, mutta kaikkiin voi varautua. Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan yksilön ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa.

Esimerkiksi sääolosuhteet voivat aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita. Ajankohtaiset varoitukset löydät Ilmatieteenlaitoksen sivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Meidän velvollisuutenamme on valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin varmistaa, että tehtävät pystytään hoitamaan myös kriisin aikana. Onnettomuuksien varalta ylläpidämme välitöntä valmiutta yhdellätoista paloasemalla. Tukenamme ovat alueen kolmekymmentä sopimuspalokuntaa. 

Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamista varten on jatkuva valmius.

Kykyä turvata yhteiskunnan toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään suppeina häiriötilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina. 
Kunnat vastaavat omasta varautumisestaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Me tuemme toiminta-alueemme kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi toimimme yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoa kunnan jatkuvuudenhallinnasta löytyy esimerkiksi Suomen Kuntaliiton internetsivulta (avautuu uuteen välilehteen).


Väestöhälytin varoittaa vaarasta

Huolehdimme väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa pelastuslain velvoitteen mukaisesti. Ylläpidämme ja kehitämme olemassa olevaa väestöhälytinjärjestelmää. Väestöhälytinjärjestelmä onkin suuronnettomuus- ja väestönsuojeluvalmiuden kannalta olennaisen tärkeä, jotta kansalaiset osaavat toimia oikein.

Pelastustoimialueellamme on yli 70 kiinteästi asennettua väestöhälytintä. Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän käyttöalue painottuu korkeimpien riskien alueille, joita ovat muun muassa tiheimmin rakennetut alueet, kemikaalien varastointi- ja tuotantolaitokset sekä kuljetusreitit. Hälyttimet voidaan aktivoida joko Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta tai Keravan hätäkeskuksesta. Täydentävänä järjestelmänä käytetään ajoneuvoasenteisia kaiutin- ja hälytinjärjestelmiä. 

Hälyttimet testataan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina antamalla hälyttimistä seitsemän sekunnin pituinen kokeilumerkki. Todellisessa varatilanteessa hälyttimillä annetaan minuutin mittainen yleinen vaaramerkki, jota voidaan täydentää puheviestillä. Vaaramerkkiin liittyy olennaisena osana tiedotusvälineiden kautta annattava vaaratiedote.

Lisätietoja vaaramerkistä Pelastustoimen sivulta.


Väestönsuoja käyttökuntoon kolmessa vuorokaudessa

Väestönsuoja on rakennukseen tai sen yhteyteen tehty erillinen tila tai erillinen rakennus, joka on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja voi toimia esimerkiksi harrastustilana tai varastona. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on kuitenkin pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella kaikki väestönsuojat on rakennettu kiinteistöjen yhteyteen eikä alueella ole yleisiä väestönsuojia. Väestönsuojien rakentamisvelvoite perustuu lakiin.

Yleistä tietoa väestönsuojista ja sisälle suojautumisesta löydät Pelastustoimen sivulta.


 

Pelastuslaitoksen asiakaspalvelu (24 h)

Tilannekeskus/vaihde  p. 09 8394 0000
tilannekeskus(at)vantaa.fi

Henkilökohtaiset yhteydenotot:
etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi

Päivystävä palotarkastaja

arkisin klo 9–15  p. 09 2766 5111
paivystavapalotarkastaja(at)vantaa.fi