Hätäkeskukseen kytketty paloilmoitin on turvalaitteisto, joka havaitessaan alkavan tulipalon tekee automaattisesti ilmoituksen Hätäkeskukseen ja hälyttää myös valvottavassa tilassa.
Järjestelmä koostuu ilmoitinkeskuksesta, paloilmaisimista, paloilmoituspainikkeista ja paikallishälyttimistä. Paloilmoitinlaitteisto antaa myös automaattisesti varoituksen sen toimintavarmuutta haittaavista vioista.
Paloilmoittimen haltija vastaa siitä, että paloilmoittimelle on olemassa kunnossapito-ohjelma ja että huolto ja korjaustoiminta on järjestetty laitekohtaisen huolto-ohjeen mukaisesti. Paloilmoittimen haltijan tulee nimetä paloilmoittimen hoitaja ja huolehtia siitä, että hän saa tehtävän hoidon kannalta tarpeellisen koulutuksen. Paloilmoittimenhoitaja vastaa kunnossapito-ohjelman läpiviennistä.
Järjestelmä tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Tarkastukset ja huollot tulee tehdä riippumatta siitä, ovatko tilat käytössä tai eivät. Paloilmoittimen määräaikaistarkastus on tehtävä kolmen vuoden välein. Uuden laitteiston ensimmäinen määräaikaistarkastus on kuitenkin tehtävä 12–18 kuukauden kuluessa laitteiston varmennustarkastuksesta.
Automaattinen sammutuslaitteisto
Automaattinen sammutuslaitteisto havaitsee alkavan tulipalon mahdollisimman aikaisin ja sammuttaa sekä hidastaa palon leviämistä ja antaa siten aikaa pelastautumiselle tai pelastamiselle. Automaattinen sammutuslaitteisto tekee usein myös automaattisesti ilmoituksen hätäkeskukseen.
Sammutuslaitteiston haltija vastaa siitä, että sammutuslaitteistolle on olemassa sille laadittu kunnossapito-ohjelma ja että huolto ja korjaustoiminta on järjestetty laitekohtaisen huolto-ohjeen mukaisesti. Sammutuslaitteiston määräaikaistarkastus on tehtävä kolmen vuoden välein. Uuden laitteiston ensimmäinen määräaikaistarkastus on kuitenkin tehtävä 12–18 kuukauden kuluessa laitteiston varmennustarkastuksesta.
Kohdekortti
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueella sijaitsevista kohteista, jotka on varustettu hätäkeskukseen liitetyllä paloilmoittimella ja/tai sammutuslaitteistolla, tehdään pelastustoimintaa palveleva kohdekortti. Kohdekortin laatiminen on laitteiston haltijan vastuulla, ja se on edellytyksenä kiinteistön liittämiselle hätäkeskuksen valvontaan.
Kohdekortti muodostuu lomakkeesta, jossa on tekstimuodossa esitetty pelastustoiminnan kannalta kohteen keskeisimpiä tietoja sekä piirroksesta, jossa on kohdekuva tekstein ja piirrosmerkein täydennettynä.
Valmistuvan kiinteistön automaattisen paloilmoittimen kohdekortti tarkastetaan ennen kohteen käyttöönottoa. Kohdetiedot ja niiden päivitykset voi toimittaa osoitteeseen phpela@paijatha.fi tai Päijät-Hämeen pelastuslaitos/Päivystävä palomestari, Mannerheiminkatu 24, 15100 LAHTI.
Erheelliset hälytykset
Hätäkeskukseen kytkettyjen paloilmoittimien antamista hälytyksistä jopa yli 98 % saattaa olla erheellisiä hälytystehtäviä. Erheellinen paloilmoitus on paloilmoittimen antama ilmoitus tilanteesta, jossa ei ollut tarvetta sammutus- tai pelastustoimiin. Erheellisen hälytyksen syy on useimmiten ihmisen oma toiminta kiinteistössä, ei niinkään laitteen vika.
Erheelliset paloilmoitinhälytykset aiheuttavat toiminnanharjoittajille käyttökatkosten lisäksi tulojen menetyksiä. Mielikuva kiinteistön turvallisuudesta heikkenee myös ulkopuolisten silmissä. Hälytykset kuormittava tarpeettomasti Hätäkeskusta ja pelastuslaitoksia. Valmius todellisten pelastustehtävien suorittamiseen laskee. Hälytysajot liikenteessä aiheuttavat myös turhia vaaratilanteita.
Pelastustoimella on ollut useita hankkeita erheellisten automaattihälytysten määrän vähentämiseksi. Hankkeissa on panostettu kiinteistön omistajien neuvontaan sekä ohjaukseen ja niiden yhteydessä on laadittu yhteneväisiä ohjeita ja käytäntöjä koko Suomeen. Pelastuslaissa (379/2011) säädettiin pelastuslaitoksille oikeus periä maksu pelastustoimen tehtävistä niissä tapauksissa, joissa tehtävä on toistuvasti aiheutunut Hätäkeskukseen yhdistetystä automaattisesta paloilmoittimesta eikä hälytys ole johtanut kohteessa pelastustoimintaan.
Erheellisten paloilmoitinhälytysten laskutus
Erheellisestä paloilmoituksesta laskuttamisen edellytys on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen, ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä hälytystä edellisen 12 kuukauden aikana (ei kalenterivuosi).
Ensimmäinen erheellinen hälytys: Pelastuslaitos antaa ohjausta ja neuvontaa hälytystehtävän yhteydessä ja määräaikaisen valvontatoiminnan yhteydessä.
Toinen erheellinen hälytys: Pelastuslaitos lähettää kiinteistön omistajalle kirjallisen korjauskehotuksen.
Korjauskehotus lähetetään omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle tai muulle taholle, joka on tehnyt kohdetta koskevan paloilmoitinsopimuksen Hätäkeskuksen kanssa. Korjauskehotuksen saatuaan kiinteistöllä on 14 vuorokautta aikaa ryhtyä toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten välttämiseksi, minä aikana erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä ei voida laskuttaa.
Jos kohteessa on kuitenkin korjausaikana toistuvia laiminlyöntejä, joista aiheutuu erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä, voidaan asiaan puuttua pelastusrikkomuksena, käyttää palotarkastuksen korjausmääräystä tai keskeyttää toiminta.
Kolmas tai useampi erheellinen hälytys: Pelastuslaitos lähettää kiinteistön omistajalle laskun
Lasku lähetetään taholle, joka on tehnyt paloilmoitinta koskevan sopimuksen hätäkeskuksen kanssa. Esimerkiksi, jos kyseessä on viides erheellinen paloilmoitinhälytys kahdentoista kuukauden aikana, laskutetaan kolmas, neljäs ja viides hälytys.
Perittävän ERHE-maksun suuruudesta päättää hyvinvointialue hyväksymässään taksassa. Päijät-Hämeen aluehallituksen päätöksen mukaisesti (11.12.2023 § 322) maksu toistuvasta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 862 euroa (alv. 0 %).
Pelastuslain mukaan kaikki Hätäkeskukseen liitetyt paloilmoitinkiinteistöt ovat erheellisten paloilmoitusten maksullisuuden osalta samanarvoisia. Paloilmoitinkiinteistöjen yhdenvertaisen kohtelun takia pelastuslaitoksen tulee noudattaa taksapäätöstään ja kohdella kaikkia samanlaisia tapauksia samalla tavalla.
