Pelastustoiminta

Oma toiminta on tärkeää

Jokaisen yksilön oma toiminta on vaikuttavin tekijä niin onnettomuuksien ehkäisyssä kuin onnettomuustilanteen alkutoimenpiteissä.

Kaikkien on mahdollista tehdä osaamistasonsa mukaisesti onnettomuustilanteessa ensiarvio tapahtumasta, tehdä hätäilmoitus numeroon 112 ja aloittaa ensitoimenpiteet, joilla onnettomuuden vahinkoja voidaan rajoittaa jo tapahtuman alkuvaiheessa. Paikalle saapumisen jälkeen pelastusasemien henkilöstö auttaa torjumaan onnettomuuksien vahinkoja nopeasti ja tehokkaasti.

Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Pelastustoimintaan kuuluviin toimiin ryhdytään myös tahallisesti aiheutetuissa, seurauksiltaan vastaavissa tilanteissa tai niiden uhatessa. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimintaan kuuluvat mm. hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen.

Pelastustoiminnan tuotos on sattuneissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan ansiosta pelastetut ja suojellut arvot, kuten: pelastetut ihmiset, pelastettu omaisuus, ympäristövahinkojen estäminen tai rajoittaminen, kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, työpaikkojen säilyminen ja tuotantokeskeytysten ehkäisy.

Miehitettyjen pelastusasemien lisäksi pelastustoiminnasta huolehtivat sopimuspalokunnat

Satakunnan pelastuslaitoksella on jatkuvassa ympärivuorokautisessa valmiudessa noin 35 henkilöä eri puolilla aluetta, seitsemällä vakinaisella pelastusasemalla. Pelastustoiminta on mitoitettu vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Ympärivuorokautisesti miehitettyjä pelastusasemia ovat Kanta-Porin, Rauman, Meri-Porin, Kankaanpään, Huittisten, Harjavallan ja Ulvilan paloasemat. Vakinaisen henkilöstön lähtövalmius hälytyksen tultua pyritään pitämään 60 sekunnissa vuorokauden jokaisena tuntina.

Miehitettyjen pelastusasemien lisäksi pelastustoiminnasta huolehtivat sopimuspalokunnat, pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Satakunnassa on kaikkiaan 49 sopimuksen tehnyttä sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoissa on noin 900 henkilöä. Lisäksi pelastuslaitoksella on yhteistyösopimukset alueen merkittävien teollisuuslaitosten, Porin prikaatin molempien sotilaspalokuntien kanssa (Huovinrinne ja Niinisalo) sekä Pyhäjärven järvipelastusseura ry:n kanssa. Pelastustoiminnan tulee olla nopeaa, tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä suuronnettomuuksissa. Pelastustoiminnan valmius suunnitellaan pelastuslain ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Pelastustoiminnan johtaminen Satakunnassa on jaettu kolmeen eri päivystysalueeseen. Päivystävä palomestari (P3) päivystää Kanta-Porissa, Eurassa ja Kankaanpäässä. Satakunnassa ei ole erillistä päivystävää päällikkö järjestelmää (P2), välittömässä lähtövalmiudessa. Päivittäistä johtamistoimintaa tukemaan Satakuntaan on muodostettu myös ympärivuorokautinen tilannekeskus (tike) Kanta-Porin pelastusasemalle, joka palvelee koko Satakunnan maakuntaa ja mm. tukee pelastustoiminnan tiedottamista ja mediaseurantaa.