Hallintopakkokeinoihin turvaudutaan silloin kun pelastusviranomaisen antamaa korjausmääräystä ei ole noudatettu. Pelastusviranomainen voi tehostaa määräystään uhkasakolla tai teettämisuhalla, jossa korjattavaksi määrätty puute korjautetaan asianosaisen laskuun.
Uhkasakon maksaminen ei ole vaihtoehto korjausmääräyksen noudattamiselle. Vaikka asianosainen maksaisi uhkasakon, se ei tarkoita asian ratkeamista, vaan pelastusviranomainen aloittaa välittömästi uuden, tuntuvamman sakon valmistelun. Sakkojen määräämistä jatketaan, kunnes asia on korjattu.
Uhkasakon suuruuteen vaikuttaa moni tekijä, kuten korjattavan asian laatu ja laajuus, asianosaisen maksukyky sekä mahdolliset muut seikat. Jokainen uhkasakko määrätään tapauskohtaista harkintaa käyttäen ja täten samasta rikkeestä kaksi eri toimijaa voivat saada eri suuruiset sakot. Uhkasakon tehtävänä ei ole toimia rangaistuksena määräyksen laiminlyönnistä vaan kannustimena asian kuntoon saattamiseksi.
Helpoin tapa sakon välttämiseksi on välittömästi korjata havaittu puute ja olla tämän jälkeen yhteydessä asiasta vastaavaan palotarkastajaan.
Miten prosessi etenee?
Mikäli vastuullasi olevaan rakennukseen tai esimerkiksi harjoittamaasi liiketoimintaan kohdistetun valvonnan yhteydessä havaitaan puutteita esimerkiksi palo-, poistumis- tai kemikaaliturvallisuudessa, määrää pelastusviranomainen ne korjattavaksi.
Korjausmääräys toimitetaan sinulle tarkastuspöytäkirjana joko sähköisesti tai postitse. Mikäli jätät annetut määräykset toteuttamatta määräaikaan mennessä tai et toimita tarvittavia todisteita puutteiden korjaamisesta palotarkastajalle, siirtyy pelastusviranomainen hallintopakkokeinojen käyttöön.
Hallintopakkokeinojen käyttö edellyttää viranomaiselta aina kahta erillistä päätöstä. Jos kyseessä on esimerkiksi uhkasakko, tulee ensiksi tehdä uhkasakon asettamispäätös ja sen jälkeen tuomitsemispäätös. Hallintolaki edellyttää, että asianosaista on kuultava ennen häntä koskevan velvoittavan päätöksen tekemistä. Näin olen sekä asettamis- että tuomitsemispäätöksestä kuullaan erikseen. Kokonaisuudessaan prosessi etenee siis neljässä eri vaiheessa:
- Asettamisvaiheen kuuleminen
- Asettamispäätös
- Tuomitsemisvaiheen kuuleminen
- Tuomitsemispäätös
Kustakin vaiheesta toimitetaan asianosaiselle oma pöytäkirjansa.
Kuulemisen tehtävänä on antaa asianosaiselle mahdollisuus ottaa kantaa häntä koskevaan päätökseen ja esimerkiksi esittää perusteluja sille, miksi vaikkapa paloturvallisuuteen liittyvä puute on korjaamatta. Kuulemisesta ei voi vielä tehdä hallintovalitusta, mutta siitä voi tehdä oikaisuvaatimuksen esimerkiksi kirjoitusvirheen tms. seikan korjaamiseksi.
Päätökset ovat velvoittavia. Niistä voi tehdä valitusajan sisällä valituksen hallinto-oikeudelle. Kuulemispöytäkirja toimitetaan sähköisesti, mutta päätöspöytäkirja tulee toimittaa todisteellisena tiedoksiantona. Käytännössä tämä tarkoittaa postin saantitodistuskirjettä, joka tulee noutaa postin toimipisteestä. Mikäli et nouda kirjettä ilmoituksen saatuasi, sen toimittaa käräjäoikeuden haastemies.
Kun tuomitsemispäätös on tehty, ei uhkasakon maksamista tai teettämisuhkaa voi enää välttää. Uhkasakkojen osalta pelastusviranomainen aloittaa välittömästi uuden uhkasakon valmistelun. Korjaamalla puutteet välittömästi voitte välttää uudet uhkasakot.
Lisätietoja voi kysyä palotarkastajalta, jonka kanssa olet asioinut.
Lue lisää
Pelastuslaki
Hallintolaki
Uhkasakkolaki
