Putoamisvaarallinen työ
Pelastamme ihmisiä korkealta tai kuiluista ja kaivannoista nostolava-autojen ja erilaisten köysitekniikoiden avulla. Putoamisvaarallista työtä on kattotyöskentely, työskentely ja liikkuminen köyden varassa, henkilön nostot ja laskut, puomitikas-, nostolava- ja tikasautolla työskentely ja tikkailla työskentely.
Jatkuvassa valmiudessa olevien nostolavayksiköittemme nostokorkeus yltää yli 60 metriin. Kaikissa pelastusyksiköissä on putoamisvaarallisella alueella työskentelyn peruskalusto ja -osaaminen.
Helsingissä on paljon korkeaa rakentamista ja rakenteita, joten huomioimme korkealla työskentelyn hyvin. Meillä on hyvä putoamisvaarallisen työn toimintavalmius, ja tavoitteenamme on varmistaa vaarallisella alueella sekä turvallinen työskentely että potilasturvallisuus.
Tieliikenne
Helsingissä tieliikenneonnettomuudet ovat pieniä, mutta ne aiheuttavat suurimman osan pelastustoimen tehtävissä kirjattavista vakavista henkilövahingoista.
Liikenneonnettomuuksiin liittyvillä hälytyksillä tarvitaan usein sekä pelastushenkilöstön että ensihoidon yksiköitä ja osaamista. Kaikissa pelastusyksiköissämme on tieliikenneonnettomuuksissa tarvittava perusvälineistö, minkä lisäksi keskuspelastusasemalle sijoitetussa raskaassa pelastusyksikössämme on erikoiskalustoa tieliikenneonnettomuuksissa tarvittaviin pelastustehtäviin.
Raideliikenne
Olemme varautuneet ja varustautuneet hyvin raideliikenneonnettomuuksiin, sillä Helsingissä on käytössä kaikki raideliikenteen muodot: metro, junat ja raitiovaunut.
Keskuspelastusasemalle sijoitettu raskas pelastusyksikkö on varustettu ajolankojen maadoitusvälineillä ja junavaunujen nostokalustolla. Käytettävissämme on myös yhteistyöviranomaisten raivausyksiköitä ja raskaampaa nostokalustoa. Kaikki pelastuslaitoksen pelastusyksiköt on varustettu hydraulisilla työkaluilla sekä metron hätämaadoituskalustolla. Maadoitusluvan saaneilla pelastajilla on pätevyys suorittaa hätämaadoitus, jolla taataan työskentelyalueen jännitteettömyys onnettomuustilanteissa.
Vahingontorjunta
Vahingontorjuntatehtäviä voivat aiheuttaa myrskyt, rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt, sekä vaarallisten aineiden vuodot. Pelastuslaitosta työllistävät myös muun muassa kaatuneet puut, irronneet kattopellit ja vesivahingot. Maalla tapahtuvia öljyvahinkoja varten pelastuslaitoksella on öljyntorjuntaan suunniteltu pelastusajoneuvo.
Rauniopelastus
Rauniopelastaminen on erittäin vaativaa ja pitkäkestoista pelastustoimintaa haastavissa tilanteissa, joissa ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta pelastetaan sortuvien rakenteiden syövereistä. Olemme ottaneet rauniopelastamisen yhdeksi pelastustoiminnan keskeiseksi osa-alueeksi varautuaksemme niihin uhkakuviin, joita Suomen pääkaupunki saattaa tulevaisuudessa kohdata.
Pelastuslaitoksella on rauniopelastamiseen erikoiskoulutettu pelastajaryhmä ja tarvittava erikoiskalusto. Raskaassa pelastusyksikössämme ja siihen liittyvässä pelastuskontissa on erikoiskalustoa, jolla pystytään tukemaan ja läpäisemään erilaisia rakenteita sekä nostamaan ja siirtämään raskaita kappaleita.
Useat rauniopelastajamme toimivat EU:n ja YK:n katastrofiapua antavissa järjestöissä, ja ovat olleet pelastustehtävissä mm. maanjäristyksistä kärsineillä alueilla.
Meillä on käytössämme myös Helsingin etsintä- ja pelastuskoirat ry:n (HePeKo) rauniopelastamiseen kouluttamia koirakoita, eli ohjaajia ja koiria, jotka voidaan hälyttää pelastustoiminnan tueksi vaativissakin oloissa. Pelastuskoiravalmiutta pidetään hälytysryhmän muodossa, ja HePeKo pitää kriisioloja varten yllä Helsingin kaupungin Pelastuskoiramuodostelmaa. Hälytysryhmän apuohjaajat, koiranohjaajat, koirat ja ryhmänjohtajat toimivat viranomaisten pyynnöstä apuna paitsi pelastustoiminnassa myös kadonneitten ihmisten etsinnässä.
CBRNE-toiminta
Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ihmisiä ja omaisuutta pelastaa erikoiskoulutettu CBRNE-yksikkömme, joka toimii Konalan pelastusasemalla.
CBRNE-tilanteet pitävät sisällään sekä tahattomat onnettomuudet että tahallisesti aiheutetut tilanteet, joissa on mukana kemiallisia aineita (Chemical), biologisia taudinaiheuttajia (Biological), radioaktiivisia aineita (Radiological), ydinaseita (Nuclear) tai räjähteitä (Explosives). CBRNE-tilanteet voivat liittyä esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetukseen, niiden käyttöön, hallussapitoon tai säilytykseen.
Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavia suojavarusteita ja torjunnassa käytettävää kalustoa on kaikissa pelastusyksiköissä. Keskisuurten ja suurten vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle pelastuslaitoksella on erillinen kemikaalintorjuntayksikkö sekä henkilöpuhdistusyksikkö. Käytössämme on myös nopeasti pystytettäviä puhdistuslinjatelttoja, joissa vaarallisille aineille altistuneet voidaan puhdistaa.
Vaarallisten aineiden onnettomuuksia sattuu Helsingin pelastustoimen alueella vuosittain noin 30–50. Suuret vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat kuitenkin harvinaisia.
