Etelä-Savon pelastuslaitos

Pelastustoiminta

Onnettomuus- tai vaaratilanteessa soita numeroon 112.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja ennakointi on jokaisen velvollisuus. Tunnista riskitekijät, suunnittele etukäteen, kuinka toimisit hätätilanteessa ja pidä yllä ensiaputaitojasi.

Hätätilanteessa:

1. Pelasta.
2. Estä lisäonnettomuudet.
3. Soita numeroon 112.
4. Opasta.

Apu tulee nopeasti

Pelastuslaitoksemme toiminta on jaettu kolmeen pääpaloasemaryhmään, jotka ovat Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna. Niiden alueella on kolme pääpaloasemaa ja 27 pääasiassa sopimuspalokuntien voimin toimivaa paloasemaa.

Ympäri vuorokauden miehitetyt paloasemamme sijaitsevat Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä, Sulkavalla, Puumalassa, Kangasniemellä, Punkaharjulla ja Mäntyharjulla.

Hälytys tulee meille Itä-Suomen hätäkeskuksen kautta ja lähdemme viivytyksettä matkaan onnettomuuspaikalle.

Pelastustoimintaamme kuuluu:

• hälytysten vastaanottaminen
• väestön varoittaminen
• onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen
• tulipalojen sammuttaminen ja lisävahinkojen rajoittaminen sekä
• onnettomuuksien torjuminen.

Pelastustoimintaan sisältyy myös esimerkiksi johtamis-, viestintä- ja huoltotehtäviä.

Lue lisää

Lataa 112-sovellus (112.fi)

Ensiapuohjeet (Punainen Risti)

Palvelutaso

Olemme varautuneet hoitamaan tehtävämme päivittäisissä onnettomuuksissa, normaaliajan häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja väestönsuojelutilanteissa.

Vakinaisella henkilöstöllä (24/7) miehitetyt paloasemat ovat Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä, joissa pelastusryhmillä on välitön lähtövalmius kiireellisiin tehtäviin vähintään vahvuudella 1+3.

Moniammatillinen yksiköt toimivat Sulkavalla, Puumalassa ja Punkaharjulla.

Tavoitteenamme on ylläpitää vakinaisella henkilöstöllä toimivaa lähtövalmiutta myös Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Juvalla.

Lähtöaikaan ja vahvuuteen voi vaikuttaa pelastustoimen päällekkäiset tehtävät ja muu palvelutuotanto sekä henkilöstön saatavuus.

Sopimuspalokuntien toimintavalmius pidetään eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukaisena. Hälytystehtävissä käytetään mahdollisuuksien mukaan myös päivätöissä olevaa päätoimista pelastustoimen henkilöstöä. 

Tehokkaan pelastustoiminnan edellytys on nopeus ja osaava henkilöstö.

Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen tarve on mitoitettu riskianalyysin yhteydessä tehdyn valtakunnallisen riskialuejaon sekä paikallisen tarkastelun perusteella.

Sisäasianministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohje määrittelee riskiruuduille toimintavalmiusajan, jossa pelastusmuodostelmat on oltava onnettomuuspaikalla hälytyksestä. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan riskiruudut jaetaan I–IV-riskiluokkiin. 

I riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. 

II riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. 

III riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. 

IV riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I - III-riskiluokissa. 

Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. 

Moniammatillinen yksikkö tarkoittaa ensihoitajan ja palomiehen muodostamaa työparia. Moniammatillisuus voi toteutua myös siten, että ensihoitajille on koulutettu pelastustoiminnan peruskurssin avulla pelastustoiminnan perusteet. 

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan yksittäisen onnettomuuden toimintavalmiusajan toteutumisen perusteella ei kuitenkaan tule tehdä johtopäätöksiä pelastustoiminnan järjestämisen tehokkuudesta (Sisäasianministeriön julkaisuja 21/2012, s.4).