Kymenlaakson pelastuslaitos

Ensihoito

Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu on osa terveydenhuoltoa. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Kymenlaakson hyvinvointialueella ensihoidon palvelutasosta ja tuotantotavasta päättää aluehallitus. Voimassa olevan ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti pääosa ensihoitopalvelusta tuotetaan omana toimintana hyvinvointialueen toimintayksiköissä pelastuslaitoksella, sekä terveyden ja sairaanhoidon toimialalla akuuttipalvelun tulosalueella. Lisäksi osa tuotannosta on ulkoistettu ostopalveluna yksityiselle palveluntuottajalle. Hyvinvointialueen ensihoitopalvelua johtaa palvelusta vastaava lääkäri, erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelut

Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua hyvinvointialueen oman palveluntuotannon osana koko maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt päivystävät välittömässä lähtövalmiudessa Kotkansaarella, Haminassa, Kouvolassa, Kuusankoskella. Lisäksi kaakonkulmalla päivystää pelastustoimen ja terveydenhuollon suorituskykyjä yhdistävä monitoimiyksikkö. Pelastuslaitoksen ensihoito- ja ensivastepalveluun kuuluu yhteensä noin 450 hälytettävää henkilöä, jotka toimivat yli neljälläkymmenellä yksiköllä maalla ja merialueilla. Pelastuslaitoksen ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuotantoa johtaa ensihoitopäällikkö.

Pelastuslaitoksen ensivastepalvelut

Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön, kuin ambulanssin (yleensä pelastusyksikkö tai sopimuspalokunnan ensivasteyksikkö) hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa henkeä pelastavaa hätäensiapua.

Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa 22 maalla liikkuvaa ensivasteyksikköä, joista viisi on välittömässä lähtövalmiudessa. Lisäksi pelastuslaitoksen aluskalusto on varusteltu ensivastevälineistöllä ja ovat hälytettävissä tehtäville merialueella liikkuessaan. Pääosan tärkeästä ensivastepalvelusta tuottavat alueen sopimuspalokunnat, jotka turvaavat erityisesti pienempien taajamien ja haja-asutusalueiden palveluita.

Suorituskyvyn kehittäminen

Pelastuslaitoksen ensihoito- ja ensivastepalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti aluevaltuuston hyväksymän pelastustoimen palvelutasopäätöksen kirjausten mukaisesti, hyvinvointialuestrategia ja palvelustrategia huomioiden.

Pelastajista ensihoitajia oppisopimuskoulutuksella

Ensihoidossa toimivien pelastajien osaamista kehitetään jatkuvalla harjoittelulla, sekä tarjoamalla mahdollisuus opiskella oppisopimuksella toteutettava terveydenhuollon ammattihenkilöksi pätevöittävä ensihoidon tutkinto. Oppisopimuskoulutuksen kautta saavutettu virassa olevien pelastajien parempi suorituskyky vahvistaa päivittäisvalmiuden lisäksi hyvinvointialueen kykyä nostaa valmiutta ja vastata suuronnettomuuksiin niin normaaliolojen häiriötilanteissa, kuin kaikissa poikkeusoloissakin. Tutkinto avaa myös uramahdollisuuksia ja tuo joustoa henkilöstön käyttöön, turvaten osaltaan ensihoidon palvelutasoa.

Moniammatillinen konsepti mahdollistaa laajemman palveluvalikoiman

Toimialojen suorituskykyjä yhdistävät monitoimiyksiköt ovat kustannustehokas tapa lisätä valmiutta ja palvella maakunnan asukkaita entistä monipuolisemmin. Konseptilla yhteiskunnan resursseja käytetään tarkoituksenmukaisemmin ja lisätään kokonaisturvallisuutta myös kaupunkitaajamien ulkopuolella.

Monitoimiyksikkö, jossa on moniammatillinen henkilöstö ja erikoisvarustelu, laajentaa perinteisen ensihoitoyksikön palveluvalikoimaa. Yksikössä työskentelee pelastaja ja ensihoitaja, jolla on erityiskoulutus pelastustoimintaan. Yksikkö kykenee vastaamaan monenlaisiin hätätilanteisiin tarjoamalla nopeaa ja tehokasta apua alueen asukkaille sekä terveydenhuollon että pelastustoimen tehtävissä.

Monitoimiyksikön suorituskyky perustuu hoitotasoisen ensihoidon lisäksi erilaisiin pelastustoimen kyvykkyyksiin, kuten täydentäviin sammutusmenetelmiin. Yksikkö kykenee tehokkaasti sammuttamaan alkavia tulipaloja ja rajoittamaan niiden leviämistä käyttämällä esimerkiksi sammutusheitettä, jolla se on varusteltu.

Monitoimiyksikkö on varusteltu myös paineilmahengityslaitteilla, jotka tarjoavat henkilöstölle turvallisen ja riippumattoman hengityksen erilaisissa ympäristöissä. Näitä laitteita käytetään sammutus- ja pelastustoiminnassa altistumisen vähentämiseksi, esimerkiksi ajoneuvopalojen sammutuksessa tai rakennusten sisällä, kun savusukellusta ei tarvita, kuten alkusammutustiedustelussa, opastuksessa ja jälkiraivauksessa.

Yksikön pintapelastuskyky kattaa veden pinnalta ja välittömästi sen alta tapahtuvan ihmisten, eläinten tai omaisuuden pelastamisen ja vahingontorjunnan ilman sukelluslaitteita. Se mahdollistaa myös toiminnan heikoilla jäillä tai voimakkaasti virtaavassa vedessä.

Monitoimiyksikkö kykenee pelastustoimintaan tieliikenneonnettomuuspaikalla. Yksikössä on välineistö, joka mahdollistaa esimerkiksi ajoneuvon ovien irrottamisen ja pelastettavien nopean siirtämisen, erityisesti palavasta ajoneuvosta.

Putoamisvaarallisella alueella työskentelyä varten yksikössä on kyky toimia erilaisissa rakenteissa, tai paikoissa joihin muutoin liittyy putoamisvaara. Toiminta mahdollistaa esimerkiksi laskeutumisia köydellä, sekä henkilön ja kaluston nostoja sekä laskuja erikoisvarustein.

Yksikön varustukseen kuuluu myös drooni, jota voidaan käyttää esimerkiksi etsintä- ja pelastustehtävissä, sekä onnettomuuspaikan kartoituksessa ja tilannekuvan välittämisessä pelastustoiminnan johtajalle.

Palvelua ohjaavaa lainsäädäntöä

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta, 1218/2022
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 12 §, 36 §
Terveydenhuoltolaki, 39 §, 40 §, 46 §
Pelastuslaki 379/2011, 27§