Valvonta- ja tarkastuspalvelut
Pelastuslaki velvoittaa pelastuslaitoksia tekemään työtä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Onnettomuuksien ehkäisytyötä ohjaa palvelutasopäätös, jonka liitteenä oleva valvontasuunnitelma tarkentaa onnettomuuksien ehkäisytyön sisältöä.
Palvelutasopäätös ohjaa valvonta- ja tarkastuspalveluita. Palvelutasopäätöksen hyväksyy hyvinvointialueen pelastuslautakunta neljän vuoden välein.
Pelastuslaitoksen on seurattava alueensa onnettomuusuhkia ja niiden kehittymistä. Tarvittaessa pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lisäksi kemikaaliturvallisuuslaki määrää tiettyjä valvontatehtäviä pelastusviranomaisille.
Mistä onnettomuuksien ehkäisytyön kokonaisuus koostuu?
Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos suorittaa rakennuksissa palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä. Palotarkastuksia voidaan joissain tilanteissa myös korvata paloturvallisuuden itsearvioinnilla, jossa kiinteistön edustaja itse arvioi omaa turvallisuuttaan ja raportoi siitä pelastusviranomaiselle, joka päättää valvonnan jatkotyöstä.
Turvallisuuskoulutusta ja viestintää toteutetaan pelastuslaitoksen toimesta erillisen suunnitelman mukaisesti. Turvallisuuskoulutusta toteutetaan esimerkiksi alkusammutuskoulutuksina ja tuottamalla turvallisuusviestintää erilaisissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa.
Pelastuslaitos antaa ohjausta ja neuvontaa paloturvallisuusasioissa myös muille viranomaisille ja yhteistyötahoille. Esimerkiksi kuntien ja kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisille annetaan neuvontaa ja ohjausta rakentamiseen liittyvissä paloturvallisuuskysymyksissä.
Pelastuslaitos tekee myös yhteistyötä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pyritään parantamaan tapahtumaturvallisuutta, asumisturvallisuutta, kouluturvallisuutta ja puuttumaan ja muokkaamaan vallitsevia ilmiöitä havaitsemaan turvallisuusnäkökulmia.
Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvitaan meitä jokaista. Turvallisempi arki muodostuu pienistä turvallisuusteoista ja onnistumisen kokemuksista.
Palotarkastus
Ota yhteyttä palotarkastajaan
Varsinais-Suomen palotarkastajat alueittain
Valvontakäyntien yhteydessä palotarkastaja neuvoo ja opastaa paloturvallisuusasioissa käyden kohteen edustajan kanssa läpi kohteen turvallisuusasiat.
Palotarkastuksessa valvotaan, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet valvontakohteessa ovat turvalliset. Lisäksi varmistetaan, että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun määräyksissä vaaditulla tavalla.
Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritetään valvottavat kohteet ja näiden valvontavälit. Valvontaväliin vaikuttavat kohteen koko ja siinä harjoitettava toiminta. Palotarkastaja on yhteydessä kohteeseen valvontavälien mukaisen palotarkastuksen suorittamiseksi. Voit myös pyytää palotarkastajalta ylimääräisen palotarkastuksen.
Palotarkastuksia on seuraavanlaisia:
- Määräaikainen palotarkastus, joka tehdään säännöllisin väliajoin. Pelastuslaitokselta ollaan yleensä yhteydessä kohteeseen.
- Lausunto rakennuksen käyttöönotosta, joka suoritetaan rakennuslupaan liittyen esimerkiksi uudis- tai saneerauskohteisiin. Asiakkaan tulee pyytää palotarkastaja paikalle.
- Jälkivalvonta, jolla valvotaan, että määräaikaisessa tai ylimääräisessä palotarkastuksessa annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu.
- Ylimääräinen palotarkastus, joka voidaan suorittaa tarpeen vaatiessa. Myös yleisötapahtumiin ja tilapäismajoituksiin liittyvät valvontakäynnit ovat ylimääräisiä palotarkastuksia.
- Paloturvallisuuden itsearvioinnissa kiinteistön edustaja tekee itse oman kotinsa palotarkastuksen.
- Laki määrää palotarkastuksesta, pelastuslaki 27 §, 78 § ja 80 §
Tutustu palotarkastajan työpäivään oheisen videon muodossa:
Paloturvallisuuden itsearviointi
Ota yhteyttä
Paloturvallisuuden itsearviointiasioissa palotarkastajan tavoittaa arkisin klo 9–12
- p. 040 546 2189
- sähköpostitse pelastuslaitos.riskienhallinta@varha.fi.
Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearviointien tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia ja haltioita arvioimaan itse asuinrakennustensa turvallisuustasoa. Tutustumalla omaan kiinteistöön opitaan tunnistamaan oman asumisen vaaratilanteita ja riskejä. Tämä auttaa ehkäisemään onnettomuuksia ja parantamaan arjen turvallisuutta.
Tarkastusvuorossa olevat ovat velvollisia tekemään paloturvallisuuden itsearvioinnin
Pelastuslaitos lähettää tarkastusvuorossa oleville kiinteistöille paloturvallisuuden itsearviointikirjeen, joka sisältää ohjeet omapalotarkastuslomakkeen palauttamiseen sähköisesti. Kirjeen mukana lähetetään asuinrakennusten paloturvallisuusopas, mistä löytyy kattava läpileikkaus kodin turvallisuuden parantamisesta. Paloturvallisuuden itsearviointiin liittyvä ohjeistusmateriaali on saatavilla myös pelastuslaitoksen verkkosivuilla.
Tarkastusvuorossa olevat kiinteistöt Varsinais-Suomessa
Pientalot: Pientalojen paloturvallisuuden itsearviointikirje lähetetään vuorossa olevien pientalojen asukkaille postitse.
Kerrostalot: Kerrostalojen paloturvallisuuden itsearviointikirje lähetetään postitse.
Voit tehdä tarkastuksen, vaikket olisi saanut paloturvallisuuden itsearviointikirjettä
Paloturvallisuuden itsearviointioppaiden ja -lomakkeiden avulla pystyt tekemään tarkastuksen ja kiinnittämään huomiota turvallisuutta parantaviin asioihin olipa kyseessä sitten pien- tai kerrostalo.
Hyväksi havaittu tapa on tutustua yhdessä kaikkien asukkaiden kanssa kiinteistöön ja kiinnittää huomiota erityisesti turvallisuusasioihin. Kerrostaloyhtiöissä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi talkoiden yhteydessä.
Epäselvissä asioissa voit huoletta kysyä apua oman alueesi palotarkastajalta. Voit myös pyytää palotarkastajan tekemään palotarkastuksen kotiisi.
Paloturvallisuuden itsearviointeja on tehty Varsinais-Suomessa pientaloihin vuodesta 2012 lähtien. Tavoitteena on toteuttaa paloturvallisuuden itsearviointi pien- ja kerrostaloihin kymmenen vuoden välein. Tulevaisuudessa paloturvallisuuden itsearviointi toteutetaan myös rivitaloyhtiöissä.
Rakennuslupalausunnot ja rakennusaikaiset tarkastukset
Turussa aluejako rakennuslupalausuntojen ja tarkastusten osalta menee rakennusvalvonnan aluejaon mukaisesti. Turun ulkopuolella kunnittain tai kaupungeittain.
Lausuntopyynnöt tulee ensisijaisesti lähettää sähköisen lupa-asiointipalvelun avulla osoitteeseen pelastuslaitos.lausunnot@varha.fi.
Lausuntopyynnön vastaamiseen pyritään rakennuslupa-asioiden osalla kahteen viikkoon ja kaavojen osalla kuukauteen.
Lausuntopyyntöön tulee yksilöidä, mistä lausuntoa pyydetään ja mille alueelle se sijoittuu (esimerkiksi: ”yleinen paloturvallisuus – Turku, alueelle Länsi” tai esimerkiksi ”väestönsuojan rakentaminen – Laitilan kaupunki”).
Lausuntoja lähtökohtaisesti käsittelee:
- Aki Toivanen, johtava palotarkastaja, 050 431 9554
- Kalle Rantanen, johtava palotarkastaja, 050 431 9460
- Lauri Soini, palotarkastaja, 040 358 6324
- Hoivalaitokset ja muut PTS-kohteet, Jouni Räsänen, palotarkastaja, 044 723 8749
Paloilmoittimen elinkaarikirjat:
Palveleva palotarkastaja, pelastuslaitos.palotarkastaja@varha.fi
Savunpoiston suunnitelmat ja sammutuslaitteiston suunnitteluperusteet:
Lähtökohtaisesti toimitetaan rakennuslupalausunnon antaneelle henkilölle.
Rakennusaikaiset palotarkastukset:
Rakennusaikaiset palotarkastukset tulee varata vähintään kaksi viikkoa ennen haluttua ajankohtaa.
Pelastuslaitoksella on työnjohtajille tarkastuslista, millä palotarkastukseen tulee valmistautua etukäteen.
- Turku, alue länsi – pohjoinen
1.1.2025 asti Toni Riuttanen (044 491 0114) tai Lauri Laakso (044 736 5742) - Turku, alue etelä – itä, Lieto, Loimaa, Rusko, Aura, Koski, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Parainen, Sauvo, Somero
Kari Kummunsalo (040 128 5340) - Salo, Kaarina
Aki Toivanen (050 431 9554) - Naantali ja Raisio
Kalle Rantanen (050 431 9460) - Uusikaupunki, Laitila, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Kustavi, Pyhäranta, Pöytyä, Oripää, Taivassalo, Vehmaa
Lauri Soini (040 358 6324)
Pelastussuunnitelmat
Pelastussuunnitelma on ohjeistus yrityksen henkilökunnalle tai kiinteistön asukkaille. Siinä kerrotaan miten toimia hätätilanteissa ja miten varautua sekä ennaltaehkäistä niitä. Suunnitelma on päivitettävä tarvittaessa ja se käydään läpi palotarkastuksen yhteydessä.
Pelastussuunnitelma tehdään muun muassa vähintään kolmen asunnon asuintaloihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin ja muihin hoitolaitoksiin, hotelleihin, suuriin kokoontumis- ja liiketiloihin, yli 50 hengen yrityksiin ja suurehkoihin varasto- ja tuotantotiloihin. Tarkempi lista löytyy pelastusasetuksesta. Myös yli 200 hengen yleisötapahtumiin ja yli 20 hengen tilapäiseen joukkomajoitukseen on laadittava suunnitelma. Pelastuslaista ja asetuksesta löytyvät tarkemmat ohjeet ja määritelmät.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tehnyt oppaita ja mallipohjia suunnitelman laatimista varten, joita pelastuslaitos kehottaa hyödyntämään pelastussuunnitelman laatimisessa. Pelastussuunnitelman voi toimittaa pelastuslaitokselle sähköpostitse.
Poikkeuksen muodostavat yleisötilaisuudet ja tapahtumat, maatilojen kausimajoitus sekä tilapäismajoitus. Kiinteistön omistaja liittää tilapäismajoitussuunnitelman kiinteistön pelastussuunnitelmaan, jonka jälkeen asiakas tekee ilmoituksen.
Hoitolaitoksista ja muista tiloista, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi, on laadittava myös poistumisturvallisuusselvitys. Selvitys liitetään pelastussuunnitelmaan sekä lähetetään pelastuslaitokselle arvioitavaksi.
Lisätietoja pelastussuunnitelmista
Varsinais-Suomen palotarkastajat alueittain
Pelastussuunnitelma laissa
- Pelastussuunnitelma pelastusasetuksessa (407/2011 1§, 2§ ja 3§)
- Pelastussuunnitelma pelastuslaissa (379/2011 15§)
Nuohous
Nykyään kiinteistönomistaja voi itse valita kiinteistöönsä ammattipätevyyden omaavan nuohoojan. Ammattipätevyyden omaavia nuohoojia voi etsiä esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja-palvelusta.
Nuohoojan tulee kirjoittaa nuohoustyöstä todistus, josta tulee selvitä rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet, havaitut puutteet ja viat.
Mahdollisista reklamoinneista kannattaa olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen tai kunnan kuluttajaneuvontaan.
Savuhormin puhdistus
Säännöllisellä nuohoamisella pidät savuhormisi kunnossa pidempään, tulisijan veto paranee ja nokipalovaara on vähäinen. Ammattinuohooja pystyy myös arvioimaan savupiippusi kunnon ja mahdollisen korjaustarpeen. Nuohouksen suorittamisesta huolehtii kiinteistön omistaja. Nuohous suoritetaan:
- 1 krt/v vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa
- 1 krt/3v loma-asunnoissa.
Nuohouksen suorittaa nuohooja, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai nuohoojamestarin tutkinto.
Savupiipulle pitää olla katkeamaton ja turvallinen kulkuyhteys
Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Turvallisuusvaatimukset koskevat myös vanhoja rakennuksia. Huomioitavaa on, että nuohoojat työskentelevät ympäri vuoden, joten työturvallisuudesta on huolehdittava myös talven liukkailla keleillä.
Välinpitämättömyys voi tulla kalliiksi nuohottavan kohteen edustajalle. Onnettomuuden sattuessa hän on yleensä maksajan roolissa. On hyvä tiedostaa, että onnettomuus johtaa myös poliisitutkintaan.
- Uusi huonokuntoiset sekä puutteelliset tikkaat ja katon kulkutien osat.
- Tarkasta tikkaat talven jälkeen. Katolla oleva lumikuorma rasittaa tikkaita ja voi irrottaa tikkaat seinästä.
- Sijoita seinätikkaat rakennuksen päätyyn mikäli mahdollista, jolloin lumi rasittaa tikkaita mahdollisimman vähän.
- Asenna katolle kulkusilta tai lapetikas savupiipulle, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä vaativille kohteille.
- Huolehdi, että katolla on turvallista liikkua myös talvisin.
Nuohoojien velvollisuutena on ilmoittaa muun muassa tikkaiden huonosta kunnosta kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle sekä pelastuslaitokselle.
Pelastuslaitokselle voi ilmoittaa havainnot osoitteeseen pelastuslaitos.palotarkastaja@varha.fi
Lisätiedot OMAnuohooja-palvelusta
Erheelliset paloilmoitinhälytykset
Pelastuslaki mahdollistaa pelastuslaitoksille maksujen perimisen erheellisten paloilmoitinlaitehälytysten vuoksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ERHE-maksujen määrääminen aloitettiin jo 2013 alusta.
Pelastuslaitokselle nimetty ERHE-tiimi
Lainsäädännön tavoitteena on vähentää aiheettomien paloilmoitinlaitehälytysten määrää kiinnittämällä kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan huomiota laitteiston kunnossapidon tärkeyteen. Laki pyrkii myös kompensoimaan pelastuslaitoksille aiheettomista hälytyksistä aiheutuvia kustannuksia.
Pelastuslaitos haluaa turvata paloilmoitinlaitteiden kaikkien haltijoiden yhdenvertaista ja oikeusturvatakeet täyttävää kohtelua.
ERHE-tiimi neuvoo
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@varha.fi
Lisätietoja ERHE-maksuista:
