Hyppää sisältöön

Asiantuntijaryhmämme tarjoaa ohjeistusta kaavoitus-, suunnittelu- ja rakennusvaiheessa onnettomuuksien ehkäisyn sekä pelastus- ja sammutustoiminnan edellytysten turvaamisen näkökulmasta.

1. Kaavoitusvaihe

Asemakaavoitusvaiheessa pelastusviranomainen ottaa kantaa muun muassa pelastus- ja sammutustoiminnan edellytyksiin, pelastustiejärjestelyihin ja sammutusveden tarpeeseen.

2. Suunnitteluvaihe

Suunnitelmien hyväksyminen pelastusviranomaisen toimesta

Suunnitelmien hyväksyminen tapahtuu lupapisteen kautta. Suunnittelija on velvollinen ilmoittamaan pelastusviranomaiselle, milloin palotekninen suunnitelma on lupapisteessä leimattavissa.

Pelastuslaitokset tekevät yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa ja hyödyntävät Helsingissä suunnittelun ohjauksessa yhteisiä ohjekortteja. Lue lisää rakentamisen Topten-käytännöistä.

Alkusammutuskalusto

Alkusammutusvälineet valitaan toiminnan, käyttäjien ja tilojen tarpeet huomioiden. Tilojen koko ja muoto vaikuttavat tarvittavien sammutinten määrään. Lisäksi valinnassa on syytä huomioida

  • sammutusaineen soveltuvuus tiloissa harjoitettavaan toimintaan,
  • sammuttimien sammutusvaikutus (palo- ja teholuokat),
  • sammuttimien soveltuvuus tilojen sää- ja ympäristöolosuhteisiin (muun muassa lämpötila, kosteus, tärinä) sekä
  • ilkivaltaisen käytön mahdollisuus, sen ennaltaehkäisy ja siitä aiheutuvien vahinkojen vähentäminen.

Tarkempia tietoja varten lue ohje alkusammutusvälineiden sijoittamisesta rakennukseen.

Jäteastioiden turvallinen sijoittelu

Jäteastiat ja -katokset ovat yleisiä kohteita tuhopoltoille. Tulen leviäminen rakennuksiin on estettävä joko riittävillä turvaetäisyyksillä tai rakenteellisilla ratkaisuilla. Lue lisää jäteastioiden turvalliseen sijoitteluun liittyvästä ohjeesta.

Kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelu ja toteutus

Rakennus on varustettava kiinteällä sammutusveden siirtämiseen tarkoitetulla putkistolla

  1. sisäänkäyntitason yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys on yli 24 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta.
  2. sisäänkäyntitason alapuolisissa tiloissa, kun kellarikerroksen lattian etäisyys on yli 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta.

Lue lisää Helsingin pelastuslaitoksen ohjeesta kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelusta ja toteutuksesta.

Paarikuljetuksen tilantarve

Paarikuljetuksen tilantarve asunnon sisältä ulos (600 mm x 2600 mm) perustuu RT-korttiin Paarikuljetuksen tilantarve RT 103117. Paarimitoituksessa on otettava huomioon, että jokaiseen asuntoon on päästävä paareilla. Paarin pitää mahtua kulkemaan esteettömästi sisällä.

Pelastustien suunnittelu ja toteutus

Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen pelastusajoneuvot ja ensihoidon yksiköt pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä on otettava suunnittelussa huomioon. Tutustu Uudenmaan pelastuslaitosten yhdessä laatimaan pelastustieohjeeseen.

Pelastustoimen laitteet

Rakentajien ja suunnittelijoiden neuvonnan tiimi hoitaa uudis- ja saneerauskohteiden paloteknisiin laitteisiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Valitse yhteyshenkilö aluejaon mukaisesti ja ole ensisijaisesti yhteydessä paloturvallisuussuunnitelman leimanneeseen palotarkastajaan.

Pelastuslaitoksen palveluihin kuuluvat muun muassa

  • uudis- tai saneerauskohteen paloilmoitin ja hätäkeskusyhteys,
  • kohdekortti,
  • paloilmoittimen ja/tai hätäkeskusyhteyden purkaminen käyttöön jäävästä rakennuksesta,
  • laitteistojen purkaminen rakennuksen purun yhteydessä,
  • laitteistojen irtikytkentäasiat sekä
  • olemassa olevan kohteen kohdekortti- ja avainsäilöasiat.

Lue lisää sivulta Pelastustoimen laitteet.

Savunpoisto

Savu on voitava poistaa rakennuksen kaikista tiloista suoraan tai muiden tilojen kautta. Pääsääntöisesti savunpoisto on riittävää, jos se on hoidettavissa käsin avattavien ikkunoiden, luukkujen tai oviaukkojen kautta. Perustellusta syystä voidaan edellyttää, että savu poistetaan esimerkiksi savunhallintapeltien tai savunpoistoikkunoiden avulla.

Savunpoiston suunnittelusta löytyy lisätietoa RT-kortista RT 103310 Rakennusten savunhallinta ja savunpoistolaitteistojen kunnossapito tai ohjeesta RIL 232-2020 Rakennusten savunhallinta — Suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Lue myös rakennusvalvonnan Savunpoisto rakennuksista -ohje.
Lue lisää: Rakennustietokauppa

Pelastaja korkealla nostolava-auton kyydissä. Viranomaisverkko uudistuu

VIRVEn kuuluvuus on varmistettava rakennuksissa ja rakennelmissa sekä liikenne- ja huoltotunneleissa, joissa on tavanomaista suurempi henkilöturvallisuusriski. Viranomaisverkon kuuluvuus tulee olla varmistettu erityisesti rakennuksen pääkäyttötiloissa ja kulkureiteillä sekä porrashuoneissa. Lisäksi kuuluvuus tulee varmistaa pelastus- ja sammutustyöhön tarkoitetuissa hisseissä, paloilmoitin-, sprinkleri- ja savunpoistokeskuksissa sekä niiden kulkureiteillä. Täältä löydät ohjeen VIRVEn suunnittelusta ja asentamisesta uudisrakentamisen yhteydessä.

Lisätietoa viranomaisverkon ja viranomaisviestintäpalvelun sisäpeiton toteuttamisesta saat myös Suomen Erillisverkot oy:n verkkosivuilta.

Yhteisväestönsuojat

Yhteisväestönsuojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja kalliosuojia. Helsingissä useilla alueilla on rakennuskohtaisten väestönsuojien sijaan rakennettu yhteiskäytössä olevia kalliosuojia. Nämä väestönsuojat on suunniteltu pääasiassa yhteissuojan rahoittaneille kiinteistöille. Tämä tarkoittaa, ettei yhteisväestönsuojissa yleensä ole suojapaikkoja myöhempien lisärakentamishankkeiden varalle.

3. Rakennusvaihe

Erityisen haastavaa rakennustyömailla on turvallisuuskulttuurin luominen, sillä lähes aina niillä toimii samanaikaisesti useita yrityksiä ja monen eri työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä. Lisäksi rakennuksen ollessa vielä työmaavaiheessa lopulliset rakenteelliset sekä laitteistoilla aikaansaadut turvallisuusjärjestelyt eivät ole turvaamassa rakentajien työskentelyä. Lisätietoa työmaiden turvallisuudesta saat ohjeesta yli 12-kerroksisten rakennusten rakennustyömaan paloturvallisuudesta.

Erityinen palotarkastus

Erityinen palotarkastus (uudelta nimeltään lausunto rakennuksen tai rakennuksen osan käyttöönotosta) suoritetaan rakennustyömaalla tarvittaessa ennen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Sen suorittaa pelastusviranomainen, kun taas käyttöönottotarkastuksen rakennusvalvontaviranomainen. Lue ohjeesta milloin on tarvetta erityiselle palotarkastukselle.

Tarkastuksen aikana varmistetaan erityisesti, että rakennus piha-alueineen on henkilö- ja paloturvallisuuden osalta rakennuslupapäätöksen sekä mahdollisen paloteknisen suunnitelman mukainen ja että sammutus- ja pelastustoiminnan edellytykset on turvattu. Lisäksi on syytä ottaa huomioon tuhopolttojen ennaltaehkäisy ja torjunta. Tutustu työnjohtajille laadittuun ohjeeseen erityisestä palotarkastuksesta. Huomioi myös pelastustieohje.

Lue lisää

Rakentamisen Topten-käytännöt
Rakennustietokauppa
Suomen Erillisverkot oy

Alla olevista linkeistä löydät tietoa rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvistä aiheista. Otathan huomioon, että sisällöt koskevat kaikkia Suomen pelastuslaitoksia. Helsinkiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme.

Rakenteellinen paloturvallisuus

Pelastusviranomainen ohjaa kaavoittajia ja rakennushankkeeseen ryhtyviä rakenteelliseen paloturvallisuuteen sekä pelastus- ja sammutustoiminnan edellytyksiin liittyen.

Aurinkopaneelit

Aurinkopaneeleihin liittyy järjestelyjä, jotka on huomioitava pelastustoiminnan turvaamiseksi.

Sähköautojen latauspaikat

Pelastustoiminnan edellytysten varmistamiseksi on suositeltavaa toteuttaa sähköautojen latauspaikkoihin liittyviä turvallisuuskäytäntöjä.

Väestönsuoja uudisrakentamisen yhteydessä

Rakennusluvan myöntämä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan myöntää helpotuksia väestönsuojan vaatimuksista.

Pelastustoimen laitteet

Pelastuslaitos tarjoaa paloilmoittimiin, sammutuslaitteistoihin, kohdekortteihin ja avainsäilöihin liittyviä palveluita.

Rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja lomakkeita

Tiedostot ovat pdf-muodossa.

Rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijat

Kuvassa on Helsingin kartta, joka on jaettu pohjoiseen, itäiseen, eteläiseen ja läntiseen osaan. Pohjoiseen kuuluu mm. Oulunkylä, Pakila ja Malmi. Itään kuuluu mm. Itäkeskus, Mellunkylä, Östersundom, Vuosaari, Herttoniemi ja Laajasalo. Etelään kuuluu mm. Kallio. Länteen kuuluu mm. Kaarela, Haaga, Töölö ja Lauttasaari. Pasilasta sekä Kampista osa kuuluu etelään ja osa länteen.

Rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontatiimin aluejako Helsingissä.

Katso asiantuntijoiden yhteystiedot sekä tarkennettava kartta aluejaosta.

Päivystävä palotarkastaja

Päivystävä palotarkastaja
09 310 31203
palotarkastaja@hel.fi

Päivystävä palotarkastaja vastaa helsinkiläisten paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin puhelimitse arkisin kello 9–11 ja 12–14 sekä sähköpostitse arkisin kello 9–15.

Mikäli sinulla on kysyttävää tiettyyn palotarkastukseen liittyen, ole yhteydessä suoraan tarkastuksen tehneeseen palotarkastajaan. Yhteystiedot löydät esimerkiksi palotarkastuspöytäkirjasta.