Nuohous pähkinänkuoressa
Nuohousten säännöllisyydestä sekä tulisijojen ja savuhormien turvallisesta kunnosta huolehtii rakennuksen omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. Nuohous tilataan nuohouspalvelua tarjoavalta yritykseltä.
Pelastuslaitoksilla ei ole velvoitetta järjestää nuohouspalveluita alueellaan.
Vuoden (1 v.) välein nuohottava:
- Vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit (mm. takat, leivinuunit, saunan tulisijat ja hormit). Ympärivuotisesti käytössä oleva vapaa-ajan rakennus rinnastetaan vakituiseen asumiseen.
Kolmen vuoden (3 v.) välein nuohottava:
- Vapaa-ajan asumiseen käytettyjen rakennusten tulisijat ja savuhormit.
Muut määräajat:
- Kaasukäyttöisten tulisijojen ja niiden hormien puhdistukselle ei ole asetettu määrävälejä. Niiden puhdistus on käyttäjän vastuulla.
- Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota.
- Tulisijat ja savuhormit on nuohottava riittävän usein ottaen huomioon niiden käyttöaste ja rakenne sekä käytetty polttoaine.
Perusteet: Pelastuslaki (379/2011, 13 a §, 13 b § ja 59 – 63 §).
Nuohous on osa paloturvallisuutta
Nuohouksessa puhdistetaan tulisijat ja savuhormit palamisjätteistä. Puhdistuksen tavoitteena on ehkäistä nokipalojen syntyä. Nuohoukseen sisältyy myös tulisijojen ja savuhormin kunnon silmämääräinen tarkastaminen. Tällä pyritään havaitsemaan tulipalon vaaraa aiheuttavat viat etukäteen. Paloturvallisuuden lisäksi säännöllinen nuohous on myös tarpeen, jotta tulisija toimisi hyvällä lämmitysteholla ja hormi vetäisi.
Pelastustoimen tilastojen mukaan tulisijojen ja savuhormien paloista nokipaloja on noin kolmasosa eli vuosittain keskimäärin kolmesataa. Tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata. Nuohottavista kiinteistöistä 74 % on asuinrakennuksia ja 25 % vapaa-ajan asuntoja. Nuohous tulisi tehdä vuosittain hieman yli miljoonassa kiinteistössä.
Nuohous ehkäisee nokipaloja.
Nuohouspalvelut
Pelastuslaitoksilta on poistunut velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Nuohousyrittäjät tarjoavat palvelujaan vapaasti koko maassa ilman maantieteellisiä rajoituksia. Rakennuksen omistaja ja haltija voi tilata nuohouspalvelun haluamaltaan nuohousyritykseltä.
Piirinuohouksen päättymisen yhteydessä päättyi myös nuohouspalvelujen hintasääntely. Nuohousyrittäjä määrittää itse palvelunsa hinnan, jolloin nuohouksen hinnat ja hintaperusteet vaihtelevat yrityskohtaisesti. Nuohouksen hinta tai ainakin hinnan määräytymisperusteet on syytä varmistaa yrittäjältä jo tilausvaiheessa. Koti- ja etämyyntisääntelyn mukaan nuohousyrityksen on ilmoitettava ennen sopimuksen tekemistä palvelun kokonaishinta tai vähintään hintaperusteet. Mainonnassaan nuohoojat voivat käyttää esimerkkinä yhden tulisijan ja savuhormin nuohoushintaa.
Nuohoustyötä saa entiseen tapaan tehdä vain nuohooja. Nuohoojalla tarkoitetaan joko nuohoojan ammattitutkinnon tai talotekniikan ammattitutkinnon nuohouksen osaamisalalta suorittanutta henkilöä. Oletuksena on, että nuohoojan tarjotessa ja markkinoidessa nuohouspalveluja hänellä on tarvittava pätevyys.
Nuohoustyö
Nuohouksessa nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan ja savuhormin niihin liittyvine osineen. Nuohoustyössä valmistelutoimien jälkeen nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit sekä samalla arvio kuntoa, suojaetäisyyksien riittävyyttä, nuohousluukkujen tiiviyttä ja savupeltien toimintaa. Kunnon arvioinnissa nuohoojan ei tarvitse käyttää erikoistyövälineitä. Nuohoustyössä nuohoojan tulee noudattaa hyvää nuohoustapaa.
Nuohoustodistus
Nuohooja antaa aina suoritetusta nuohouksesta nuohoustodistuksen. Nuohoustodistus on hyvä säilyttää seuraavaan nuohouskertaan. Nuohoustodistuksella voi tarvittaessa osoittaa valvontaa tekevälle pelastusviranomaiselle, että rakennuksen nuohouksesta on huolehdittu asianmukaisesti. Nuohoojan nuohoustodistukseen kirjaamien havaintojen perusteella on myös mahdollista seurata ja arvioida tulisijan ja hormin kunnon kehittymistä.
Nuohoustodistus on eri asia kuin lasku. Nuohoustodistukseen merkitään rakennuksen osoitteen ja nuohoustyön suorittajan lisäksi nuohouksen ajankohta ja tehdyt toimenpiteet sekä kaikki nuohoojan havaitsemat viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puuteet nuohoojan on erityisesti merkittävä niin selkeästi, että kirjauksen perusteella rakennuksen omistaja ja haltija voi ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Jos nuohoojan havaitsema vika tai puute tulisijassa tai savuhormissa on sellainen, josta tulisijaa käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaara, ilmoittaa nuohooja havaintonsa myös kirjallisesti alueen pelastuslaitokselle.
Pelastuslaitokset ohjaavat ja neuvovat kiinteistöjä paloturvallisuudessa. Pelastuslaitokset valvovat myös kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumista. Pelastuslaissa ei ole säädetty nuohousyritysten tai nuohouspalvelujen valvonnasta. Nuohouspalvelun tarjoamiseen ja markkinointiin sovelletaan muiden kotiin tarjottavien palvelujen tapaan kuluttajansuojalakia ja kilpailulakia.
Rakennuksen omistajana ja haltijana vastaat kiinteistön tulisijojen säännöllisestä nuohouksesta.
Tarvitsen nuohouksen - miten toimin?
Piirinuohousaikoina postilaatikoihin jaettavat nuohousilmoitukset ovat vaihtuneet nuohouksen markkinointiin. Nuohooja ei tule nuohoamaan tilaamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että nuohousmainoksen ehdotettu nuohousaika on aina vahvistettava. Samalla on hyvä tiedustella nuohouksen hintaa. Muun mainonnan tapaan nuohousmainoksia ei jaeta niihin postilaatikoihin, joissa on ilmaisjakelukielto. Tällöin rakennuksen omistajan tai haltijan tulee erityisesti itse olla aktiivinen ja huolehtia omatoimisesti nuohouksen tilaamisesta.
Huolehdi turvallisuudesta
Nuohousvelvoitteeseen liittyy kiinteästi tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon turvavarusteiden pitäminen sellaisessa kunnossa, että nuohooja voi tehdä nuohoustyön turvallisesti. Nuohoojat työskentelevät ympäri vuoden, joten tikkaiden on oltava turvalliset myös talven liukkailla keleillä. Koska kyse on nuohoojan työturvallisuudesta, koskevat turvallisuusvaatimukset kaikkia rakennuksia, myös vanhoja. Jos kiinteät tikkaat puuttuvat tai ovat huonossa kunnossa, ei nuohoustyötä välttämättä voi suorittaa.
Koronaepidemiatilanne ja tartuntojen leviämisen estäminen edellyttävät uudenlaisia toimintatapoja nuohouksessa niin nuohoojilta kuin nuohouspalvelujen asiakkailta, koska nuohous pääosin tapahtuu ihmisten kotona ja asuintiloissa. Nuohoojan kanssa on hyvä sopia etukäteen tapauskohtaisista suojaamistoimenpiteistä ja -menettelyistä.
Nuohousväli - milloin nuohotaan?
Lähtökohtana on, että nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine. Asumiseen käytetyissä rakennuksissa on kuitenkin säädetty vähimmäisnuohousväleistä niin, että vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan rakennuksissa kuten kesämökeillä vähintään kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä olevassa vapaa-ajan rakennuksessa suoritetaan nuohous vuosittain. Nuohousväliin ei vaikuta rakennuksen käyttötarkoitus, vaan asumisen ja tulisijojen käytön määrä. Muissa rakennuksissa kuten talousrakennuksissa tulisijojen nuohous perustuu todelliseen nuohoustarpeeseen. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota.
Tietoa nuohouksesta viitottuna suomalaisella viittomakielellä.
Lue lisää:
Pelastuslaki
Nuohous lisää paloturvallisuutta
Nuohousalan keskusliitto
