Kansallinen riskiarvio
Kansallisen riskiarvion tavoitteena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. Kansallisessa riskiarviossa tunnistetaan riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioidaan niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, sotilaallisen voiman käyttö, energiahuollon häiriöt sekä terveysturvallisuuteen liittyvät uhat.
Kansallisen riskiarvion taustalla on Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi. Se velvoittaa kaikkia jäsenmaita kehittämään riskinarviointeja kansallisella ja asianmukaisella paikallisella tasolla sekä toimittamaan komissiolle yhteenvedon riskiarvion keskeisistä osista joka kolmas vuosi.
Suomen kansallinen riskiarvio laaditaan säännöllisin väliajoin. Laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä laadittu riskiarvio linkittyy kansalliseen varautumiseen muodostaen perustan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiselle varautumiselle.
Alueelliset riskiarviot
Kansallisen riskiarvion laatimisen kanssa on samaan aikaan valmisteltu alueelliset riskiarviot, joissa otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat tai häiriötilanteet. Alueellisessa riskiarviotyössä on tavoitteena keskittyä riskeihin, joilla toteutuessaan on merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Myös alueelliset riskiarviot on laadittu eri toimijoiden yhteistyönä.
Lue lisää:
Kansallinen riskiarvio 2023
Alueelliset riskiarviot
Kansallinen riskiarvio
Varautuminen on pelastustoimen perustyötä
Väestönsuojelulla autetaan siviiliväestöä
