Valmiussuunnittelu ja varautuminen ovat tärkeitä osia pelastuslaitoksen päivittäistoiminnassa, jossa uhkamallien selvittely ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ovat keskeisiä. Pelastuslaitos tukee kuntia valmiussuunnittelussa ja väestönsuojeluun varautumisessa.
Varautumispalvelut
Varautuminen ja valmiussuunnittelu tarkoittaa varautumista suuronnettomuuksiin, pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin. Pelastuslaitos varautuu myös oman päivittäistoimintansa turvaamiseen kaikissa yhteiskunnan turvallisuustilanteissa.
Uhkamallit ovat valmiussuunnittelun perusta. Mallit voivat liittyä voimahuoltoon, tietoliikenteeseen, tietojärjestelmiin, kuljetuslogistiikkaan, yhdyskuntatekniikkaan, elintarvikehuoltoon, rahoitus- ja maksujärjestelmiin, julkisen talouden rahoituksen saatavuuteen, väestön terveyteen ja hyvinvointiin, suuronnettomuuksiin, luonnon ääri-ilmiöihin, terrorismiin ja muuhun yhteiskuntajärjestystä vaarantavaan toimintaan, rajaturvallisuuteen, poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen painostukseen sekä sotilaalliseen voimankäyttöön.
Valmiussuunnittelussa selvitetään mm. uhkamallien tilanteiden vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvat muutokset, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi mahdollisimman nopeasti.
Pelastuslaitos tukee kuntia valmiussuunnittelussa ja väestönsuojeluun varautumisessa. Kuntien valmiussuunnitelu tähtää siihen, että kunnan eri perustehtävät pystytään hoitamaan kaikissa turvallisuustilanteissa niin hyvin kuin mahdollista.
Varautumispalvelujen henkilökunta
palveluyksikön toimintaa johtaa valmiuspäällikkö Mikael Mattila
pelastuslaitoksen sisäinen valmiussuunnittelu ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen: suunnittelijat Pia Hurme, Petri Lundénja Arttu Wistbacka.
väestönsuojien tekninen neuvonta ja omatoiminen väestönsuojelu: Juha Karjalainen ja Lassi Tiittanen.
Vesihuolto, hulevasiasiat ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen Tiia Salo.
