Etelä-Karjalan pelastuslaitos tuottaa palveluja Lappeenrannan, Imatran, Lemin, Luumäen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Parikkalan kuntien alueella.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Organisaatio
Vuoden 2021 alusta astui voimaan pelastuslaitoksen päivitetty toimintasääntö. Päivitetyllä toimintasäännöllä pelastuslaitoksen tehtävät voidaan organisoida siten, että organisoituminen ei muodosta hallinnollisia taikka toiminnallisia esteitä ja koko henkilöstöresurssi ja osaaminen on siten käytössä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät voidaan hoitaa lainsäädännön sekä hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti kaikissa olosuhteissa. Pelastuslaitoksen prosessien johtaminen perustuu tiedolla johtamiseen. Toimintasäännöllä mahdollistetaan tarkoituksenmukainen päätösten täytäntöönpano.
Ensihoitopalvelut Etelä-Karjalan alueella järjestää Etelä-Karjalan hyvinvointialue.
Pelastustoimintapalveluiden osalta toiminta jakaantuu kolmeen yksikköön: valmius, suunnittelu ja osaaminen.
Valmiusyksikkö huolehtii pelastustoimintaan liittyvät palvelut koko maakunnan osalta. Suunnitteluyksikössä tehdään tarvittava määrittely- ja suunnitetyö valmiusyksikön toiminnalle. Osaamisen yksikkö huolehtii koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.
Varautuminen kuuluu strategisiin palveluihin, mutta työnjohdollinen ohjaus on pelastustoimintapalveluissa.
Onnettomuuksien ehkäisyn osalta uusi prosessiperusteinen palvelutuotanto rakentuu vastuualueen johtamisen ja ohjauksen ohella kolmen vastuuyksikön malliin. Vastuuyksiköt ovat valvontapalveluiden vastuuyksikkö, turvallisuusviestintäpalveluiden vastuuyksikkö sekä ohjaavat asiantuntijapalvelut vastuuyksikkö.
Sisäisten palveluiden osalta uusi prosessiperusteinen palvelutuotanto rakentuu viiden vastuuyksikön toimintaan. Vastuuyksiköt ovat hallinto ja talous, HR, viestintä, ICT, materiaalit ja toimitilat.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on käynnissä useita hankkeita.
Strategia
Pelastuslaitoksen strategian 2030 perusteina ovat pelastuslainsäädäntö, valmiuslainsäädäntö, yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sisäisen turvallisuuden selonteko ja strategia, kansallinen pelastustoimen strategia ohjelma, Sisäministeriön antama toimintavalmiuden suunnitteluohje, muut päätökset sekä analyysit ja arviot toimintaympäristön muutoksista ja pelastustoimen tilasta.
Pelastuslaitoksen strategiassa on lisäksi huomioitu hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimen kehittämisestä, pelastustoimen uudistus sekä kuntien, maakunnan ja muiden turvallisuusviranomaisten strategiset asiakirjat. Palvelutasopäätös määrittelee pelastustoimen lähivuosien strategiset päämäärät, painopistealueet, keskeiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi ja toiminnan seuraamisen indikaattorit.
Omavalvontasuunnitelma
Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet vastaavat pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon palveluiden järjestämisestä. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo yleisesti pelastustointa ja sen palveluiden saatavuutta ja tasoa (Laki pelastustoimen järjestämisestä 613/2021, 7 §). Pelastustoimen järjestämislain 613/2021, 16 § mukaan hyvinvointialueen on tämän lain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen.