Hyppää sisältöön

Pelastuslaitoksilla on tärkeä rooli varautumisessa erilaisiin suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Pelastusviranomaiset toimivat yleisjohtajina esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamissa pelastustilanteissa ja tukevat tarvittaessa muita viranomaisia niiden toiminnassa. 

Jokaisen tulee varautua myös itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö-, vedenjakelu- ja tietoliikennekatkoihin.

Ihmisten omatoiminen varautuminen helpottaa viranomaisten työtä kriisin sattuessa. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen.

Pelastuslaitos tukee kuntia valmiussuunnittelussa ja väestönsuojeluun varautumisessa. Kuntien valmiussuunnittelu tähtää siihen, että kunnan eri perustehtävät pystytään hoitamaan kaikissa turvallisuustilanteissa niin hyvin kuin mahdollista.

Yleistä väestönsuojelusta

Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten suojaamista ensisijaisesti sotatoimien tai niiden synnyttämien olosuhteiden vaikutuksilta poikkeusoloissa. Väestönsuojelu vaatii varautumista, suunnittelua ja monialaista yhteistyötä viranomaisten, yrityksien, järjestöjen ja kotitalouksien kanssa.

Väestönsuojelun toimenpiteiden suunnittelu ja varautuminen on osa pelastustoimen lakisääteisiä tehtäviä, mutta kuuluu myös monille muille viranomaisille. 

Keskeisimpiä väestönsuojelun tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja lisäresursseista huolehtiminen niin, että pelastustoimen tehtävät voidaan turvata myös poikkeusoloissa.

Väestönsuojelu on turvattu kansainvälisin sopimuksin ja sen toiminnot on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on tasasivuinen sininen kolmio oranssilla pohjalla. Väestönsuojeluhenkilöstö, -materiaalit ja -tilat nauttivat erityistä suojelua aseellisissa konflikteissa.

Väestönsuojat ovat osa väestönsuojelun kokonaisuutta

Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat tarvittaessa evakuoida eli siirtää väestöä normaaliajan häiriö- ja onnettomuustilanteissa tai poikkeusoloissa, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan. Pelastuslaitos käynnistää ja organisoi tarvittaessa evakuointien toteutuksen yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. 

Väestöä suojataan sotilaallisen uhkan lisäksi esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilyvaaratilanteissa. Tällöin ensisijainen suojautumistapa on yleensä rakennuksen sisälle suojautuminen. 

Poikkeusoloissa suojautumista varten taloyhtiöissä, työpaikoilla, kouluissa ja laitoksissa on omat väestönsuojansa. Pientaloissa suojaudutaan yleensä omaan kotiin, mutta tarvittaessa alueen väestönsuojia ohjataan myös yhteiskäyttöön. Etelä-Savon alueella on yksi yleinen väestönsuoja Mikkelissä, osoitteessa Mikonkatu 18.

Kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Kansalaisilla tulisi olla kyky selvitä 72 tuntia eli kolme vuorokautta kotonaan erilaisissa häiriötilanteissa esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun häiriötilanteissa. Kotivarana pitäisi olla riittävästi vettä ja hyvin säilyvää ruokaa. 

Jatkossa Etelä-Savon kuntien valmius- ja evakuointikeskukset tulevat olemaan osa väestönsuojelun kokonaisuutta. Asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi niiden sijainneista kerrotaan vasta, jos evakuointitilanteeseen päädyttäisiin. Käytännössä suurin osa asukkaista evakuoituisi omatoimisesti ja vain pieni osa, eli ne, jotka eivät kykenisi poistumaan itse, evakuoitaisiin valmius- ja evakuointikeskuksen kautta.

Mahdollisessa onnettomuus- tai kriisitilanteessa viranomaiset ohjeistavat aina asukkaita eri kanavien kautta, kuinka heidän tulee toimia.

Ohjevideoita väestönsuojasta vastaavalle kiinteistönomistajalle 

Toimi lemmikkien kanssa näin

Kotieläimiä ja lemmikkejä ei voi tuoda väestönsuojiin sisälle. Yleisten väestönsuojien välittömästä läheisyydestä kaupungeilla on kyky osoittaa lemmikeille tilaa.

Tarvittaessa suojaa lemmikit kotitaloon. Omakoti- tai rivitalossa suojaa lemmikkisi sisätiloihin esimerkiksi kellaritilaan tai keskelle rakennusta. Varaa lemmikille ruokaa ja juomaa 72 tunnin ajaksi. Vuodenaika ja sääolosuhteet huomioiden lemmikille on hyvä jättää esimerkiksi lämmin huopa.

Kerrostalossa varsinaisen väestösuojan välittömään läheisyyteen (kellaritiloihin tai alakertaan) kannattaa valmistella erillinen tila, johon voi tuoda suojaan taloyhtiössä olevat lemmikit. Valmistele lemmikkien suojatila betoniseinien vierelle. Lemmikit tulee tuoda suojatilaan joko häkissä tai siten, että lemmikille on kytkentämahdollisuus. Varaa lemmikille mukaan jotain tuttua, esimerkiksi tuttu makuualusta, sekä juotavaa ja syötävää.

Ohje lemmikkien omistajille väestönsuojelutilanteessa.

Väestöhälytysjärjestelmä

Myös väestön varoittaminen on osa väestön suojaamista. Suomessa on käytössä väestöhälytysjärjestelmä, jonka avulla väestöä voidaan varoittaa vaaran uhatessa. Järjestelmään kuuluvat väestöhälyttimet sekä vaarailmoitukset radiossa, TV:ssä ja 112-sovelluksessa. Väestöhälyttimiä on tiheimmissä asutuskeskuksissa. 

Hälyttimillä annettava yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva hälytysääni. Joka kuun ensimmäinen arkimaanantai hälyttimiä testataan 7 sekunnin yhtämittaisella tasaisella äänellä, jota ei kannata säikähtää.

Muistilista poikkeustilanteita varten

  • Varaa etukäteen hyvin säilyvää ruokaa ja vettä, myös lemmikkieläimillesi.
  • Lataa 112-sovellus, jonka kautta voit paitsi hälyttää apua, saat myös vaaratiedotteet.
  • Varaa varavirta- ja -lämmönlähteitä. Huolehdi niiden turvallisuudesta.
  • Pysyttele sisätiloissa, jos viranomaiset niin kehottavat.
  • Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmanvaihto.
  • Tarkkaile 112-sovellusta. Kuuntele radiota. Viranomaiset antavat toimintaohjeita radion välityksellä Ylen kanavilla. Voit seurata myös TV-lähetyksiä.
  • Ota joditabletti vasta, jos viranomaiset niin kehottavat. Lue myös sosiaali- ja terveysministeriön uudistettu ohjeistus lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.

Katso lisäohjeita varautumista varten: Varautuminen | Pelastustoimi