Suojautuminen sisään

Suojautuminen sisään ja väestösuojat

Väestöä varoitetaan vaaratilanteesta yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino.
Jokaisen tulee tunnistaa yleinen vaaramerkki ja tietää siihen liittyvät toimintaohjeet vaaratilanteissa. Hälyttämisen jälkeen suojaudutaan ensisijaisesti sisälle ja vasta viranomaisten ohjeiden jälkeen väestönsuojiin.

Itsensä ja muiden ihmisten auttaminen vaatii tietoja vaaroista ja vaaratilanteiden välttämisestä. On myös hyvä osata toimia oikein onnettomuustilanteissa.

Vaaramerkki on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva äänimerkki

Vaaramerkki kehottaa ulkona olevia siirtymään sisälle. Yleisen vaaramerkin jälkeen annetaan radiossa tietoja varoituksen syystä sekä suojautumisohjeita. Kaasuvaara- ja säteilytilanteessa annetaan yleinen vaaramerkki. Merkki annetaan myös runsasta savunmuodostusta aiheuttavan tulipalon johdosta.
Kaasuvaaratilanteen voi aiheuttaa esim. kloori, ammoniakki tai rikkidioksidi. Useat laitokset ja tehtaat käyttävät tai valmistavat niitä suuria määriä. Kaasuja kuljetetaan ja varastoidaan lähellä asutuskeskuksia. Onnettomuuksissa kaasu leviää tuulen mukana ja vaikutukset voivat ulottua useiden kilometrien etäisyydelle.
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. Suomessa tai lähialueilla tapahtuva ydinaseräjäytys tai vakava ydinvoimalaitosonnettomuus voi aiheuttaa laaja-alaisen säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaran voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa. Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmissakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20-30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen korkeintaan vuorokaudeksi.

Väestönsuojat turvana

Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Kaikkiin uusiin vähintään 1 200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on kuitenkin 1500 neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle.
Väestönsuoja suojaa säteilyltä, kaasuilta, sortumilta ja tavanomaisilta aseilta. Suojan ovi merkitään väestönsuojelun tunnuksella. Väestönsuojan laitteet tarvitsevat säännöllistä huoltoa kuten muutkin kiinteistön laitteet.

Väestönsuojat rakennetaan lähinnä sodan varalle. Siksi suojaa ei vaadita pidettäväksi jatkuvasti käyttövalmiina. Väestönsuojaa voidaan käyttää vaikkapa kokoontumistilana, uimahallina, parkkihallina, metrotunnelina tai harrastustilana. Edellytyksenä on, että suoja voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa.

Viranomaisten tekemät väestönsuojelusuunnitelmat ja väestönsuojien rakentaminen luovat perustan väestön suojaamiselle poikkeustilanteissa. Omatoimista varautumista ylläpidetään ja kehitetään siten, että väestöllä on riittävät valmiudet toimia oikein. Lisäksi yhteisöt ja yritykset on sitoutettu osaksi järjestelmää.

Lue lisää:

STUK - Viranomaiset tekevät yhteistyötä säteilyvaaratilanteessa
Vaaratiedote
Sisäministeriö
Pelastuslaitokset
Pelastuslaki