Hyppää sisältöön

Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä valvoa pelastuslain noudattamista. Suoritamme määräaikaiset palotarkastukset onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelman mukaisiin kohteisiin omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti.

Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 11§:n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö. Pelastusviranomaiselle tulee varmistaa pääsy kaikkiin tiloihin sekä varata mahdollisuus tutustua alla esitettyihin asiakirjoihin.

Tarkastuksen sisältö

Tarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti. Suosittelemme omatoimisen varautumisen tason itsearvioinnin suorittamista ennen palotarkastusta auditointimanuaalin mukaisesti. Auditointi sisältää toiminnan arvioinnin asiakirjojen, pistokoeluontoisen tarkastuskierroksen sekä auditointimallin mukaisten osa-alueiden käsittelyn avulla. Omatoimisen varautumisen auditointimalli kattaa seuraavat osa-alueet:

  • Turvallisuusjohtaminen
  • Onnettomuusriskien hallinta
  • Turvallisuuteen liittyvät asiakirjat
  • Rakenteellinen paloturvallisuus
  • Turvallisuustekniikka
  • Turvallisuusviestintä ja –osaaminen

Palotarkastuksessa valvotaan, että rakennuksen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittaja ovat osaltaan huolehtineet tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä, varautuneet henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä tulipalojen sammuttamiseen ja muihin omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin, ryhtyneet toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa tai muissa vaaratilanteissa sekä pelastustoiminnan helpottamiseksi ja huolehtineet muistakin pelastuslain 2. ja 3. lukujen mukaisista velvoitteista.

Tarkastuksella tulee esittää toiminnan luonteesta riippuen seuraavat asiakirjat:

  • Pelastussuunnitelma ja muut turvallisuuteen liittyvät asiakirjat (poistumisturvallisuusselvitys, poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma, turvallisuusselvitys, vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehtävä ilmoitus, nestekaasun vähäisestä teknisestä käytöstä, käsittelystä ja varastoinnista tehtävä ilmoitus, räjähdyssuojausasiakirja ja yleisötapahtuman pelastussuunnitelma)
  • Huolto- ja kunnossapito-ohjelmat (alkusammutuskalusto, palovaroittimet, palovaroitinjärjestelmät, automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot, automaattiset palo-ovet, poistumisreittien merkitsemiseen ja valaisemiseen käytettävät järjestelmät, savunpoistolaitteet, väestönsuojan koneet ja laitteet)
  • Määräaikaistarkastuspöytäkirjat (automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot, ilmanvaihtolaitteet, tulisijat ja savuhormit, sähkölaitteistot, öljy- ja polttoainesäiliöt)
  • Todistus sisusteiden syttyvyysluokasta

Asiakirjat voidaan esittää sähköisessä muodossa.

Palotarkastuksen jälkeen asianosaisille varataan mahdollisuus kirjalliseen kuulemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palotarkastuksesta laaditaan kahden viikon kuluessa kuulemispöytäkirja, johon kirjataan tarkastuksen aikana tehdyt keskeiset havainnot. Tämä pöytäkirja toimitetaan asianosaisille ja pöytäkirjaan kirjattuihin havaintoihin liittyen asianosaisilta pyydetään vastinetta. Kuulemisajan pituudesta neuvotellaan tarkastuksen yhteydessä tarkastuksen tehneen palotarkastajan kanssa. Vastine tulee toimittaa kyseisen palotarkastajan sähköpostiosoitteeseen kuulemisajan puitteissa. Pelastusviranomainen ohjeistaa korjaamaan tarkastuksella mahdollisesti havaitut puutteet jo kuulemisaikana. Vastineen toimittamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.

Jos havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomaisella on oikeus tarvittaessa heti keskeyttää toiminta ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä ilman kuulemisaikaa. Määräystä on noudatettava välittömästi.

Kuulemisajan päätyttyä palotarkastaja toimittaa päätöspöytäkirjan, jossa on otettu huomioon asianosaiselta saatu vastine. Jos havaittuja puutteita ei ole korjattu jo kuulemisaikana, määrää palotarkastaja puutteet korjattaviksi ja antaa korjauksille määräajan. Tätä määräaikaa ei enää jatketa kuin erittäin perustellusta syystä. Määräajan jälkeen tehdään jälkivalvonta joko jälkitarkastuksena paikan päällä tai asiakirjajälkivalvontana. Jälkivalvontatapa on mainittu päätöspöytäkirjassa. Pöytäkirjaan, johon liittyy määräys, liitetään aina hallintolainkäyttölain mukainen valitusosoitus.

Mikäli määräyksiä on laiminlyöty, voi pelastusviranomainen käyttää hallinnollisia pakkokeinoja (uhkasakko tai teettämisuhka) tilanteen korjaamiseksi. Pelastuslain 106 §:n määrittämän pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttyessä on pelastusviranomaisella mahdollisuus tehdä asiasta tutkintapyyntö poliisille.

Lähetettäessä Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle asiakirjoja (mm. valokuvia, ilmoituksia tai tarkastusraportteja), niitä käsitellään viranomaisen julkisina asiakirjoina. Viranomaisen julkinen asiakirja on esimerkiksi pelastuslaitoksen laatima päätös tai meille toimitettu asiakirja asian käsittelyä varten. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisista asiakirjoista.

Valvonnan maksullisuus

Pääosa pelastuslaitoksen valvontatyöstä (ml. määräaikaiset palotarkastukset) on maksullista. Valvontataksaluettelosta näet palveluiden hinnat.

Tarkastuskäynnin yhteydessä pyydetään laskutusta varten seuraavia tietoja:

  • Valvontakohteen kaupparekisteriin tai verohallinnon Y-rekisteriin merkitty täydellinen nimi tai toiminimi
  • Valvontakohteen Y-tunnus (hetu, mikäli Y-tunnusta ei ole)
  • Valvontakohteen osoite
  • SAP-asiakasnumero, mikäli sellainen on tiedossa
  • Laskutusosoite, mikäli eri kuin valvontakohteen osoite (huom. myös Y-tunnus, mikäli lasku osoitetaan isännöitsijätoimistolle tai vastaavalle)
  • OVT-tunnus (kahdeksan merkkiä sisältävä tunnus, jonka avulla tunnistetaan laskun lähettäjä ja vastaanottaja)

Lue lisää

Pelastuslaki (379/2011)

Lähetä asiakaspalautetta palotarkastuksesta

Päivystävä palotarkastaja

Päivystävä palotarkastaja
09 310 31203
palotarkastaja@hel.fi

Päivystävä palotarkastaja vastaa helsinkiläisten paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin puhelimitse arkisin kello 9–11 ja 12–14 sekä sähköpostitse arkisin kello 9–15.

Mikäli sinulla on kysyttävää tiettyyn palotarkastukseen liittyen, ole yhteydessä suoraan tarkastuksen tehneeseen palotarkastajaan. Yhteystiedot löydät esimerkiksi palotarkastuspöytäkirjasta.