Työpaikan paloturvallisuus muodostuu toimintaympäristön riskien tunnistamisesta ja niiden hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Paloturvallisuuteen vaikuttavat mm. työpaikan järjestys ja siisteys, vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus, tulitöiden suorittaminen, tuhopolttojen ehkäisy sekä sähkölaitteistojen kunto. Tärkeätä on, että yrityksessä kaikki tietävät työympäristön palovaarat ja omaksuvat turvalliset toimintatavat päivittäisissä työtehtävissä.
Rakenteellinen palontorjunta perustuu paloturvallisiin rakenteisiin ja palotekniseen rakennusten osastointiin. Osastoivien rakenteiden on oltava jatkuvasti toimintakunnossa, ja toimintakunto on tarkastettava säännöllisesti. Myös rakennuksen turvallisuuteen liittyvien laitteistojen hoito- ja huolto on suoritettava kunnossapito-ohjelman mukaisesti.
Pelastussuunnitelma
Pelastussuunnitelma laaditaan turvallisuuden varmistamiseksi kiinteistössä. Varautumisvelvolliset, joita ovat toiminnanharjoittaja sekä rakennuksen omistajat ja haltijat, osoittavat pelastussuunnitelmassa, että he ovat tunnistaneet rakennukseen ja toimintaansa liittyvät vaarat ja varautuneet näiden vaaratekijöiden varalta.
Parhaimmillaan pelastussuunnitelma toimii yhteisön turvallisuusasiakirjana, josta löytyvät kaikki yhteisön turvallisuuteen liittyvät asiat. Pelastuslain onnettomuuksien ehkäisyn säännöksistä löytyvät ne asiakokonaisuudet, joista varautumisvelvollisten tulee huolehtia. Paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi säännöksiä sovelletaan myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Velvoitteet liittyvät rakennusten turvalliseen käyttöön sekä turvalliseen toimintaan.
Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
- asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
- pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;
- kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
- lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
- majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
- tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
- kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
- kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
- yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
- yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
- ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; (28.12.2018/1379)
- kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
- kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
- työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
- yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
- turvetuotantoalueille. (3.5.2012/203)
- pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin. (28.12.2018/1379)
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
Pelastussuunnitelmassa on hyvä huomioida rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla olevien paloturvallisuusasioiden lisäksi myös kiinteistön käyttäjien vastuulla olevat asiat. Pelastussuunnitelma on syytä laatia siten, että jokainen kiinteistössä asuva, toimiva tai vieraileva henkilö ymmärtää siihen kirjattujen asioiden vaikutukset turvallisuudelle ja löytää siitä tarvitsemansa tiedot.
Yhtä jokaiselle yhteisölle soveltuvaa pelastussuunnitelmamallia ei ole. Lähtökohtana tulee olla pelastuslain velvoitteiden tunteminen ja niihin vastaaminen. Jokainen yhteisö laatii oman pelastussuunnitelmansa kiinteistössä harjoitettavan toiminnan, toimintaympäristön sekä ennakoitavien vaaratilanteiden perusteella. Parhaaseen tulokseen päästään, kun pelastussuunnitelman laatimiseen osallistuvat turvallisuudesta vastaavien lisäksi ne henkilöt, jotka rakennuksessa oleskelevat ja työskentelevät. Suunnitelmavaiheessa on toki suositeltavaa perehtyä myös muiden vastaavien yhteisöjen suunnitelmiin ja ottaa niistä oppia.
Pelastussuunnitelman sisältö
Pelastussuunnitelmassa tulee selvittää seuraavat yhteisön omat toimenpiteet:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt
- asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi
- asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
- muut kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet.
Harjoittele vaaratilanteiden varalta
Vaaratilanteiden varalta on tärkeää harjoitella säännöllisesti. Suositeltavia koulutuksia ovat mm. alkusammutuskoulutus ja poistumisharjoittelu.
Pelastusviranomaisen rooli
Pelastusviranomaisen eli Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen rooli on seurata ja valvoa yrityksen turvallisuustyötä ja ohjata ja neuvoa edellä mainituissa asioissa. Pelastusviranomainen tekee yrityksiin määräajoin valvontakäyntejä valvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi pelastusviranomainen valvoo myös kemikaalien säilytystä ja vähäistä käsittelyä.
