Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Omavalvontasuunnitelma

Pelastustoimen omavalvonnan järjestäminen hyvinvointialueella

Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet vastaavat pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon palveluiden järjestämisestä. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo yleisesti pelastustointa ja sen palveluiden saatavuutta ja tasoa (Laki pelastustoimen järjestämisestä 613/2021, 7 §). Pelastustoimen järjestämislain 613/2021, 16 § mukaan hyvinvointialueen on tämän lain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen. Hyvinvointialueen on varmistettava pelastustoimen palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista.

Hyvinvointialueet ovat laatineet vuonna 2022 järjestämisvastuuseensa kuuluvista pelastustoimen tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelman. Ohjelmassa määritellään, miten 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa todetaan, miten pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja toteutumista, laatua sekä vaikuttavuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. 

Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa ja muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.

Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omavalvontaohjelman yleisestä sisällöstä ja laatimisesta (Pelastustoimen järjestämislaki (613/2021, 16 §)

Laki   pelastustoimen järjestämisestä (613/2021, 16 §) määrittelee hyvinvointialueen pelastustoimen omavalvonnasta:

1 mom. Hyvinvointialueen on tämän lain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen. Hyvinvointialueen on varmistettava pelastustoimen palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista.

2 mom. Hyvinvointialueen on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista pelastustoimen tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja toteutumista, laatua sekä vaikuttavuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.

3 mom. Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa ja muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.

4 mom. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omavalvontaohjelman yleisestä sisällöstä ja laatimisesta.

Omavalvontaohjelman tarkoituksena ja sisältönä (HE 241/2020, Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021) on toimia kirjallisena suunnitelmana, jonka avulla pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja toteutumista, laatua sekä vaikuttavuutta pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan suunnitelmallisesti ja nopeasti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan lainmukaisuuden, laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointialueen on seurattava saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä verrattava näitä vastaavaan tietoon muilta hyvinvointialueilta.

Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, jossa kuvataan, kuinka omavalvontaohjelmaa toteutetaan käytännössä pelastuslaitoksen palvelutuotannossa. Omavalvontaohjelma ja sitä konkretisoiva omavalvontasuunnitelma rakentavat yhdessä pelastuslaitoksen kyvykkyyden varmistaa, että hyvinvointialueella saadaan tarvitut pelastustoimen palvelut pelastuslain 379/2011 mukaisesti onnettomuusuhka- ja riskiperusteisesti, tehokkaasti, yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja turvallisesti kaikissa toimintaympäristön tilanteissa eli normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa. Kiireellisissä pelastustoiminnan tehtävissä noudatetaan sisäministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohjeistusta ja sen mukaista aikamitoitusta nopean avun toimittamisesti eri riskiruutuihin (SM, 21/2012). Palvelutuotannon vaikuttavuustavoitteeseen päästään varmistamalla valmius johtaa ja tuottaa palvelut kaikissa eri turvallisuustilanteissa, riittävät henkilöstöresurssit, henkilöstön osaaminen sekä sujuvat työprosessit. Onnistuminen varmistetaan omavalvontaan perustuvalla palvelujen laadun ja turvallisuuden jatkuvalla seurannalla ja valvonnalla sekä havaittuja puutteita vastaavien korjaus- ja kehittämistoimenpiteiden tuloksellisella tuottamisella.

Omavalvonnan tavoitteet

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelman tavoitteena on varmistaa, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutaso vastaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia kaikissa turvallisuustilanteissa eli normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa.

Tämä tarkoittaa että

1. Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
2. Pelastustoimella on välitön suorituskyky toimia suunnitelmallisesti kaikissa turvallisuustilanteissa.
3. Pelastustoimi on kansallinen turvallisuusorganisaatio, joka on oltava johdettavissa valtakunnallisesti ja pelastuslaitosten on kyettävä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä muiden pelastustoimeen osallistuvien viranomaisten kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa.
4. Pelastustoimella on valmius väestön suojaamiseen kaikissa olosuhteissa.
5. Pelastustoimen kehittäminen perustuu tiedolla johtamiseen ja kansallisesti yhtenäiseen tiedonhallintaan.
6. Pelastustoimen henkilöstön riittävyys, osaaminen ja hyvinvointi on varmistettu (päätoiminen henkilöstö ja sopimuspalokunnat).
7. Pelastustoimi vastaa kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisesta hyvinvointialueella

Omavalvonnassa korostuu palveluntuottajan oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Arviointi on jatkuvaa.

Omavalvontaohjelmassa on määritetty hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien pelastustoimen palveluiden omavalvonnan periaatteet. Omavalvontasuunnitelmalla varmistetaan, että omavalvonta toteutuu omavalvontaohjelman tavoitteiden mukaisesti organisaation päivittäisessä toiminnassa, ja siihen sisältyy myös henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta.

Omavalvontaohjelma liittyy oleellisesti palvelutasopäätös-asiakirjaan koska sen kautta arvioidaan palvelutasopäätöksessä kuvatun pelastustoimen palvelutason laatua ja vaikuttavuutta. Omavalvontaohjelmaa toteuttaa omavalvontasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain, jolloin omavalvontasuunnitelmaan viedään mahdolliset tarvittavat päivitykset. Näin varmistetaan, että omavalvonta toteutuu tarkoituksenmukaisesti asetettuja tavoitteita vastaavasti.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palveluiden toteutumisen seuranta omavalvontaohjelmalla

Omavalvonnan tavoitteena on pelastuslaitoksen yhdenmukainen malli ja kyvykkyys arvioida itselleen asettamien laatuvaatimusten täyttymistä.

Omavalvontaa hyödyntämällä organisaatiossa voidaan varmistaa palvelutuotannon laadukkuus ja reagoida tehokkaasti havaittuihin poikkeamiin, turvallisuuspuutteisiin sekä muihin kehittämistä vaativiin osa-alueisiin.

Kokoamalla palveluita yhdenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin edistetään kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti pelastustoimen palveluiden alueellista yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja saavutettavuutta.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen omavalvonta noudattaa pelastustoimen kansallisessa yhteistyöverkostossa tuotettua mallia (kuva 1).

Omavalvontaa toteuttavat toimenpiteet pääluokittain

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelmassa on tunnistettu neljä (4) omavalvonnan toteuttamisen pääluokkaa. Niiden kautta omavalvonta kyetään toteuttamaan osana palvelutuotantoa johdonmukaisesti rakentuvana palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden arvioimisen ja varmistamisen välineenä. 

Omavalvonnan toteuttamisen pääluokat ovat:

1. Palvelutuotannon riittävän ja laadukkaan tietoperustan varmistaminen
2. Palveluiden suunnittelu ja mitoitus
3. Palveluiden toteutus
4. Palveluiden totetutumisen laadun ja vaikuttavuuden jatkuva arviointi

Seuraavaksi omavalvontasuunnitelmassa kuvataan näitä neljää päätasoa vastaavat toimenpiteet ja keskeiset arviointimittarit, joilla varmistetaan päätasoa vastaavan laadun ja vaikuttavuuden toteutuminen ja toteutumisen seuranta (kuvattu keskeiset mittarit) palvelutuotannossa.

4.1 Palvelutuotannon riittävän ja laadukkaan tietoperustan ja tiedolla johdettavuuden varmistaminen

Omavalvontasuunnitelman toimenpitein pyritään varmistamaan pelastuslaitoksen palvelutuotannon riittävä ja laadukas tietoperusta sekä tiedolla johtaminen. Tämä on edellytys tietoon, tehokkuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvalle ja sen mukaisesti kehittyvälle pelastuslaitoksen lakisääteiselle palvelutuotannolle.

Ensimmäinen lähtökohta edellä mainitun suorituskyvyn tuottamiselle on tunnistaa lakisääteisen palvelutuotannon keskeisimmät tietoluokat ja varmistaa näiden tietojen korkea laatu ja käytettävyys pelastuslaitoksen palvelutuotannon johtamisessa ja ohjaamisessa sekä jatkuvaan parantamiseen perustuvassa kehittämisessä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutuotannossa merkittävät tietopääoman luokat ovat:

1. toimintaympäristön onnettomuusuhka- ja riskitiedot ja muu pelastuslaitoksen palvelutuotannon kannalta oleellinen toimintaympäristötieto toiminnan ennakointiin, varautumiseen ja suorituskyvyn parantamiseen (taustatietotarve laadukkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon suunnittelulle ja toteuttamiselle)
2. pelastuslaitoksen suorituskykytiedot: palveluiden mitoittamisen henkilöstö- ja kalustoresurssitiedot, riittävyyden arviointi suhteessa onnettomuusuhka- ja riskitietoon sekä kehittämistarvearviointi suhteessa riskien ja onnettomuuksien kehitykseen (tietotarve kohdassa 4.2 palveluiden suunnittelu ja mitoitus)
3. taloudelliset resurssitiedot palveluiden tuottamiseen: pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisen suorituskyvyn tuottamisen tarvitsemat taloudelliset resurssit (tietotarve kohdassa 4.a palveluiden suunnittelu ja mitoitus)
4. palveluiden tuottamisen aikaiset tiedot: tiedot, toteutuvatko palvelut suunniteltua (pitkä suunnittelujänne) ja havaittua onnettomuusuhka- ja riskikehitystä (lyhyt suunnittelujänne) vastaavasti ja palvelutuotannon poikkeamatiedot (prosessipoikkeamat) (tietotarve kohdassa 4.3 palveluiden toteutus)
5. palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointitiedot palveluita tuottaneen henkilöstön arvioimana (oma-arviointi) sekä kerätyn asiakaspalautteen (palveluita käyttäneet ja yhteistyöpartnerit) perusteella. (tietotarve kohdassa 4.4 palveluiden toteutumisen laadun ja vaikuttavuuden jatkuva arviointi)

Omavalvonnan kautta toteutetaan seuraavat tarvittavan tietopääoman hallintaa ja tiedolla johdettavuutta vahvistavat toimenpiteet:

Vahvistetaan pelastuslaitoksen kykyä hallita keskeistä tietopääomaa (luokat 1-5) ja siihen perustuvaa tiedolla johtamista seuraavin toimenpitein:
Luodaan asiakirja, johon on koottu kaikki pelastuslaitoksen tarvitsemat keskeiset tietolähteet pääluokittain 1-4 tiedon tyypin ja lähderekisterin mukaan eriteltynä.

Asiakirjaan kuvataan hallintatoimenpiteet, joilla varmistetaan kyseisten tietojen saatavuus sekä tietoturvallisuus pelastuslaitoksen palvelutuotannossa.

Vastuutetaan resurssi pitämään asiakirja vuosittain ajantasalla.

Mittari 1: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen keskeiset tietolähteet ja niiden hallinta -asiakirja on valmisteilla / valmistunut, asiakirja tarkistetaan ja tarvittavat päivitykset tehdään vuosittain.

Vahvistetaan pelastuslaitoksen yleistä tiedolla johtamis- osaamista lisäämällä henkilöstön koulutusta sekä kehittämällä sitä edistäviä teknologisia ratkaisuja.

Pelastuslaitoksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä sovelletaan pelastustoimessa tuotetun Pelastuslaitosten tiedolla johtamisen strategia ja toimenpiteet 23-24 -asiakirjan suosittelemia toimenpiteitä (Strategia on tuotettu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Pela TKI-asiantuntijaryhmässä v. 2022).

Mittari 2: Henkilöstön tiedolla johtamis -koulutustapahtumien lukumäärä ja näissä koulutetun henkilöstön lkm.

Tuotetaan tiedolla johtamista edistäviä teknologisia ratkaisuja ja toimintamalleja yhteistyössä pelastustoimen, hyvinvointialueen ja strategisten kehittäjäkumppanien kanssa.

Mittari 3: Pelastuslaitoksen tiedolla johtamista edistävien kehittämistoimien (hankkeet, työryhmät, kyselyt jne) lukumäärä ja arvio niiden keskeisistä tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedolla johtamisen tehostamiseksi pelastustoimessa.

4.2 Palveluiden suunnittelu ja mitoitus

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutuotannon tärkein laatu- ja vaikuttavuusperuste on, että palvelutuotanto vastaa Etelä-Karjalan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia ja näihin liittyviä asiakkaiden turvallisuustarpeita, jotka hallitaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Palveluiden laadukas suunnittelu ja riittävä mitoitus perustuu näin onnettomuusriskejä ja -uhkia sekä muita turvallisuusuhkia perustuvaan tietoon, suorituskykytietoon, tietoon talouden resursseista, joka on huomioitu palvelutuotannon tietoperustan muodostamisessa kohdan 4.1 mukaisesti.

Pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta muodostavat palvelutuotannon päävastuualueet. Molempien vastuualueiden suunnitelmien täytyy olla ajantasaisia ja palveluiden mitoittamisella tulee kyetä tuottamaan pelastuslaitoksen lakisääteiset palvelut laadukkaasti ja vaikuttavasti.

Mittari 4: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suunnitelmat ovat ajantasaiset. Arviointia varten kaikki suunnitelmat on koottu yhdeksi koontilistaksi, jossa on ilmoitettu edeltävä päivityksen päivämäärä sekä arvio seuraavasta päivitysajankohdasta.

Mittari 5: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen resursointi vastaa Etelä-Karjalan alueen onnettomuuksien ehkäisyn ja onnettomuuksien aikaisen pelastustoiminnan tarpeita. Mittari jakautuu alamittareiksi 5.1 ja 5.2:

Alamittari 5.1: Arvio onnettomuuksien ehkäisyn resursoinnin riittävyydestä eriteltynä valvonnan, turvallisuusviestinnän ja ohjaavien asiantuntijapalveluiden (maankäytön ja rakentamisen turvallisuus, kemikaali- ja ympäristöturvallisuus, asumisturvallisuuden edistäminen ja palontutkinta) mukaan. Mittarissa arvioidaan htv-tarve ja sen kustannusvaikuttavuus.

Alamittari 5.2: Pelastustoiminnan palveluiden resursoinnin riittävyys arvioituna henkilöstö-, kalusto- ja materiaaliriittävyyttä suhteessa sisäministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiseen mitoittamiseen sekä suorituskykyvaatimuksiin. Mittarissa arvioidaan tarvittavan resurssin kustannusvaikuttavuus.

4.3 Palveluiden toteutus

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätös määrittää henkilön mitoituksen vastaamaan alueen riskejä ja uhkia kaikissa turvallisuustilanteissa eli normaali-, normaaliaikojen häiriö- ja poikkeusoloissa. Kaikki tehtävät suoritetaan virkavastuulla pelastuslain (379/2011) ja lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) mukaisesti. Palvelutuotannon suorituskyvyn kriteerit on määritetty systemaattisesti palvelualueittain näitä koskevissa kansallisissa säädöksissä ja ohjeissa.

Pelastuslaitoksen vastuualueet eli onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta vastaavat palveluiden tuottamisesta palvelutasopäätöksen ja toimintasäännön mukaisesti. Vastuualueet vastaavat siitä, että palvelutasopäätöksen mukaisen resurssi on olemassa, sitä ylläpidetään lakisääteisten kriteerien mukaisesti sekä huomioiden toimintaympäristön muutoksesta ja asiakkaiden palvelukysynnästä nousevat tarpeet. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa resurssien käyttämisestään ja sen kehittämisestä myös suhteessa laajempiin alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin pelastustoimen tehtäviin.

Mittari 7: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelut tuotetaan voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Arviointi perustuu onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan palvelutuotantojen keskeisiin arviointimittareihin lakisääteisyyden, laadun ja vaikuttavuuden osoittamiseksi. Mittariin kuuluvat alamittarit on koottuna:

Pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen palvelutuotannon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi

7.1 Onnettomuuksien ehkäisy

7.2. Pelastustoiminta

Palveluiden resursoinnin toteutuminen suunniteltuun

7.3 Henkilöstö- ja kalustoresurssit; tavoite että toteutuma vastaa suunniteltua

Palvelujen toteuttaminen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön perustuen

4.4 Jatkuva vaikuttavuusarviointi poikkeamista, laadusta ja vaikuttavuudesta

Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa jatkuva arviointikyky palvelutuotannon häiriöttömästä ja laadukkaasta toteuttamisesta sekä lopputuloksen eli palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Tavoitteen saavuttamiseksi on rakennettava suorituskyky näitä tarpeita vastaavan tiedon tuottamiseen palvelutuotannosta sekä lopputuloksena muodostuvista palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Arviointi koskee sekä palveluita tuottavaa suorituskykyä (pelastuslaitoksen henkilöstö) että palveluita käyttäviä asiakkaita ja yhteistyöryhmiä.

Palvelutuotannon häiriöttömäksi toteuttamiseksi on kerättävä poikkeamatietoja, joita arvioimalla kyetään tuottamaan kokonaistilannekuvaa poikkeamien määrästä, tyypeistä, esiintymisen yleisyydestä ja muodostukseen vaikuttaneista tekijöistä. Tietoa johdetaan poikkeamien ehkäisyyn tarkoitettujen hallintatoimenpiteiden tuottamiseen.

Mittari 8: Pelastuslaitoksen palveluihin vaikuttaneiden palveluprosessipoikkeaminen toteaminen. Palveluprosessipoikkeamien arviointitietona rekisteröidään tiedot tapahtumista palveluiden tuottamisessa, joissa palvelu on toteutunut suunnitellusta ja/tai resursoidusta poikkeavasti, ja poikkeamalla on ollut kohtalainen tai merkittävä negatiivinen vaikutus palvelutuotantokykyyn. Kirjataan ylös poikkeaman muodostukseen vaikuttaneista syistä ja tekijöistä. Mittari on luonteeltaan uusi, ja se edellyttää tiedon kokoamista eri poikkeamatietotyypeistä.

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kattava arviointi edellyttää arviointia sekä palveluita tuottavalta henkilöstöltä että palveluita käyttäviltä asiakkailta.

Mittari 9: Toteutuneen palveluiden laadun ammattilaisarviointi. Mittaritieto perustuu pelastuslaitoksen arvioon toteutuneen palvelutuotannon laadusta ja vaikuttavuudesta. Tämä mittari edellyttää sen kehittämistä sekä testaamista ennen käytäntöön vientiä. Kehittämistyö aloitetaan vuonna 2024.

Mittari 10: Toteutuneen palveluiden laadun arviointi asiakkaiden arvioimana. Etelä-Karjalan pelastuslaitos kerää yleistä asiakastyytyväisyys -palautetta verkkosivustollaan. Tämän tiedon lisäksi on kehitettävä palvelutuotannon yhteydessä kerättävän asiakaskokemuksen - ja -palautteen mittareita, joilla voidaan muodostaa tietoa asiakkaiden kokemasta palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta palvelutapahtumakohtaisesti. Asiakaspalautteen keräämisessä korostuvat tuotetun palvelun ammattimaisuus, luotettavuus, asiakkaan kohtaaminen asiakkaana ja tiedon sekä tietojen ja ohjeistuksen selkeys. Asiakasarviointimittareiden tuottaminen vaatii kehittämistoimia, jotka aloitetaan vuonna 2024.

Tuotettavan omavalvonta-arviointikokonaisuuden tuottamisessa on oleellista, että arviointi on yhteensopiva pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ja sen toteutumisen arvioinnin (sisäministeriön tietopyynnöt pelastuslaitoksille vuosikohtaisesta pelastustoimen palvelutason toteutumasta), pelastustoimen kansallisten laatu- ja vaikuttavuuskriteerien ja arvioinnin kehittämisen sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen omavalvontakokonaisuuden kanssa. Omavalvonta on myös osa pelastustoimen ja hyvinvointialueen tiedolla johtamisen toimintamallia.

Kehittämissuunnitelma

Omavalvonta-arvioinnin perusteella havaitut palveluiden laadun ja vaikuttavuuden keskeisimmät kehittämistarpeet kootaan kehittämissuunnitelmaksi, jossa esitetään keskeisten kehittämistarpeiden hallintatoimet. Omavalvonnan perusteella muodostuva kehittämissuunnitelma yhteensovitetaan palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmaan (mittari 7.4), jotta palvelutuotannon kehittäminen toteutuu hallitusti, systemaattisesti ja jatkuvaan parantamiseen perustuen.

Lisäksi omavalvonnan kautta nousevaan kehittämistarvetietoon yhteensovitetaan toimintaympäristöstä nousevat kehittämistarpeet. Kokonaisuutta kehittäen Etelä-Karjalan pelastuslaitos kykenee tuottamaan tehokkaimmin Etelä-Karjalan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia ja näihin perustuvia asiakkaiden turvallisuustarpeita vastaavia laadukkaita ja vaikuttavia palveluita.