Varautumisesta on suuri apu ihmiselle itselleen, mutta myös yhteiskunnalle. Häiriötilanteessa on hyvä varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta. Hanki kotiin välttämättömyystarvikkeet eli kotivara.
Varaudu näihin:
- pitkittynyt sähkökatkos
- vesikatko, veden saastuminen tai häiriö lämmönjakelussa
- tulipalo
- tapaturma ja onnettomuus
- yhteiskunnan kohtaama lakko tai onnettomuus
- liikenneyhteyksien katkeaminen
- tavaroiden jakeluhäiriö
- myrsky, tulva tai muu luonnononnettomuus
- maksujärjestelmähäiriö
- oma sairaus tai tapaturma, joka hankaloittaa liikkumista.
Tietoa kannattaa vaara- tai häiriötilanteessa etsiä mediasta (esim. Yle ja oman alueen mediat) ja viranomaisten viestintäkanavista sekä 112 Suomi -sovelluksesta.
Muista aina myös lähdekriittisyys. Tarkista, kuka on tiedon julkaisija ja vertaa, onko sama asia kerrottu myös muualla. Onko tieto tuore? Vertaa eri lähteitä ja niiden tietoja.
Neuvoja oikean tiedon etsimiseenLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Mitä kotona on hyvä olla: Kotivara
Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran olisi hyvä riittää useaksi päiväksi. Kotivaraa käytetään päivittäin ”parasta ennen” -suosituksia noudattaen, ja uutta hankitaan tarpeen mukaan tilalle. Näin elintarvikkeet säilyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina. Hanki mahdollisuuksien mukaan sellaisia elintarvikkeita, joita käytät muutenkin.
Kotivaraa voidaan tarvita monenlaisessa tilanteessa. Sairastuminen voi estää kauppaan menon. Sähkökatkos voi häiritä kaupan toimintaa ja polttonesteiden jakelua. Jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta. Myös kelirikko, myrsky tai liikennehäiriö voi estää liikenteen sujumisen.
Kotivara riittää koko perheelle ainakin 72 tuntiaLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Miten toimia, jos vettä ei voi käyttää?
Varaa kotiin astioita, joissa voi tarvittaessa säilyttää tai joihin voi noutaa vettä. Isot puhtaat vesipullot, kannelliset ämpärit tai kanisterit käyvät esimerkiksi tähän hyvin.
Vesi voi mennä poikki esimerkiksi sähköverkon ongelmien vuoksi. Tyypillisin vesikatkon aiheuttaja ovat verkoston huoltotyöt tai muu tekninen asia. Joskus tieto katkoksesta tulee etukäteen, mutta vesikatko voi tulla myös yllättäen.
Pidemmissä vesikatkoissa järjestetään yleensä vedenjakelu, mutta on aina hyvä, jos kotoa löytyy muutama litra puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Myöskään esimerkiksi vessanpönttöä ei voi vesikatkon aikana käyttää.
Huoltovarmuuskeskus arvioi yhden henkilön tarvitsevan vuorokaudessa 1–2 ämpärillistä puhdasta vettä juomiseen, ruuanlaittoon ja hygieniaan.
Neuvoja vesikatkoonLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Vinkkejä sähkökatkoon
Olemme niin tottuneet sähköiseen maailmaan, että sähkökatkon sattuessa emme ole välttämättä osanneet varautua tilanteeseen. Sähkökatko vaikuttaa hyvin moniin elämämme osa-alueisiin: veden saantiin, lämmitykseen, ruoanlaittoon, matkapuhelimiin sekä kauppojen ja muiden yritysten ja laitosten toimintaan.
Sähkökatkoon kannattaa varautua ennalta. Kotiin kannattaa sijoittaa helposti löydettävään paikkaan ainakin: taskulamppu ja paristoja, varasulakkeita, kynttilöitä ja tulitikkuja, paristo- tai akkukäyttöinen radio ja polttopuita, jos kotona on takka tai muu tulisija. Lämmintä vaatetta ja peittoja Suomessa onneksi löytyy joka taloudesta.
Polta kynttilöitä vain palamattomalla alustalla. Kynttilöitä ei saa jättää ilman valvontaa.
Jos katkeamaton sähkönjakelu on välttämättömyys, kannattaa harkita oman varasähköjärjestelmän hankkimista. Esimerkiksi maatiloilla kyseeseen voi tulla joko aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori.
Jakelukeskeytykset kaukolämpö- ja sähköverkossa vaikuttavat viiveellä myös huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lähes kaikki lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä toimiakseen kaukolämmitys, ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput mukaan lukien.
Pitkissä energianjakelun häiriöissä kannattaa pyrkiä toimimaan niin, että lämpöä karkaisi mahdollisimman vähän ulos. Lämpökatkoksen aikana pysäytetään ilmastointi ja suljetaan venttiilit, ikkunat ja ovet. Hätätilanteessa oleskellaan samassa huoneessa, jolloin oma ruumiinlämpö pitää lämpimänä. Apua saa myös lämpimästä vaatetuksesta, makuupusseista ja retkivarusteista.
Käytännön vinkkejä sähkökatkoonLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Yleinen vaaramerkki ja vaaratiedote
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina viranomaisen antama vaaratiedote, jonka mm. Yleisradio jakaa ja jonka saat 112 Suomi -sovellukseenLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Yleinen vaaranmerkki voidaan antaa esimerkiksi myrkyllisen savun, kaasuvuodon tai säteilyvaaratilanteen aikana. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa.
Viranomaisten vaarasta ilmoittaminen
Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
Säteilyturvakeskus on laatinut toimintaohjeen mahdollista säteilyvaaratilannetta varten. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni.
Jos tilanne vaatii nopeaa suojautumista, varoitetaan ihmisiä väestöhälyttimien yleisellä vaaramerkillä, joka on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Lisäksi väestöä varoitetaan vaaratiedotteella muun muassa radiossa, televisiossa sekä älypuhelimien 112 Suomi -sovelluksessa. Yleisen vaaramerkin kuuluessa on siirryttävä sisätiloihin ja seurattava toimintaohjeita vaaratiedotteista.
Säteilyvaaraan varautuminen Säteilyturvakeskus (STUK) sivuillaLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
