MAASTOPALOPÄIVÄKIRJA 3/4: ”Maailmanlaajuinen pelastajien veljes- ja sisarkunta on yhtä”

Teemu Veneskari valmistui Pelastusopiston pelastajakurssilta vuonna 2000, alipäällystökurssilta vuonna 2005 ja palopäällystötutkinnosta (AMK) vuonna 2011. Tämän lisäksi Veneskari on sotatieteiden maisteri (2015) sekä MBA (Master of Business Administration, YAMK, 2019).

Pelastustoimessa hän on työskennellyt pelastuslaitoksien lisäksi myös AVI:ssa sekä sisäministeriössä yhteensä yli 23 vuoden ajan. Hänen uransa kaikkiin vaiheisiin ja rooleihin on vahvasti kuulunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä erilaiset kansainväliset tehtävät.

Teemu Veneskari toimii maastopalomuodostelman valmiussiirron 2. rotaation muodostelmanjohtajana (Team Leader). Pelastustoimen tehtävien osalta valmiussiirto Portugaliin on hänelle ensimmäinen laatuaan, mutta kipinä kansainvälisiin tehtäviin syttyi jo vuonna 2000 hänen toimiessaan rauhanturvatehtävissä lääkintäkersanttina Libanonissa vuoden ajan.

Veneskarilla on kaksi keskeistä tavoitetta valmiussiirrolla: uusien asioiden oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen esimerkiksi valmiussiirron hallinnon, siihen liittyvien asiakirjojen sekä muodostelman suorituskyvyn ja henkilöiden kyvykkyyksien yhteensovittamisen osalta, sekä olemassa olevan osaamisen konkretisointi käytännössä: ”Tämän vuoden toukokuussa oli GFFF-V-muodostelman kenttäharjoitus, jossa toimin muodostelmanjohtajana. Se antoi todella hyviä eväitä hakeutua myös valmiussiirrolle samaan tehtävään. Olen osallistunut myös muihin kansallisiin, sekä EU:n harjoituksiin kattavasti. Samalla olen suorittanut EU:n pelastuspalvelumekanismin monipuolisia asiantuntijakoulutuksia, jotka muodostavat hyvän kombinaation oman työn kautta tulevasta osaamisesta ja valmiuksista toimia nyt esimerkiksi joukkueenjohtajan tehtävissä”.

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 1

”Oma tehtäväni alkoi 14.8., eli kaksi päivää ennen toisen rotaation saapumista Portugaliin. Aikaisemman lähdön tarkoituksena oli tehdä ”hand over”, eli johdon vaihto ensimmäisen rotaation muodostelman johtajan, Jani Kareisen, kanssa.

Reissu alkoi junamatkalla aamulla Kouvolasta kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Repussa oli tietokone ja välipalaa, isommassa laukussa valmiussiirron varusteet. Hyvin nukutun yön jälkeen kerkesi junassa vielä hoitamaan akuuteimmat työt ja sähköpostit. Oli selvää, että kahden viikon poissaolo päätyöstä vaati hyvää ennakkovalmistautumista, joka oli ainoa tapa saada tuleva komennus toteutumaan joustavasti.

Tikkurilassa vaihto onnistuneesti, vaikkakin juosten, toiseen junaan. Ei ongelmaa, tulipa testattua täyspakkauksen paino selässä kaikkine varusteineen. Lentokentällä ei ollut ruuhkaa, joka antoi aikaa tutustua Portugalista saatuihin analyyseihin ja ennusteisiin maastopaloista. Yleisenä fiiliksenä on ajatus mennä toiseen maahan tekemään sitä perustyötä, johon on kouluttautunut sekä päätyönä tehnyt yli 24 vuotta. Tästä matkasta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että tämä on minulle ensimmäinen komennus GFFF-FI muodostelman johtajan roolissa. Toki kevään kenttäharjoitus toimii loistavana pohjana tälle tehtävälle.

Matka sujui ongelmitta. Portugalissa Lissabonin lentokentällä vastassa oli ensimmäisen rotaation logistikko Rami Sayed. Jatkoimme matkaa kohti Almeirimin paloasemaa. Oleskelu paloasemalla jäi lyhyeksi, kun lähdimme Suomen Lissabonin suurlähettilään Satu Suikkari-Kleven iltatilaisuuteen. Tilaisuus oli siinä mielessä erityinen, että se jäi Satun viimeiseksi vastaanotoksi tällä nelivuotiskaudella, sillä hän siirtyy 1.9. uusiin tehtäviin ulkoministeriöön. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja Suomen suurlähetystön parvekkeelta avautui huikeat näköalat Lissaboniin.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 2

”Kävimme aamulla läpi tehtävänsä päättävän ensimmäisen rotaation muodostelman johtajan kanssa niitä keskeisiä asioita, joiden kautta voisin toteuttaa valmiussiirron hallintoa. Lisäksi läpikäytiin muodostettuja päivärutiineja, käytännön toimia, raportointien ja tiedossa olevien aikataulujen yhteenvetoa sekä muita johdon tehtäviin kuuluvia asioita. Samalla keskustelimme ensimmäisen kahden viikon osalta luonnostellun loppuraportin sisältöä. Keskustelun jälkeen oli todella helppo alkaa valmistelemaan alkavan toisen rotaation hallinnollisia toimia.

Kuva 1. Johtajien vaihto

GFFF-FI:n johtamistilat on rakennettu Almeirimin paloaseman koulutusluokkaan. Tilat vastaavat oikein hyvin niihin tarpeisiin, joita kansainvälisen muodostelman johdon tehtävissä tarvitaan. Voisi jopa sanoa, että tilat ovat liiankin hyvät, kun ollaan ilmastoidulla paloasemalla, jossa on kaikki tarvittavat fasiliteetit. Esimerkiksi maanjäristystehtävällä voisimme hyvinkin olla ulkomajoituksessa, jossa johtamistilatkin on rakennettu telttoihin.

Päivä on ollut mielenkiintoinen. Ensimmäinen rotaatio on lähtenyt kotimatkalle, joten olen poikkeuksellisesti ollut Almeirimin paloasemalla vain paikallisten kollegoiden kanssa. Työtehtäviini on kuulunut päivittäisen tilanneraportin lähettäminen ERCC:lle, joka käsittelee kaikki keskeiset toimet joita muodostelma on täällä tehnyt. ERCC on hätäavun koordinointikeskus, EU:n pelastuspalvelumekanismin operatiivinen ydin, joka seuraa ja koordinoi EU:n katastrofiapua.

Muodostelmamme tulee olla hyvin itsenäinen, jotta toimintamme ei rasita apua pyytäneen jäsenvaltion viranomaisia liikaa. Raportoinnin lisäksi työtehtäviini kuului myös ensimmäisen rotaation lähdön jälkeen jääneiden kymmenen pyykkikoneellisen verran lakanoiden ja pyyheliinojen pesua ja kuivausta. No, mikäpä ei minulta onnistuisi, ainakin toisen rotaation joustava saapuminen on tältä osin hoidettu.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 3

”Aamu alkoi aikaisin ajomatkalla Lissaboniin tapaamaan Portugalin siviilikriisinhallinnan johtajaa, André Fernandesia, jonka olen tuntenut EU:n CMI-kurssilta (Civil Protection Introduction course)

vuodesta 2009. Keskustelimme GFFF-FI:n valmiussiirrosta ja ajankohtaisista asioista. Kokouksen aikana Portugalissa syttyi laaja maastopalo, johon lähetettiin yli 60 pelastajaa, kaksi helikopteria sekä kaksi sammutuslentokonetta. Seurasimme tilanteen kehittymistä samalla kun André esitteli heidän johtamisjärjestelmäänsä sekä tietoja, joita tehtävästä oli tarjolla.

Osallistuin myös viikoittaiseen kokoukseen ERCC:n maastopaloasiantuntijoiden kanssa, jossa käsittelimme Portugalin kasvavaa maastopaloriskiä ja Suomen toisen rotaation valmiutta. Tämän jälkeen keskustelin apulaiskomentaja Marco Piresin kanssa Suomen valmiussiirron aikataulusta ja ohjelmasta. Pires toimii Suomen valmiussiirron yhteyshenkilönä HSN-toimien (Host Nation Support) osalta.

Kuva 2. Varakomentaja SIlvestre kouluttamassa muodostelmaa

Suomen muodostelma saapui tänään Portugaliin kello 16:30. Olin heitä vastassa lentokentällä, josta siirryimme ryhmänä Almeirimin paloasemalle. Tämän illan suunnitelmaan kuului illallinen, varusteiden purkaminen ja tuleviin päiviin valmistautuminen. Joukkueenjohdon kanssa kävin vielä alustavan keskustelun tulevasta valmiussiirrosta ja muodostimme pohjan seuraavan päivän perehdytykselle.

Tämä päivä oli oiva esimerkki siitä, miten EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteisissä koulutuksissa voi tutustua sellaisiin toimijoihin, joita tulet kohtaamaan oikeilla tehtävillä. Tästä syystä yksi aivan keskeinen tekijä kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi on laajat verkostot ja hyvät kontaktit. On myös tärkeää pitää niitä yllä, esimerkiksi EU:n tarjoaman asiantuntijoiden vaihto-ohjelman kautta. Tärkeää on myös ymmärtää laajasti erilaisia kulttuurillisia eroavaisuuksia, jotta voimme toimia monenlaisissa toimintaympäristöissä joustavasti. Vaikka tässä tapauksessa tarkastelemme maastopaloihin liittyviä yhteistyötoimia, on tärkeää ymmärtää koko yhteistyöhön liittyvää rakennetta tarkemmin. Suomen muodostelma tukee paikallisia pelastusviranomaisia heidän tehtävissään, joka tarkoittaa, että meillä tulee olla tarvittava osaaminen ja ammattitaito. Näin olemme täällä kattavasti heidän hyödynnettävissään. Toimintamme organisoimiseksi meillä tulee olla hyvin suunniteltu ja organisoitu hallintorakenne, sekä toimivat prosessit palveluiden tuottamiseksi. Kaiken kaikkiaan itse yhteistyön tulee muodostua saumattomaksi toiminnaksi Suomen pelastajien sekä Portugalin henkilöstön kanssa, jotta meistä on heille aidosti hyötyä.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 4

”Tänään pidin joukkueenjohdon kanssa aloituskokouksen koko GFFF-FI henkilöstölle. Tavoitteena oli luoda heti alusta selkeät linjat, joita lähtisimme valmiussiirron osalta toteuttamaan. Keskeisenä asiana korostin kaikille oman ja kollegoiden hyvinvoinnin varmistamista. Samalla lanseerasin ”paras kollega”-teeman, jossa rotaation lopuksi muodostelma saa äänestää mielestään sitä henkilöä, joka on omalla toiminnallaan pitänyt positiivista henkeä yllä, sekä toiminut aktiivisesti osana tiimiä.

Portugalin siviilikriisinhallinnan varakomentaja Mário Silvestre otti vastaan Portugalin ja Suomen pelastusmuodostelmat Almeirimin paloasemalla. Saimme myös erittäin mielenkiintoisen esityksen heidän toiminnastaan häneltä.

Suomen muodostelman piti aloittaa tänään kello 20:00. Kävi kuitenkin niin, että Portugalilaisten henkilöstö oli komennettu Madeiralla olevien maastopalojen sammuttamiseen ja näin ollen alueelle ei jäänyt paikallisia pelastajia. Jäimme odottamaan aamua ja uutta tulevaa vuoroa, johon voisimme sijoittaa henkilöstöämme. Illalla tuli kuitenkin vielä yksi tulipalo, johon laitoimme kolme pelastajaa matkaan. Tehtävä oli noin 130 kilometrin päässä Almeirimista. Palo saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan ja tehtävä osaltamme peruttiin. Hyvä niin.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 5

”Päivä alkoi virallisella vuoronvaihdolla, jossa Suomen ja Portugalin päivystävät pelastajat ilmoittautuivat paikalliselle pelastustoiminnan johtajalle. Käsittääkseni hän oli Suomessa palomestaria vastaava johtaja, jolla oli pelastusyksiköitä alipäällystöjohtajineen ja miehistöineen johdettavana. Tänään toteutimme myös pakolliset perehdytykset Suomen muodostelman pelastajille, jotta he voisivat työturvallisesti osallistua tehtäviin Portugalin kollegoiden rinnalla. Muodostelma jakaantui suunnitellusti kahdelle toimipisteelle: 11 muodostelman jäsentä lähti Trancosoon, loput jäivät Almeirimiin.

Eilen Almeirimin paloasemalta lähti osa 76 pelastajan ryhmästä kohti Madeiraa, joka on Portugalin itsehallintoalue. Suomen henkilöstä tarjottiin avuksi, mutta sille ei tällä kertaa ollut tarvetta. Itse tulipalo Madeiralla alkoi jo keskiviikkona 14.8. Cânara de Lobosin kunnassa. Tulipalo on saatu rajattua, mutta tänään tulleiden uutisten perusteella se ei ole vielä hallinnassa. Alueelta on evakuoitu yhteensä ainakin 160 ihmistä.

Yksi keskeinen ero Portugalin ja Suomen maastopalojen sammutuksessa on helikopterin ja lentosammutuskoneiden käyttö. Tällä hetkellä Portugalilla on 74 ilma-alusta, joita voidaan käyttää maastopalojen sammuttamiseen. Heidän tavoitteensa on saada maastopalot sammutettua 90 minuutissa palon alkamisesta, ja he ovat onnistuneet tavoitteessaan jopa 95 %:ssa alkaneista paloista. Tämä on todella merkittävä suoritus, johon liittyy kahdessa minuutissa lähetettävien helikoptereiden ja heidän miehistönsä nopea sammutustoiminta kohteissa. Toinen keskeinen ero on palokäytävien käyttö palojen sammuttamisessa. Suomessa taas käytetään enemmän vettä sammuttamisessa. Toki meillä ”tuhansien järvien maassa” on luonnonvesilähteitä käytettäväksi runsain mitoin.

Ratkaisimme tänään - vähän humoristisesti ajateltuna - yhden haasteen, joka liittyi positiivisella tavalla päivittäisten ruoka-annosten valintaan ja tilaamiseen. Alkuun yritimme hoitaa asian perinteisellä tukkimiehen kirjanpidolla, jossa jokainen vetää viivan haluamansa ruoka-annoksen kohdalle. Tämä ei meiltä luonnistunut, joten teimme modernimman ratkaisun luomalla kyselyn Signaliin ja avot. Kyllä rupesi toimimaan. Tästä voi olla monestakin syystä iloinen, mutta eniten iloitsen siitä, että digitaalinen ratkaisu voitti manuaalisen 6-0.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 6

”Aamu oli aikainen. Matkasimme Trancoson toimipisteelle logistikko Lauri Sandmanin kanssa. Matkaa oli hiukan yli 300 kilometriä, mutta moottoritietä pitkin matka sujui hyvin. Paluumatkalla poikkesimme Lousân lentotukikohdassa, jossa tapasimme HSN-yhteyshenkilömme, joka toimii lentosammutuskoordinaattorina tilanteissa, joissa ilma-aluksia hyödynnetään sammutustoimissa. Tutustuimme tukikohdassa myös sammutushelikopteriin varusteineen. 

Kuva 3. Nopean toiminnan ensisammutushelikopteri

Pelastusala on yksi niistä ammateista, joissa voit mennä toiseen maahan, koputtaa paloaseman ovea ja esitellä itsesi suomalaisena pelastajan. Ovet aukeavat ja paikallinen kollega esittelee vieraanvaraisesti aseman ja pelastusyksiköt. Toki nykypäivänä tätä voi hiukan rajoittaa Euroopan turvallisuustilanteen aiheuttamat varautumismuutokset sekä yleisesti kriittiseen toimintaan osallistuvien pelastuslaitosten tilaturvallisuuteen liittyvät asiat. Pelastusala on kuitenkin sellainen viranomaistaho, jossa maailmanlaajuinen pelastajien veljes- ja sisarkunta on yhtä. Yhteistyö täällä on ollut todella joustavaa ja olemme voineet hyvin matalalla kynnyksellä käsitellä tarvittavat asiat sekä toimintaan vaikuttavat muutokset kollegoiden kesken. Tehtävillä toimiminen on hyvin samanlaista kuin Suomessa. Näin ollen voitaisiin sanoa, että palokunta on palokunta sijainnista riippumatta.

Ajomatkan varrella pystyi hyvin havainnoimaan sellaisia maastopalojen sammuttamiseen liittyviä elementtejä, joita meillä Suomessa ei ole, kuten suuret korkeuserot, joita vuoristoisessa maastossa syntyy useita metrejä jo ajotietä itse rinteeseen. Sammuttamiseen käytettävät taktiikat menisivät uusiksi hyvinkin monelta osalta, jos suomalaista mallia sovellettaisiin suoraan tähän ympäristöön.

Olen kokenut aikataulujen tarkkuuden ja toiminnan organisointiin liittyvät useat muutokset suurimpana haasteena. Olin kyllä valmistautunut tähän etukäteen niin, että tulisimme tuottamaan juuri niin paljon palveluita isäntämaan pelastusviranomaisille, kuin he itse haluaisivat käyttää. Muodostelman henkilöt ovat asennoituneet muutoksiin todella hyvin ja olemme tarvittaessa mukauttaneet toimintaa. Suorituskyvyn käytön osalta ainakin vielä meillä on paljon reserviä hyödynnettäväksi.”

2. ROTAATIO - PÄIVÄ 7

”Tänään on ollut normaali arkipäivä. Olemme tehneet hallinnon valmisteluihin liittyviä tehtäviä sekä olleet valmiudessa tulipalojen osalta. Vaikka se kuulostaakin vähän hassulta, olemme jo aloittaneet suunnittelun logististen toimien osalta sen suhteen, miten ja milloin tulemme siirtämään Portugaliin siirretyt GFFF-FI:n tarvitsemat välineet takaisin Suomeen. Hallinnon tehtävät ovat monipuolisia ja tässä tarvitaan monenlaista ammattilaista niin täällä päädyssä, kuin Suomessakin.

Takana on vasta seitsemän päivää valmiussiirtoa, ja sen pohjalta on jäänyt erityisesti kaksi asiaa mieleen. Ensimmäinen liittyy muodostelman toimintaan. Henkilöstö, niin pelastajat kuin hallinto, on sopeutunut nopeasti ja joustavasti uuteen toimintaympäristöön ja palveluiden tuottamisen sekä tekemisen malliin. On selvää, että kaikille tulee lyhyessä ajassa paljon uutta asiaa, joihin pitää osata sopeutua nopeasti sekä pystyä tuottamaan oma osuutensa. Samalla tämä kokemus antaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta, jota voimme hyödyntää Suomessa. Toinen asia on suomalaisten pelastajien korkeatasoinen osaaminen, jota ei tarvitse hävetä. Päinvastoin. Tarkoitus on täällä pitää omia koulutuksia käytössämme olevasta kalustosta sekä toimintamalleistamme paikallisille. Samalla voimme pohtia niitä kehitettäviä osa-alueita, joita voidaan tulevaisuudessa yhteistyössä edistää.

Positiivista on ollut se tekemisen meininki, joka on rotaatiossa käsin kosketeltavaa. Kaveria ei jätetä ja hymyllä sekä huumorilla pärjää hyvin. Tulevaisuudessa pitää edelleen kehittää muodostelman johdon toteuttamia perusprosesseja sekä tarkastella pätevyysvaatimuksia. Tähän kokonaisuuteen liittyy päivittäisten hallinnollisten rutiinien suunnittelu ja toteuttaminen, suoritettujen EU-koulutusten minimien määrittely roolikohtaisesti eri tehtäviin, sekä kielivaatimukset jo hakuvaiheessa. Pelastusopistolla on jo olemassa olevat prosessit, joita käytetään tälläkin hetkellä pohjakoulutusvaatimuksineen sekä kielitesteineen haussa oleville EU:n pelastuspalvelumekanismin asiantuntijakursseille. Yleisesti tältä valmiussiirrolta saadaan varmasti paljon asioita hyödynnettäväksi portugalilaisten tuottaminen HNS-toimien määrästä, laadusta ja kustannuksista sekä niistä kehittämiskohteista, joita voimme edelleen edistää pelastustoimen kansainvälisen toiminnan osalta Suomessa.

Seuraavalla viikolla jatkamme valmiuden ylläpitoa sekä Portugalin pelastusviranomaisten tukemista. Resurssiemme rajoissa Portugalin pelastusviranomaiset voivat hyödyntää suorituskykyämme sekä mukana olevia kyvykkyyksiä tarpeensa mukaan. Samalla tulemme tutustumaan Portugalin pelastustoimeen vielä tarkemmin, sekä vierailemaan mahdollisesti eri pelastustoimeen liittyvissä kohteissa.

Lähtöni tälle tehtävälle liittyi kiinteästi uteliaisuuteen. Uteliaisuus on loputon polttoaine, joka sytyttää halun oppia uutta asioista, joita emme edes aikaisemmin tunnistaneet. Jatkuva toiminnan kehittäminen on puolestaan se tie, joka johdattaa kohti parempaa tulevaisuutta ja jossa kasvamme taas hiukan paremmiksi kuin eilen.

Lähtisin ehdottomasti uudestaan valmiussiirrolle. Kansainvälisyys on itselleni sellainen osa uraani, joka ei tule ainakaan vähentymään, päinvastoin. Tämän tehtävän aikana on voinut todella kattavasti analysoida erityisesti muodostelman hallintoon liittyviä asioita, joita tulee edelleen kehittää. Pohdin jopa, lähtisinkö kouluttamaan tätä osa-aluetta eteenpäin pelastustoimen kansainvälisen toiminnan osalta. Yleisesti tämä valmiussiirto on vahvistanut käsitystäni siitä laajasta ammattitaidosta, jota meillä Suomen pelastustoimella on. Näiden mukana olleiden ammattilaisten kanssa lähtisin mihin tahansa  tehtävälle.

Kuva 4. Toinen rotaatio

”Maastopalopäiväkirjojen neljäs ja viimeinen osa julkaistaan torstaina 29.8. Viimeisen päiväkirjan äänenä toimii Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Toni Salmi, joka osallistuu valmiussiirtoon jo kolmatta kertaa - tällä kertaa joukkueenjohtajan roolissa. 

Teksti: Merisade Kuusela, Teemu Veneskari

Kuvat: Teemu Veneskari