Marraskuun lopussa 2021 syttyi Käpykankaalla suksivoidetehtaassa tulipalo. Palo sai mediassa näkyvyyttä ja ainekset paljon pahempaankin olivat kasassa. Palo saatiin kuitenkin hallintaan, vaikka tulipalon nopealle kehittymiselle olosuhteet olivat otolliset. Kokonaisuutena pelastustoiminta tässä hälytystehtävässä onnistui hyvin.
Pelastuslaitos kävi oman toimintansa suksivoidetehtaan tulipalotehtävällä läpi saadun palautteen ja kokonaisuuden hahmottamisen vuoksi. Tuloksena syntyneen selvityksen mukaan tulipalon nopea kehittyminen herkästi höyrystyvien ja palavien aineiden johdosta vähensi pelastustoiminnan onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi. Lisäksi alkuvaiheessa ensimmäisen pelastusryhmän liian pieni kokoonpano hidasti tehokkaan sammutustoiminnan aloittamista. Pelastuslaitoksen taktiset toimenpiteet olivat kuitenkin oikein suunnattuja, jotka yhdessä rakennuksen rakenteellisten ratkaisujen kanssa estivät palon leviämisen toiseen rakennusosaan, vaikkakin pelastuslaitoksen kalustossa ei ole parhaita mahdollisia välineitä katto-onteloissa etenevien palojen sammuttamiseen.
- Selvitys vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että tämänkaltainen suuri rakennuspalo vaatii heti alkuvaiheessa riittävästi voimaa ensi-iskuun, että voimakas tulipalo kyetään saamaan hallintaan ja sammuttamaan, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tuumaa.
Huomiota selvityksessä kiinnitettiin myös alueen sammutusvesijärjestelmään, joka ei ollut riittävän helposti käyttöönotettavissa pitkän välimatkan vuoksi.
- Henkilö- ja kalustoresurssien lisäksi tarvitaan myös runsaasti sammutusvettä, mikä tuli esille niin tässä tulipalossa kuin useissa suurpaloissa myös aiemmin. Pelastuslaitoksen oma vedenkuljetuskyky on turvattava kalustohankintojen avulla ja lisäksi on kehitettävä riskikohteiden sammutusvesijärjestelmiä yhteistyössä kuntien vesihuollon kanssa. Riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi joulukuussa hyvinvointialueen valtuustolle päätettäväksi tulevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmassa esitetään, että pelastustoimen päätoimista resurssia lisätään tulevina vuosina välittömään lähtövalmiuteen päivystäville pelastusasemille. Lisäksi edelleen tarvitaan vapaalta hälytettävää pää- ja sivutoimista pelastushenkilöstöä, mikä edellyttää hälytyskorvauskannustimien kehittämistä. Näillä toimenpiteillä pelastustoimen palvelut pyritään tulevaisuudessa saamaan lakisääteiselle tasolle sekä vahvistamaan myös pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiutta, Viitaniemi tuumaa.
Kehitettävääkin löytyi
Kokonaisuutena tulipalon leviäminen, resurssien ohjaaminen ja viestintäpaine olivat pelastustoiminnanjohtajille ylikuormittava ja alkuvaiheessa johtamiseen oli käytössä liian kevyt organisaatio. Lähialueella olevien ihmisten korkeaa tiedontarvetta ei pystytty riittävällä tavalla turvaamaan.
- Selvitys selkeästi osoitti, että väestön varoittamiseen ja informointiin sekä toimintaohjeiden antamiseen on panostettava entistä enemmän. Viestintää on tehtävä aktiivisesti sekä monikanavaisesti. Pelastuslaitoksen tulipalon jälkeen saama palaute huomioiden voidaan johtopäätöksenä todeta, että lähialueen yrityksiä olisi tullut kyetä informoimaan kohdennetusti yleisen vaaratiedotteen lisäksi. Selvitys osoitti myös sen, että rajua tulipaloa sammuttanut pelastushenkilöstö teki vaativassa tilanteessa parhaansa niillä resursseilla, mitä palon sammuttamiseen oli käytettävissä. Siksi kehittämistoimenpiteet kohdennetaan ennen kaikkea auttamisvalmiuden parantamiseen ja toimintamallien kehittämiseen unohtamatta kuitenkaan henkilöstön koulutuksen ja suuronnettomuusharjoittelun tärkeyttä, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi summaa.
Selvityksen lopuksi työryhmä teki useita kehittämisehdotuksia.
- Kehittämisehdotuksia ovat muun muassa ontelopalojen sammutukseen sopivan sahaus- ja pistosuihkuputkikaluston täydentävät hankinnat, tarkennukset johtamistoiminnan koulutukseen ja harjoitteluun sekä onnettomuuden aikaisen viestinnän tehostamiseen. Osa kehittämistoimenpiteistä on jo pystytty toteuttamaan kuluneena vuonna, osa on liitetty osaksi tulevan vuoden sisäisen koulutuksen ohjelmaa. Osa toimenpiteistä vaatii kuitenkin pidemmän aikavälin toteutuksen ja esimerkiksi rahoituksen tai laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kertoo vs. pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen kehittämistoimenpiteistä.
Kehittämisen lisäksi selvityksessä annettiin kiitoksia ensihoidolle. Onnettomuudessa loukkaantuneen hoitaminen ensihoidossa oli tehokasta ja siihen oli käytössä riittävä resurssi. Selvityksen pelastuslaitoksella laati erikseen nimetty ryhmä, jota johti vs. pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen.
