Pohjois-Karjalan pelastuslaitos toimii kustannustehokkaasti
Julkaisuajankohta 25.4.2025 10.19
Tyyppi:Tiedote
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on arvioinut toimintaansa vuoden 2024 aikana pelastustoimen osalta. Vaikka pelastushälytystehtävämäärä väheni hieman vuoden 2024 aikana, onnettomuusseurannassa huomionarvoista ovat viime kesänä pitkään jatkunut maastopalokausi ja kauteen sisältyneet pitkäkestoiset maastopalot, rakennuspalojen tihentymä syksyllä määrä ja poikkeuksellisen korkea palokuolemamäärä (7 henkilöä).
Tuloksekasta toimintaa tiukasta taloudesta huolimatta
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote on panostanut lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Pelastuslaitos sai vuonna 2024 lisärahoitusta toimintaansa, jonka avulla maakuntaan on saatu muun muassa palkattua lisää pelastushenkilöstöä päivystäville pelastusasemille Nurmekseen, Outokumpuun ja Kiteelle. Ilomantsin osalta suunniteltu lisäresursointi on vielä toteuttamatta. Toimintaa on kehitetty päivystävillä pelastusasemilla ja samalla laitosta haastavat ongelmaruudut ovat maakunnassa vähentyneet. Ongelmaruudut ovat maantieteellisiä riskiruutuja, joiden sisällä on joko runsaasti asutusta tai teollista tuotantoa. Nämä määrittävät pelastustoiminnalle saavutettavuusajan, joiden tavoittamisessa on ollut ongelmaruutujen osalta pitkäaikaisia haasteita.
Pelastuslaitos on toiminut jo vuosien ajan kustannustehokkaammin kuin naapurimaakunnat, kun kustannuksia verrataan vastaavanlaisiin, harvaan asuttuun Pohjois-Savoon, Kainuuseen, Etelä-Savoon tai Etelä-Karjalaan. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen nettokustannukset olivat 103 euroa maakunnan asukasta kohden, kun vastaava luku naapurimaakunnissa oli 136 eurosta 160 euroon.
Pelastustoiminnan onnettomuustehtäville hälyttäminen tapahtuu osittain lähipalveluna ja osin keskitettyinä palveluina. Lähimmältä pelastusasemalta pelastuslaitos tuottaa ensimmäisen vasteen, jota täydennetään tarvittaessa päivystäviltä pelastusasemilta ja muita pelastusasemilta. Pelastuslaitos on useiden vuosien ajan kehittänyt myös pelastustaktiikkaa ja -tekniikkaa sekä käyttöönottanut uusia sammutusteknisiä laitteita, kuten heittosammuttimia ja sammutussauvoja. Näillä laitteilla pyritään nopeuttamaan tehokkaan pelastustoiminnan alkamista jo pienellä henkilöstömäärällä ja samalla ennakoiden katkaisemaan mahdollisesti pitkäkestoisen onnettomuuden. Kokemukset näistä muutoksista ovat olleet rohkaisevia.
Laitoksen henkilöstö- ja kalustoresurssit ovat suurimmassa osassa tehtävistä riittävät, mutta esimerkiksi suurissa rakennuspaloissa riittämättömät. Huomion arvoista on, että mitä pidemmälle onnettomuus on kehittynyt sitä, enemmän auttavia käsiä ja kalustoa onnettomuus sitoo. Tästä syystä toimintatapojen lisäksi myös laitteistoa ja kalustoa on kehitettävä.
-Panostuksista huolimatta talouden toteumatietojen mukaan valtion rahoitus ei ole ollut riittävää pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ja hyvinvointialueen tiukka taloustilanne haastaa lähivuosina palveluiden tuottamista entisestään, kertoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Pelastuslaitosta haastaa esimerkiksi pienten pelastusasemien toimintavalmius ja resurssien riittävyys sekä kaluston ikääntyminen. Kaluston korjausvelka kasvaa koko ajan ja kaluston hidas uudistaminen on todellinen ongelma. Lisäksi pelastuslaitokset tarvitsevat kipeästi panostuksia varautumiseen ja väestönsuojeluun. Tähän työhön meillä on tälläkin hetkellä alimitoitetut henkilöstöresurssit taloudellisista syistä, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi lisää.
Pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät
Pelastuslaitos varautuu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen kaikissa oloissa ja seuraa päivittäin pelastustoiminnan valmiutta, jota säädetään turvallisuustilanteen mukaan. Laitos pystyy hoitamaan enintään 20 lyhytaikaista pelastustoimen tehtävää vuorokaudessa. Tämän määrän ylittävä tai kestoltaan pidemmät tehtävät edellyttävät toimintavalmiuden kohottamista ja henkilöstö- sekä kalustoresurssien järjestelyjä.
