Uutta osaamista maastopalojen hallintaan – vastatulitekniikat Suomeen

Ilmastonmuutos tulee lisäämään maastopalojen riskiä myös Suomessa. Kansainväliset kokemukset, erityisesti eteläisestä Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta, osoittavat, että maastopalot voivat edetä ja voimistua hyvinkin nopeasti. Tällöin perinteiset sammutusmenetelmät eivät aina riitä. Yksi tehokkaaksi todettu keino on vastatulitekniikoiden (tactical fire) käyttö. Menetelmä perustuu hallittujen palojen sytyttämiseen, joiden avulla poistetaan palavaa materiaalia, ohjataan palon etenemistä ja näin rajoitetaan maastopaloja.

Pelastaja kävelemässä kohti palopaikkaa.

Koulutusta Suomeen

Suomessa vastatulitekniikoista ei ole aiemmin järjestetty systemaattista opetusta pelastusalan tutkintokoulutuksissa. Tilannetta muuttaa osaksi historiallinen avaus Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen käynnistämä hanke. Yhteistyötä tullaan tekemään myös sisäministeriön kuin Pelastusopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa modulaarinen koulutusohjelma, joka sisältää teoriaa, käytännön harjoituksia sekä oppimisen arvioinnin työkaluja.

Projektin aikana koulutetaan ensimmäiset suomalaiset asiantuntijat, jotka voivat jatkossa opettaa menetelmää eteenpäin. Yksi keskeinen tavoite on vahvistaa yhteistyötä: luoda verkosto kotimaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista, kerätä ajankohtaista aineistoa ja hyödyntää parhaita käytäntöjä. Pilottivaiheessa noin kymmenen hengen ryhmä testaa koulutusmateriaaleja suomalaisissa olosuhteissa. Tulokset kootaan loppuraporttiin, ja koulutusohjelma esitellään valtakunnallisesti, jotta se voidaan ottaa osaksi pelastusalan toimintaa ja jakaa kaikille pelastuslaitoksille.

Kansainväliset opit Ranskasta

Syyskuussa Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten edustajat vierailivat Ranskassa Landenin alueen pelastuslaitoksella. Tavoitteena oli tutustua vastatulitekniikoiden käyttöön ja harjoituksiin sekä vaihtaa kokemuksia maastopaloista. Vierailu vahvisti hankkeen kansainvälistä yhteistyöpohjaa ja tarjosi arvokasta tietoa tulevan koulutuksen suunnitteluun.

Ranskassa tekniikoiden järjestelmällinen käyttö on ollut käynnissä vasta muutaman vuoden, ja laajempaa käyttöönottoa rajoittavat edelleen pelastustoiminnan johtajien osaaminen ja Tekniikan täysimääräisen hyödyntämisen puute. Tämä korostaa sitä, että Suomessa koulutuksen tulee painottua myös johtamisen tukemiseen: pelastustoiminnan johtajan on tunnettava tekniikan elementit, hyödyt, riskit ja käyttöedellytykset erilaisissa tilanteissa.

Kansainvälinen yhteistyö on osoittanut, että kokemuksia voidaan siirtää, mutta niitä täytyy soveltaa vahvasti omaan toimintaympäristöön. Osaamisen kehittäminen vie aikaa ja vaatii pitkäjänteistä panostusta, mutta tarjoaa mahdollisuuden testata simulaatioharjoituksia virtuaalisissa ympäristöissä ja luoda lisää kansainvälisiä verkostoja asiantuntijoiden välillä.

Suomen olosuhteet ja hyödyt

Suomen maasto ja sääolosuhteet eroavat Ranskasta. Etelä-Ranskassa pitkät kuivuusjaksot ja pehmeät hiekkapohjaiset metsät lisäävät paloriskiä, kun taas Suomessa metsäautotieverkosto ja hoidetut metsät tarjoavat paremmat lähtökohdat palojen hallintaan. Muuttuva ilmasto kuitenkin kasvattaa maastopalojen riskiä myös Suomessa, ja ääriolosuhteissa veden käyttö ei aina riitä niiden sammuttamiseen.

Vastatulitekniikka tarjoaa näistä syistä tehokkaan vaihtoehdon: se mahdollistaa palon hallinnan vähäiselläkin kalustolla ja ilman suuria vesimääriä. Tekniikan hyödyntäminen Suomessa on mahdollista sopivissa olosuhteissa ja  erityisesti  rakennettujen palokatkojen, kuten metsissä kulkevien teiden avulla.

Pelastaja sammuttamassa maastopaloa.

Riskienhallinta ja käytännön kokemukset

Vastatulitekniikka on vaativa menetelmä, joka edellyttää huolellista suunnittelua, palotilanteen lukemista, ennakointia ja kulotuksen perusperiaatteiden hallintaa. Tekniikan käytön Riskit liittyvät esimerkiksi kipinöiden leviämiseen, sytytetyn palon liian suureen voimakkuuteen tai tuulensuunnan muutoksiin, minkä vuoksi tarkka seuranta on välttämätöntä.

Ranskassa opittiin, että turvallisuus lähtee henkilöstön työturvallisuudesta ja pakollisesta riskien arvioinnista ennen vastatulien käyttöä. Kulotukset tarjoavatkin hyvän ympäristön harjoitella tulen hallintaa ja testata tekniikoita hallitusti.

Ranskassa koulutus sisälsi teoriaa, simulaatioita ja 1,5 hehtaarin kulotuksen. Harjoituksissa nähtiin, kuinka palo voidaan hallita vähäisellä kalustolla. Kouluttajien ammattitaito ja palon käyttäytymisen ennakointi tekivät vaikutuksen. Uutena työkaluna päästiin kokeilemaan käsikäyttöistä sytytyskannua (Drip torch), joka osoittautui tehokkaaksi ja helppokäyttöiseksi.

Katse tulevaisuuteen

Nopeasti leviävät maastopalot edellyttävät ennakointia myös kalustohankinnoissa. Raskaat ajoneuvot eivät aina sovellu maasto-olosuhteisiin, joten ketterät lava-autot pienellä vesimäärällä ja sytytysryhmien kuljetusmahdollisuuksilla voisivat olla tehokas ratkaisu tähän kehitykseen. Vastatulitekniikka täydentää perinteisiä veden käyttöön perustuvia sammutusmenetelmiä ja tuo uuden osaamisalueen suomalaisen pelastustoimen työkalupakkiin.

Hyvin suunniteltuna ja koulutettuna menetelmä voi säästää aikaa ja resursseja sekä parantaa maastopalojen hallinta tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.