Hyppää sisältöön

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palveluiden toteutumisen arviointi omavalvontasuunnitelmassa (mittari 7) (1.1.-30.4.2026)

Pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen palvelutuotannon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi

7.1 Onnettomuuksien ehkäisy

7.1.1 Vaste suunniteltuun palvelukysyntään Mittari
Valvonta: tavoite 100 % valvontasuunnittelun mukaan. Tarkastelujakson tulos 23 % / 100 % vuositavoite. Henkilöstön poissaolot ja tehtävien muutokset sekä niiden priorisointi vaikuttavat tulokseen.
Turvallisuusviestintä: tavoite kattaa 20 % alueen väestöstä vuosittain (15 % tapahtumissa ja 5 % somessa). Tarkastelujakson tulos 5 % / 15 % vuositavoite E-K väestöstä tavoitettu tapahtumissa, 2 % / 5 % vuositavoite tavoitettu somessa.
Ohjaavat asiantuntijapalvelut: tavoite 100 % palvelu asiakaspyyntöihin. Tarkastelujakson tulos 140 kpl (lausuntoja, neuvontaa, neuvotteluja ja erityisiä palotarkastuksia) / 100 % vastaavuus asiakaspyyntöihin.
Paloturvallisuuden itsearviointi on toteutunut suunnitellusti: tavoite, että 75 % itsearviointivelvollisista on toteuttanut itsearvioinnin. Tarkastelujakson tulos 51 % / 75 % vuositavoite. Asuinrakennuksien itsearviointi on käynnissä. Vapaa-ajan asuntojen osalta itsearviointia ei ole vielä aloitettu jakson aikana.
7.1.2 Vaste suunnittelemattomaan palvelukysyntään: tavoite 100 %, mutta vastetta arvioitava tehtävien kokonaismäärään ja laajuuden tuottamassa suhteessa kapasiteettiin. Mittari
Valvonta Tarkastelujakson tulos 98 % / 100 % vuositavoite; arvio syistä, jos toteutuma <100 %: yhteensä 16 tehtävää on kesken. Valvontaprosessit ovat käynnissä ja prosessit voivat olla ajallisesti pitkiä sekä osa tehtävistä on tullut aivan kauden loppupuolella.
Turvallisuusviestintä Tarkastelujakson tulos 100 % / 100 % vuositavoite.
Ohjaavat asiantuntijapalvelut 100 % / 100 % vuositavoite.

7.2 Pelastustoiminta

7.2.1 Vaste hälytystehtäviin ja valmiuden ylläpito Mittari
Ensimmäisen yksikön / pelastustoiminnan toimintavalmiusajan täyttyminen riskiluokittain (A-B kiireellisyysluokan pelastustehtävissä). Tavoite 50 %, toteutuma
50 % I-riskiluokka
84 % II-riskiluokka
98 % III-riskiluokka
Pelastustoiminnan valmius on toteutunut sisäministeriön valmiussuunnitteluohjeen mukaisesti. Kyllä

Palveluiden resursoinnin toteutuminen suunniteltuun

7.3 Henkilöstö- ja kalustoresurssit; tavoite että toteutuma vastaa suunniteltua

7.3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstöresurssit Mittari
Valvonta 94 % / 100 %; arvio syistä, jos toteutuma <100 %: Palvelutasopäätöksen mukainen htv-tarve on 18 ja toteutunut on 17 htv.
Turvallisuusviestintä  83 % / 100 %; arvio syistä, jos toteutuma <100 %: määräaikaisen turvallisuuskouluttajan irtisanoutuminen.
Ohjaavat asiantuntijapalvelut 100 % / 100 %
7.3.2 Pelastustoiminnan henkilöstöresurssit Mittari
1. pelastussukelluskelpoisten ja 2. pelastustoimintakelpoisten määrä (kpl) ja %-osuudet päätoimisesta ja sopimuspalokuntien pelastustoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä. Tarkastelujaksolla pelastussukelluskelpoisten ja pelastustoimintakelpoisten osuus päätoimisesta ja sopimushenkilöstöstä vastasi palvelutasopäätöksessä asetettuja kriteerejä pelastustoiminnan tuottamiseksi alueella.
7.3.3 Pelastuskalusto Mittari
Pelastuskalusto on toimintakykyinen. Pelastuslaitoksen omistamien ensilähdön raskaiden ajoneuvojen keski-ikä on 17,3 vuotta. Kaikkien pelastustoimen käytössä sopimusperusteisesti vuonna 2026 olleiden ensilähdön raskaiden ajoneuvojen keski-ikä on 19,0 vuotta. Ajoneuvokaluston osalta kokonaismäärää pyritään suunnitelmallisesti vähentämään ja hankkimaan entistä monikäyttöisempiä ajoneuvoja tilalle. Vuonna 2026 hankinnassa on nostolavayksikkö. Pelastuslaitos pitää tärkeänä, että kalustoa uusitaan systemaattisesti sen toimintakyvyn varmistamiseksi palvelutasopäätöstä vastaavalla tavalla.
7.3.4 Henkilöstön osaaminen ja työkyky Mittari
Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön osaaminen vastaa palvelutuotannon osaamiskriteerejä. Onnettomuuksien ehkäisyn palvelut on tuotettu ilman palvelupoikkeamia. Henkilöstöä on koulutettu ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Kerran kuukaudessa pidetty vastuualueen substanssia käsittelevä tilaisuus, jossa tietojen vaihdon yhteydessä järjestetty myös koulutuksellinen osuus. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut pelastuslaitosten asiantuntijaverkostojen toimintaan, jossa ajankohtaisia sisältöjä on koulutettu sekä henkilöstöä on käynyt Pelastusopiston koulutuksissa. Tarkempi onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön osaamisen mittaaminen edellyttää kansallisesti vahvistettuja osaamiskriteerejä.
Pelastushenkilöstön osaaminen on varmistettu koulutuksella ja harjoittelulla. Päätoiminen henkilöstö: Tarkastelujaksolla pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset ovat toteutuneet suunnitellusti. Päätoimisen pelastustoiminnan erityistä vaaraa aiheuttaviin työtehtäviin kelpoisten määrä on ollut 100 % suhteessa pelastustoimintaan osallistuvien lukumäärästä. Sopimushenkilöstö: Sopimushenkilöstön osaaminen vastaa ennalta-asetettuihin osaamistavoitteisiin, osaamista on ylläpidetty suunnitellusti koulutuksilla ja harjoittelulla.
Henkilöstö on työkykyistä. Sairauspoissaolot; työ- ja toimintakykytestaukset; Pulssi-työhyvinvointi -kyselyn tulokset: Henkilöstön työkyky on ollut tarkastelujaksolla normaali perustuen työ- ja toimintakykytestausten tuloksiin, sairaspoissaoloseurantaan, työhyvinvointikyselyyn sekä työn päivittäiseen arviointiin.

Palvelujen toteuttaminen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön perustuen

7.4 Palveluiden suunnitelmallinen kehittäminen ja yhteistyö Mittari
Palvelutasoa on kehitetty palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kyllä
Palvelutuotantoon liittyvä yhteistyö on toteutunut suunnitellusti. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut laaja-alaista ja verkostomaista. Yhteistyö on toteutunut paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti riski- ja tarveperusteisesti.  Yhteistyön kautta pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut on kyetty tuottamaan vaikuttavammin ja yhteiskunnan palo- ja poistumisturvallisuus on vahvistunut.