RIMO-asiantuntijaverkosto järjesti monialaisen koulutuksen

Kymenlaaksossa järjestettiin 13.5.2026 Riskiasumisen monialainen koulutus, jonka toteutti RIMO-asiantuntijaverkosto. Tilaisuuteen osallistui noin 140 henkilöä muun muassa eri viranomaisorganisaatioista, sosiaali- ja terveyspalveluista, alueen oppilaitoksista, kunnista sekä isännöintiyrityksistä.

Tilaisuuden puhujina toimivat palotarkastajat Tomi Saareks ja Atte Aarnio, terveystarkastajat Sanni Manninen ja Emma Muurinen, sosiaaliohjaaja Inka Heinonen, sosiaalityöntekijät Tiina Kiri ja Virpi Hasu, sekä valvontaeläinlääkäri Jenni Hyväkkä.

Koulutuksen tavoitteena oli lisätä eri toimijoiden osaamista riskiasumisen tunnistamisessa, ilmoitusvelvollisuuksissa sekä moniammatillisen yhteistyön merkityksessä.

Kotona asuminen muuttuu, ja samalla muuttuvat myös riskit

Kotona asuminen on monelle suomalaiselle tärkeä osa itsenäisyyttä, elämänlaatua ja arjen jatkuvuutta. Koti on paikka, jossa eletään, vanhetaan ja toivutaan - ja joskus myös sinnitellään vaikeiden elämäntilanteiden keskellä.

Viime vuosina on nähty selvä kehityssuunta: ihmiset asuvat kotona entistä pidempään ja usein aiempaa huonokuntoisempina. Tämä lisää tilanteita, joissa asumiseen liittyvät turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointiriskit kasaantuvat. Yksittäinen viranomainen ei aina kykene vastaamaan monimutkaisiin tilanteisiin yksin, vaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Juuri tähän tarpeeseen vastaa Kymenlaaksossa vuonna 2025 käynnistetty pilottihanke RIMO.

RIMO yhdistää eri viranomaisalat ja asiantuntijat

Riskiasumisen monialainen ryhmä, RIMO, on kymenlaaksolainen innovaatio, joka kokoaa yhteen 25 eri alojen asiantuntijaa. Mukana toiminnassa ovat pelastustoimi, terveysvalvonta, terveystoimi, sosiaalitoimi sekä eläinsuojelu.

Ryhmän jäsenistöön kuuluu muun muassa lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, palotarkastajia, terveystarkastajia sekä valvontaeläinlääkäreitä. Monialainen yhteistyö mahdollistaa tilanteiden tarkastelun useasta näkökulmasta ja auttaa löytämään ratkaisuja haastaviin asumistilanteisiin.

Kymenlaaksossa vastaanotettiin vuonna 2025 yhteensä 129 paloriski-ilmoitusta, joissa valtaosassa havaittiin tarvetta moniammatilliselle yhteistyölle.

Pelastuslaitos: paloriskit on tunnistettava ajoissa

Kymenlaakson pelastuslaitoksen puheenvuorossa käsiteltiin pelastuslain 42 § mukaista velvollisuutta ilmoittaa ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä pelastusviranomaiselle. Esityksessä perehdyttiin myös paloriskiasumisen taustalla vaikuttaviin juurisyihin, kuten somaattisiin sairauksiin, mielenterveyden haasteisiin, traumataustaan sekä moniongelmaisuuteen.

Lisäksi pelastuslaitos esitteli puheenvuorossaan asumisturvallisuuteen liittyviä keskeisiä riskitekijöitä ja säädöksiä, kuten palovaroittimet, poistumisreitit, palokuormat, sähköturvallisuus, liesiturvallisuus, saunat, tupakointi ja avotulen käyttö, tulisijat ja lämmitys, osoitenumerointi ja pelastustiet. Pelastusviranomaiset opastivat osallistujia myös siihen, millaisissa tilanteissa paloriski-ilmoitus tulee tehdä, milloin ilmoitusta ei tarvita sekä mitä tietoja ilmoituksen tekeminen edellyttää. Lisäksi esiteltiin pelastusviranomaisen käytössä olevia toimenpiteitä paloriskikohteiden käsittelyssä.

Terveysviranomaiset: terveyshaittojen tunnistaminen on tärkeää

Terveysviranomaisten puheenvuorossa käsiteltiin asunnoissa esiintyviä terveyshaittoja, niiden tunnistamista sekä haitallisuuden arviointia. Lisäksi perehdyttiin asumisterveysasetukseen, terveyshaitan ja viihtyvyyshaitan eroihin sekä terveysviranomaisen toimintamalleihin haittojen poistamiseksi.

Koulutuksessa käytiin myös käytännön case-esimerkkejä alueella käsitellyistä tilanteista sekä keskusteltiin viranomaisten salassapitovelvollisuudesta.

Sosiaalipalvelut: huolen tunnistaminen kuuluu kaikille

Sosiaalipalveluiden esityksessä avattiin sosiaalipalveluiden palvelutehtäviä sekä lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain määrittelemiä ilmoitusvelvollisuuksia.

Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa tilanteita, joissa huoli liittyy lapseen tai nuoreen (0-17-vuotiaat), aikuisen hyvinvointiin tai arjen sujuvuuteen sekä vammaisen henkilön tilanteeseen.

Lisäksi osallistujille esiteltiin käytännön esimerkkejä tilanteista, jotka ovat johtaneet ilmoituksiin ja sosiaalipalveluiden toimenpiteisiin. Keskustelua käytiin myös omatyöntekijöiden hyödyntämisestä sekä tilanteista, joissa tarkoituksenmukaisin toimintatapa on hälyttää apua hätänumerosta 112.

Eläinsuojelu osana turvallisuuden kokonaisuutta

Valvontaeläinlääkärin puheenvuorossa käsiteltiin 1.1.2024 voimaan tullutta uutta eläinsuojelulakia sekä eläinsuojeluviranomaisten vastuita ja toimivaltuuksia.

Esityksessä käytiin läpi muun muassa tarkastusoikeuksia, neuvontaa ja kehotuksia, hallinnollisia pakkokeinoja, eläinten hyvinvoinnin valvontaa sekä ilmoitusvelvollisuuksia.

Puheenvuorossa korostui viranomaisyhteistyön merkitys myös eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa: ”Hyvä eläinsuojeluvalvonta perustuu tiiviiseen monialaiseen viranomaisyhteistyöhön”, summasi valvontaeläinlääkäri Hyväkkä puheenvuorossaan.

Yhteistyö lisää turvallisuutta

Riskiasuminen on ilmiö, joka koskettaa yhä useampia viranomaisia ja toimijoita. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää tiedon jakamista, yhteisiä toimintamalleja ja matalaa yhteistyön kynnystä.

RIMO-verkoston tavoitteena on vahvistaa juuri tätä yhteistyötä, jotta riskit tunnistetaan ajoissa ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tilaisuuteen osallistujia portailla yhteiskuvassa.

Tilaisuuden tallenteet ovat nähtävissä tilaisuuden kutsun Teams-linkin keskustelukentässä 27.5.2026 asti. Mikäli et ole saanut kutsulinkkiä tilaisuuteen, voit pyytää tilaisuuden tallenteen sähköpostitse palotarkastaja Tomi Saarekselta (tomi.saareks@kymenhva.fi).

Lisätietoja RIMO-asiantuntijaverkoston toiminnasta antaa

Tomi Saareks

Palotarkastaja

Kymenlaakson pelastuslaitos

p. 044 702 6319

tomi.saareks@kymenhva.fi