Vastauksia kysymyksiin väestönsuojista ja suojautumisesta
Sivulle on koottu vastauksia yleisiin kysymyksiin väestönsuojista ja suojautumisesta. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Väestönsuojia ei ole tarve ottaa käyttöön.
Väestönsuoja tarkoittaa tilaa, jossa on vahva rakenne, oma ilmanvaihtolaitteisto, hätäpoistumisreitti ja varusteet. Suomalaiset väestönsuojat on suunniteltu antamaan suojaa asevaikutuksilta, rakennussortumilta, säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta.
Väestönsuojajärjestelmä on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja varautumista. Suomessa on rakennettu väestönsuojia yli 60 vuotta. Sen ansiosta väestönsuojia on noin 50 500.
Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.
Väestönsuojia on usein esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa, kouluissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa, toimistorakennuksissa ja muissa suuremmissa rakennuksissa. Väestönsuojaan voi suojautua kuka tahansa suojautumista tarvitseva henkilö, jos suojassa on tilaa.
Todellisessa tilanteessa suojautuminen tapahtuisi käytännössä siellä missä hälytyksen hetkellä oleskelee. Jos väestönsuojaa ei ole lähellä, suojaudutaan sisätiloihin.
Kiinteistön väestönsuojan, esimerkiksi kerrostalossa, tai mahdollisen lähimmän yleisen väestönsuojan tiedot löytyvät usein kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Kaikkien Suomen väestönsuojien sijaintia ei ole saatavilla kartalla.
Löydät lisätietoa väestönsuojeluun varautumisesta oman alueesi pelastuslaitoksen verkkosivuilta.
Väestönsuojat eivät ole ainoa keino suojata väestöä. Väestön suojaamisessa käytetään tilanteeseen ja alueelle tarkoituksenmukaista keinoa.
Väestöä voidaan suojata myös muilla keinoilla, joista viranomaiset ohjeistavat tarkemmin tilanteen vaatiessa. Näitä ovat esimerkiksi sisätiloihin suojautuminen, tilapäissuojat, omaehtoinen siirtyminen turvallisemmalle alueelle ja väestön evakuointi viranomaisten määräyksestä.
Jos väestönsuojaa ei ole lähellä, perusohje on suojautuminen sisätiloihin. Tällöin suojaudutaan mahdollisimman vahvojen rakenteiden suojaamaksi sisätiloihin, esimerkiksi rakennuksen keskiosiin.
Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus koskee koko maata. Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennustyön yhteydessä rakennuttajan kustannuksella sellaiseen rakennukseen tai samalla tontilla olevaan rakennusryhmään, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuusrakentamisessa kerrosalan raja on 1500 m2.
Rakennuksen omistaja tai haltija, esimerkiksi taloyhtiön hallitus, vastaa väestönsuojan ylläpidosta ja kunnossapidosta.
Väestönsuojan käyttöönotto ja käyttö vaatii suunnittelua. Suunnitelman laatii rakennuksen haltija, ja se on osa pelastussuunnittelua. Hyvä käytäntö on, että osa asukkaista tai kiinteistöä käyttävistä koulutetaan väestönsuojan käyttöönottoon ja käyttöön.
Muille kiinteistön käyttäjille voi tarjota yleistä tietoa esimerkiksi väestönsuojan sijainnista kiinteistössä, toimintaperiaatteesta, varautumisesta häiriö- ja kriisitilanteisiin sekä siitä, miten toimitaan, jos suojat otetaan käyttöön.
Lue lisää:
- Väestönsuojan käyttö ja käyttöönotto
- Väestönsuojan huolto ja toimintakunnon tarkastus
Normaalioloissa väestönsuojaa voi käyttää esimerkiksi harrastustilana tai varastona.
Pelastuslain mukaan suoja ja sen laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa viranomaisten määräyksestä.
Väestönsuojassa on vahvat rakenteet ja vähintään kaksi toisistaan riippumatonta vahvistettua poistumistietä. Väestönsuojassa on oma ilmanvaihtolaite, joka toimii myös ilman sähköä. Ilmanvaihtolaitteen avulla suojaan tuleva ilma voidaan tarvittaessa suodattaa myrkyllisiltä kaasuilta tai radioaktiivisilta aineilta.
Väestönsuojat poikkeavat toisistaan muun muassa koon, sijainnin, rakennusajankohdan ja laitteiden suhteen, joten materiaalisen varautumisen tarpeet vaihtelevat.
Väestönsuojat otettaisiin käyttöön viranomaisen määräyksestä sodan uhatessa. Väestönsuojia ei oteta käyttöön yllättäen.
Suojautumistarve ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä (sireenin nouseva ja laskeva ääni minuutin ajan) ja viranomaisen vaaratiedotteella. Jos väestönsuojaan ei ehdi muutamassa minuutissa, suojaudutaan sisätiloihin.
Lue lisää:
Pidä mukanasi henkilöllisyystodistus, välttämättömät lääkkeet, puhelin, pieni määrä käteistä rahaa ja juotavaa. Suojautumisen tarve voi olla nopea, jolloin tarvikkeiden hakemiseen ei ole aikaa.
Ota väestönsuojaan mukaan:
- juomaa ja ruokaa, jota voi nauttia ilman lämmitystä
- hygieniatarvikkeet
- varusteet yöpymiseen ja oleskeluun (esimerkiksi makuupussi ja -alusta)
- otsa- tai taskulamppu, joka toimii paristoilla tai ilman verkkovirtaa
- varavirtalähde matkapuhelimen ja laitteiden lataukseen
- korvatulpat ja silmälaput nukkumiseen
- ajanvietettä (kirjoja, pelejä, leluja, paperia, kyniä).
Väestönsuojassa voi olla ahdasta ja lämmintä, mutta se on tilana turvallinen. Suojassa ollaan yleensä vain lyhyitä aikoja.
Noudata ohjeita ja huolehdi siisteydestä. Älä tupakoi tai käytä tulipaloriskiä lisääviä laitteita.
Yhteistyö, rauhallinen toiminta ja toisten huomioiminen tekevät suojassa oleskelusta sujuvaa.
Väestönsuojat on mitoitettu ensisijaisesti ihmisten suojaamiseen. Poikkeuksena ovat opaskoirat, joiden tulee päästä omistajiensa mukana väestönsuojiin. Lisäksi väestönsuojien ahtaat tilat voivat aiheuttaa eläimille stressiä ja ahdistusta.
Lemmikkieläimen turvallisin ja stressittömin paikka on oma koti. Väestönsuojissa ollaan lähtökohtaisesti lyhyitä aikoja.
