Väestönsuojelun tarkoituksena on väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta. Suomessa ei ole sodan uhkaa.
Mitä on väestönsuojelu?
Väestönsuojelun tarkoituksena on väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen.
Väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa
väestön varoittaminen
evakuointi ja suojaaminen väestönsuojiin
sammutus- ja pelastustoiminta
lääkintähuolto.
Viranomaiset seuraavat yleistä turvallisuustilannetta ja tehostavat varautumista, mikäli se on tarpeellista väestön suojelemiseksi. Kansalaisia ohjeistetaan tilanteen vaatiessa monin keinoin ja kanavin.
Milloin tulee suojautua väestönsuojaan
Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, suojan käyttökuntoon laiton jälkeen. Jotta suoja toimii käyttötarkoituksensa mukaisesti, tulee se laittaa käyttökuntoon.
Milloin väestönsuoja otetaan käyttöön?
Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Käytännössä käyttökuntoon laittamisesta huolehtii joko väestönsuojan nimetty hoitaja tai sen käyttäjät.
Väestönsuojan käyttöönlaittamisesta on hyvä kertoa kiinteistön pelastussuunnitelmassa.
Kuka voi toimia väestönsuojan hoitajana
Väestönsuojalla on hyvä olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa muun muassa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon saattamisesta.
On suositeltavaa, että väestönsuojan hoitaja olisi kiinteistössä asuva tai oleskeleva henkilö. Viime kädessä käyttökuntoon laittamisesta huolehtivat suojan käyttäjät.
Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.
Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maantasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla.
Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen tai tilapäisen suojan rakentaminen.
Onko Länsi-Uudellamaalla yleisiä väestönsuojia?
Länsi-Uudenmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos omaa väestönsuojapaikkaa ei ole, ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen. Viranomaiset antavat tilanteessa väestölle ohjeet, miten toimia.
Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä pois vaara-alueelta. Viranomaiset ilmoittavat, jos alue pitää evakuoida.
Minulla ei ole tietoa omasta väestönsuojasta, mistä löydän tiedon?
On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa eikä nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. On myös tilanteita, joissa useammalla kiinteistöllä on yhteinen väestönsuoja.
Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai rakennuslupadokumenteista.
Mitä tarkoittaa sisälle suojautuminen?
Sisälle suojautuminen on yksi vaaratilanteiden toimintamalli, eikä sinänsä liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan. Sisälle suojautuminen voi tapahtua esimerkiksi myös kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä.
Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, voidaan se pysäyttää joko hätäpysäytyspainikkeesta tai osassa asuntoja ilmanvaihtokoneesta. Hätäpysäytysmahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen.
Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta.
Onko väestönsuoja kunnossa? Tiiveyskoe ja vuosittaiset testit
Väestönsuoja tulee tarkastaa vuosittain, jolloin koestetaan muun muassa ilmanvaihtokoneet. Joka kymmenes vuosi suojassa pitää tehdä tiiveyskoe, jolloin suojan todellinen käyttökunto testataan. Jos näistä määräajoista ei ole pidetty kiinni tai niistä ei löydy tietoa, voi olla hyvä suorittaa testaukset ja tiiveyskoe.
Testejä suorittavia yrityksiä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”väestönsuoja tiiveyskoe”. Testien yhteydessä esimerkiksi puuttuvia välineitä voidaan uusia tai suojaa kunnostaa. Hintaa on hyvä tiedustella etukäteen.
Mitä mukaan väestönsuojaan? Mitä ei saa tuoda?
KYLLÄ: Omaan käyttöön
elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten
juomaa
henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet
yöpymistarvikkeet
taskulamppu
varavirtalähteet
ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä)
tarvittaessa korvatulpat.
EI:
Lemmikkejä (lemmikit suojataan asuntoihin ja niille jätetään ruokaa ja juomaa) - poikkeuksena opas- ja avustajakoirat
Kuntalaisen yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Erilaisia häiriötilanteita varten, kuten pitkäkestoisiä sähkökatkoja tai sairastumisen varalle, jokaisella tulisi olla kodissaan kotivara. Kotiin olisi hyvä varata vähintään kolmeksi päiväksi
riittävä määrä ruokaa ja juotavaa
kannellisia astioita veden säilyttämiseen
lääkkeitä, käteistä rahaa
ladattu varavirtalähde sekä
muita omassa arjessa tarpeellisia varusteita.
Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat ja henkilökohtaiset tarvikkeet.
Yleinen vaaramerkki / Väestön varoittaminen
Väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä väestöhälyttimien kautta. Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva äänimerkki.
Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote, joka luetaan myös radiossa ja näkyy televisiossa ja teksti-tv:ssä. Kun kuulet yleisen vaaramerkin, niin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Muista varmistaa uutisten ja tiedotteiden alkuperä.
Yleinen vaaramerkki voidaan antaa tilanteissa, joissa ihmisiä pyydetään suojautumaan sisälle. Esimerkiksi alueella tapahtuvan tulipalon muodostaman savun vuoksi. Vaaramerkkiä testataan joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.
Miten viranomaiset ja kunnat varautuvat?
Suomessa eri toimijat ovat hyvin varautuneet häiriötilanteisiin. Niitä varten on tehty suunnitelmat, ja toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa harjoitellaan säännöllisesti.
Kuntien erilaiset valmiussuunnitelmat sisältävät yleensä salassa pidettäviä tietoja, eikä suunnitelmia ole siksi saatavilla julkisesti. Kaupungin/kunnan nettisivuilta voi löytyä kuitenkin esimerkiksi kunnan turvallisuussuunnitelma tai muita suunnitelmia, joissa on otettu kantaa poikkeusoloja koskeviin toimenpiteisiin.
