Tieliikennepelastamisessa ollaan kartalla ajoneuvotekniikan kehityksestä
Julkaisuajankohta 12.12.2025 10.56
Tyyppi:Tiedote
Liikenneonnettomuuksien määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa niin Etelä-Savossa kuin koko Suomessa. Ajoneuvoista on tullut entistä turvallisempia, mutta toisaalta myös haastavampia pelastustoiminnan kannalta.
Pelastaja Henri Keskinen toimii tieliikennepelastamisen vastaavana kouluttajana Etelä-Savon alueella.
"Ajoneuvotekniikka pysyi pitkään melko muuttumattomana, mutta 2020-luvulle tultaessa se on ottanut aimo harppauksia. Uudet käyttövoimat, turvalaitteet ja valmistusmateriaalit vaativat perehtyneisyyttä ja ovat tehneet liikenneonnettomuuksien hoidosta vaativampia", Henri kertoo.
Yksi ajoneuvojen sähköistymisen tuoma uusi riski pelastajalle on sähköiskun vaara pelastustoiminnan yhteydessä. Jos sähköauton akku on syttynyt palamaan, sen sammuttaminen on paljon vaativampi operaatio kuin polttomoottoriauton palon. Lisäksi pelastaja altistuu pidemmän aikaa haitallisille aineille, koska sammutus kestää kauemmin.
"On kuitenkin hyvä muistaa, että perinteisiä polttomoottoriautoja palaa suhteessa paljon enemmän kuin sähköautoja, eli siinä mielessä sähköautot ovat kyllä turvallisia", Henri huomauttaa.
Etelä-Savon teillä liikkuu paljon raskasta liikennettä, kuten linja-autoja ja rekkoja.
Onnettomuustilanteessa raskaan liikenteen kanssa operointi vaatii järeämpää pelastuskalustoa ajoneuvon suuren massan vuoksi. Pelastustoimintaan vaikuttaa myös se, onko kyydissä vaarallista tai ympäristölle haitallista ainetta tai esimerkiksi ihmisiä tai eläimiä.
"Kaikilta paloasemilta löytyy peruskalustoa henkilöautojen pelastustoimintaan ja osalle asemista on sijoitettu raskaan liikenteen onnettomuuksissa tarvittavaa erikoisvälineistöä, kuten nostotyynyjä ja erilaisia levitys- ja tukitankoja", Henri kuvailee.
"En muista, että maakunnassamme olisi sattunut kaasukäyttöiseen ajoneuvoon liittyvää onnettomuutta, mikä johtunee niiden vähäisestä määrästä. Mutta niihinkin meidän pitää varautua", Henri kertoo.
Pelastajat Joonas Korhonen ja Henri Keskinen kouluttamassa sopimuspalokuntalaisia tieliikennepelastuksen kurssilla.
Auton pelastuskortti auttaa tunnistamaan pelastajan vaaranpaikat
Nykyiset autojen turvalaitteet ovat aiempaa kehittyneempiä ja niitä on enemmän. Turvalaitteet lisäävät autossa matkustavien turvallisuutta, mutta ovat pelastustyöntekijälle vaarallisia. Turvalaitteen laukeaminen voi aiheuttaa pelastajan loukkaantumisen.
"Aluksihan autoissa ei ollut turvavöitäkään. Sittemmin turvavöiden lisäksi on tullut kuljettajan ja etupenkillä matkustavan turvatyynyt, sivuturvatyynyt ja uusimpana takapenkin matkustajien turvatyynyt", Henri luettelee.
Pelastuslaitoksella on käytössä ajoneuvojen digitaalinen pelastuskortti -ohjelma, josta voi tarkistaa, missä kyseisen automallin turvatyynyt sijaitsevat.
"Sovelluksen käyttäminen on nykypäivänä ihan ehdotonta, koska emme voi muuten tietää, missä kaikkialla turvalaitteita on", Henri sanoo.
Myös autoissa käytettävät materiaalit ovat muuttuneet. Nykyautot on rakennettu niin, että ohjaamon tulisi pysyä onnettomuudessa mahdollisimman hyvin koossa, kun taas konetila menee helpommin ruttuun. Ohjaamossa on tämän vuoksi yleensä käytetty suurlujuusterästä, jonka operointi vaatii tehokkaita leikkureita.
Leikkuri katkaisee normaalisti esimerkiksi pilarin siististi leikkaamalla. Suurlujuusteräksistä pilaria leikkuri puristaa, kunnes se murtuu, mistä voi syntyä vaaratilanne pelastajalle.
Auton pelastuskortti -sovellus auttaa tässäkin asiassa ja kertoo, missä kyseisessä automallissa on heikoimmat kohdat, joista leikkaus kannattaa tehdä.
Koulutuksilla ylläpidetään osaamista
Henri pitää sopimuspalokuntalaisille tieliikennepelastamisen koulutuksia ja suunnittelee tarvittaessa myös vakinaisten työvuorojen tieliikennepelastusharjoituksia.
Vakinaiset pelastajat harjoittelevat ja päivittävät osaamistaan yleensä työvuorojen yhteydessä pelastusryhmänjohtajan johdolla.
Pieksämäen paloasemaryhmän alueella vastaavissa tehtävissä kuin Henri toimii Joni Brotkin. Savonlinnan paloasemaryhmän henkilöstö osallistuu joko Mikkelin tai Pieksämäen koulutuksiin.
Kurssien lisäksi sopimuspalokuntalaisilla on vuodenaikaan liittyviä omia harjoituksia, jotka vahvistavat pelastustehtävillä tarvittavaa osaamista.
Tieliikenneonnettomuudessa pelastajat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä ensihoitajien kanssa, ja arvioivat yhdessä tapauskohtaisesti, missä järjestyksessä ja miten potilaat irrotetaan.
"Pelastustoiminnassa ihminen on aina tärkein. Taistelemme usein aikaa vastaan, minkä vuoksi jokaisen auttajan tulee osata toimia oikein. Tämän vuoksi onkin tärkeää kouluttautua ja harjoitella, jotta tositilanteessa pelastustoiminta olisi mahdollisimman tehokasta", Henri toteaa.
Henri muistuttaa, että jos huomaa onnettomuuspaikan, tulee pysähtyä ja tarkistaa, mikä on tilanne, tarvitaanko apua, ja tehdä sitten hätäilmoitus numeroon 112. Hätäkeskus antaa ilmoittajalle tarvittaessa ohjeita.
Onnettomuudelta välttyy itse parhaiten, kun lähtee ajamaan vain ajokuntoisena ja keskittyy ajamiseen.
