Varautumiskoalitio koolla Helsingissä: Venäjä on merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle

Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Liettuan, Latvian, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Puolan ja Saksan sisäisestä turvallisuudesta ja varautumisesta vastaavat ministerit (tai heidän sijaisensa) kokoontuvat Helsingissä 16.4. ja keskustelevat EU:n varautumisesta turvallisuusuhkiin ja erilaisiin kriiseihin. Presidentti Sauli Niinistö ja EU:n varautumiskomissaari Hadja Lahbib pitävät kokouksen avauspuheenvuorot.

EU:n varautumisyhteistyötä edistetään 11 maan ministerikoalitiossa, joka perustettiin keväällä 2025. Kolmatta kertaa kokoontuva varautumiskoalitio painottaa työssään muun muassa riski- ja uhka-arvioiden tärkeyttä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä siviilisotilaallisen yhteistyön merkitystä. EU:n yhteinen varautuminen on tärkeämpää kuin koskaan.

-Venäjä on merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle. Tämä uhka on eksistentiaalinen, eikä se kosketa vain ensilinjan maita, vaan vaikutukset tuntuvat koko Euroopassa, sanoo kokouksen puheenjohtaja sisäministeri Mari Rantanen.

-Koko yhteiskunnan varautumiseen on entisestään panostettava sotilaallisen varautumisen lisäksi. Varautuminen ja sisäinen turvallisuus ovat myös merkittävä osa puolustuskykyä. EU-tason toimilla voidaan tuoda merkittävää lisäarvoa ja parantaa unionin kykyä vastata useita jäsenmaita koskeviin tilanteisiin, ministeri Rantanen jatkaa.

Kokonaisturvallisuus ja varautuminen muodostavat laajan politiikka-alan, joka hakee vielä paikkaansa monessa maassa ja EU:ssa. Sen valmistelu edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja resursseja. Jos EU ei varaudu, voivat tulevat mahdolliset kriisit muodostua entistä haastavimmiksi. Varautumisen näkökulma tulee huomioida tiiviisti säädösten ja lainvalmistelun yhteydessä.

Ukrainan oppeja hyödynnettävä täysimääräisesti

Turvallisuusympäristö on muuttunut erittäin pitkäkestoisesti ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan on edelleen merkittävin tekijä, joka vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen. On ratkaisevan tärkeää, myös Euroopan turvallisuuden kannalta, että EU:n vahva tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin tarve vaatii. Myös Lähi-idän konfliktilla on laajoja vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen.

Kokouksessaan ministerit keskustelevat myös siitä, että Ukrainan kokemukset Venäjän hyökkäyssodasta tulee hyödyntää täysimääräisesti. Ukraina on muun muassa kehittänyt innovatiivisia ratkaisuja siviilien suojelemiseen ja heillä on erityistä osaamista esimerkiksi liittyen droonien käyttöön ja niiden torjuntaan.

-Droonit muodostavat Suomen ja EU:n turvallisuudelle uudenlaisen uhkan. Uhkaan varautuminen on myös siviiliviranomaisten vastuulla. Droonien torjuminen edellyttää uusia toimivaltuuksia, teknisten järjestelmien hankkimista ja osaamista, toteaa ministeri Rantanen.

Lisätietoja:
pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0295 488 400, etunimi.sukunimi@gov.fi 
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, etunimi.sukunimi@gov.fi