Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen
Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen ovat osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Pelastustoimi ja muut viranomaiset ovat varautuneet väestön suojaamiseen. Toimintaan poikkeusoloissa varaudutaan esimerkiksi etukäteissuunnitelmilla ja harjoituksilla.
Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus. Väestöä voidaan suojata asevaikutuksilta esimerkiksi väestönsuojien ja evakuointien avulla. Evakuointi tarkoittaa väestön siirtämistä turvallisemmalle alueelle sodan tai muun konfliktin aikana. Väestönsuojelutehtäviä ovat myös väestön varoittaminen sekä sammutus- ja pelastustoiminta.
Väestönsuojat on rakennettu sinne, missä on eniten suojattavia ihmisiä
Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on noin 4,8 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Väestönsuoja tarkoittaa tilaa, joka suojaa muun muassa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta.
Väestönsuojia on yleensä siellä, missä ihmisiä asuu, työskentelee ja liikkuu paljon. Siksi väestönsuojia on etenkin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotitaloalueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Näillä alueilla viranomaiset ohjeistavat tarvittaessa väestön suojaamisesta muilla keinoin.
Suurin osa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia. Esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa, kouluissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa ja toimistorakennuksissa on usein väestönsuoja. Väestönsuojaan voi suojautua kuka tahansa suojautumista tarvitseva, jos suojassa on tilaa.
- Kiinteistökohtaiset suojat on rakennettu normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri.
- Yhteiset väestönsuojat palvelevat useampaa kiinteistöä.
- Yleiset väestönsuojat on rakennettu suojaamaan liikkuvaa väestöä ja suurimpiin kaupunkeihin täydentämään väestönsuojatarvetta.
Tieto kiinteistön väestönsuojasta, esimerkiksi kerrostalon väestönsuojasta, tai mahdollinen lähin yleinen väestönsuoja löytyy usein kiinteistön pelastussuunnitelmasta.
Vastauksia kysymyksiin väestönsuojista ja suojautumisesta
Milloin rakennuksessa pitää olla väestönsuoja?
Suomessa väestönsuojien rakentaminen on kohdistettu riskiperusteisesti suurimpiin rakennuksiin.
Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa, kun rakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2 ja rakennuksessa asutaan, työskennellään tai oleskellaan pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto-, ja kokoontumisrakennuksissa vastaava raja on 1 500 m2.
Mistä väestönsuojan tunnistaa?
Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla. Väestönsuojat merkitään tällä tunnuksella. Tunnus on kuvassa alla.
Perustiedot väestönsuojista ja suojautumisesta on hyvä tuntea.
Mitä teen, jos minun pitää suojautua?
Väestönsuojat otettaisiin käyttöön viranomaisen määräyksestä sodan uhatessa, jonka jälkeen suojiin voi siirtyä tarpeen mukaan nopeasti. Normaalioloissa kaasuvaara- tai säteilytilanteessa suojaudutaan sisätiloihin, ei väestönsuojiin.
Jos väestönsuojat ovat käytössä, siirrytään välittömästi lähimpään väestönsuojaan. Sisätiloihin suojauduttaessa hakeudutaan mahdollisimman lähelle vahvoja rakenteita, esimerkiksi rakennuksen keskiosiin.
Pidä radio koko ajan auki. Seuraa viranomaisten tiedotusta. Varmista aina uutisen ja tiedotteen alkuperä etenkin, jos käytät sosiaalista mediaa.
Pidä mukanasi henkilöllisyystodistus, välttämättömät lääkkeet, matkapuhelin, pieni määrä käteistä rahaa ja juotavaa. Suojautumisen tarve voi olla nopea, jolloin tarvikkeiden hakemiseen ei ole aikaa.
Ota väestönsuojaan mukaan:
- juomaa ja ruokaa, jota voi nauttia ilman lämmitystä
- hygieniatarvikkeet
- varusteet yöpymiseen ja oleskeluun (esimerkiksi makuupussi ja -alusta)
- otsa- tai taskulamppu, joka toimii paristoilla tai ilman verkkovirtaa
- varavirtalähde matkapuhelimen ja laitteiden lataukseen
- korvatulpat ja silmälaput nukkumiseen
- ajanvietettä (kirjoja, pelejä, leluja, paperia, kyniä).
Katso sisäministeriön YouTube-video väestönsuojista.
Väestönsuoja on arvokas osa kiinteistöä. Niistä on pidettävä hyvää huolta.
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja
Väestönsuoja on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Normaalioloissa suojia voi käyttää esimerkiksi harrastustilana tai varastona.
Väestönsuojan käyttöönotto on suunniteltava etukäteen. Suunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai väestönsuojan haltija. Suunnitelma sisältää esimerkiksi käytännön toimintaohjeet suojan käyttöönotosta ja käytöstä. Tärkeä on suunnitella esimerkiksi tilojen valmistelu, varustelu, tekniikan käyttöönotto ja laatia ohjeistus suojaan siirtymisestä.
On tärkeää, että kiinteistössä on väestönsuojan käyttöönottoon perehtynyt henkilö. Muun muassa alueelliset pelastusliitot järjestävät koulutuksia väestönsuojista.
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Väestönsuoja ja sen laitteet pitää tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksesta ja huollosta tulee laatia tarkastuspöytäkirja. Pelastusviranomaiset valvovat muun muassa palotarkastuksilla, että väestönsuoja on tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti.
Katso video tyypillisistä puutteista väestönsuojissa.
Lue lisää:
Poikkeusolot
Suojautuminen sisään
Vaaramerkki
STUK - Viranomaiset tekevät yhteistyötä säteilyvaaratilanteessa
Väestönsuoja uudisrakentamisen yhteydessä
Väestönsuojelulla autetaan siviiliväestöä
Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana
