Turvallisesti mökillä – mökkeilijän muistilista

Mökkeily tuo lepoa ja luonnonrauhaa, mutta samalla vastuun turvallisuudesta. Näillä vinkeillä huolehdit mökin paloturvallisuudesta, sähkölaitteista ja vesillä liikkumisesta koko kesän ajan.

Mökkeily on suomalaisille rakas tapa viettää lomaa ja nauttia luonnon rauhasta, vuodenaikojen vaihtelusta ja kiireettömästä elämänrytmistä. Monille mökki merkitsee paikkaa, jossa voi irrottautua arjesta, elää yksinkertaisemmin ja olla lähellä luontoa ilman jatkuvaa hälyä ja ruutuaikaa. Samalla mökkeily tuo mukanaan vastuun omasta ja läheisten turvallisuudesta, sillä syrjäisillä alueilla sijaitseville mökeille avun saapuminen hätätilanteessa voi kestää huomattavasti kauemmin kuin taajama-alueilla. Matkapuhelinyhteydet saattavat olla heikot, ja lähin naapuri tai pelastuslaitos voi sijaita pitkän matkan päässä. Juuri siksi mökillä on tärkeää osata ehkäistä onnettomuuksia ennakkoon ja varautua toimimaan itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa – olipa kyse paloturvallisuudesta, vesillä liikkumisesta tai ensiavun antamisesta.

Palovaroitin ja alkusammutusvälineet kuntoon heti mökille saapuessa

Mökille kannattaa ottaa mukaan uusi palovaroitin sekä varaparistoja, jotta mahdollisiin talvikautena syntyneisiin vikoihin voi varautua heti. Talven aikana kosteus ja kylmyys saattavat heikentää varoittimen toimintaa, joten sen kunto kannattaa tarkistaa mökille saavuttaessa painamalla testinappia.

Rakennuksessa tulee olla vähintään yksi oikein sijoitettu palovaroitin jokaista kerrosta ja alkavaa 60 neliömetriä kohden. Jos mökillä käytetään tulisijaa tai kaasulaitteita, palovaroittimen lisäksi on suositeltavaa asentaa myös häkä- ja kaasuvaroitin. Tiheästi sijoitetut palovaroittimet antavat lisäaikaa reagoida, yrittää alkusammutusta ja hälyttää apua.

Talven kosteus ja kylmyys ovat saattaneet myös tehdä tepposet kesämökin käsisammuttimille. Varmista, että painemittarin neula on vihreällä alueella ja että sammutin ei ole ruostunut, haljennut tai vuotanut. Tarkista myös, että sammuttimen sinetti ja sokka ovat paikoillaan. Jauhesammuttimen jauheen tulisi liikkua vapaasti, kun sammutinta käännellään varovasti. Suositeltavaa olisi, että käsisammuttimet tarkastettaisiin tai uusittaisiin kahden vuoden välein kuivissa ja tasalämpöisissä tiloissa sekä yhden vuoden välein tiloissa, joissa sammutin on alttiina kosteudelle, tärinälle, lämpötilan vaihtelulle tai pakkaselle.

Tuli on hyvä renki, kun sitä osaa käsitellä

Tulisijat ja saunat ovat tärkeä osa mökkielämää, mutta samalla ne muodostavat merkittävän paloriskin. Tulen kanssa toimiessa onkin syytä olla erityisen tarkkana – esimerkiksi takkaa, kiukaan pesää tai nuotiota ei tule koskaan sytyttää sytytysnesteillä, kuten bensiinillä, vaan ainoastaan tarkoitukseen soveltuvilla välineillä.

Paloturvallisuuden ylläpitämiseksi on tärkeää huolehtia myös tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta. Pelastuslain mukaan vapaa-ajan asunnoissa nuohoaminen on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein, kun taas ympärivuotisessa käytössä olevissa rakennuksissa se kuuluu vuosittain tehtäviin toimenpiteisiin. Nuohoojan tilaaminen on mökin omistajan tai haltijan vastuulla.
Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa silloin, kun tulisijat ovat olleet pitkään käyttämättä. Talven jälkeen ensimmäisillä lämmityskerroilla tulisijat tulisi lämmittää hitaasti ja maltilla, sillä liian nopea kuumentaminen voi aiheuttaa halkeamia, jotka puolestaan voivat muodostaa vakavan paloturvallisuusriskin.

Jotta nuohous voidaan suorittaa turvallisesti, tulee tikapuiden ja katolle johtavien kulkureittien olla kunnossa. Nuohouksesta saatava todistus kannattaa lisäksi säilyttää mahdollista pelastuslaitoksen tarkastusta varten.
Sisätiloissa paloturvallisuutta lisää se, että palavat materiaalit pidetään riittävän etäällä tulisijoista, kuten takasta, kamiinasta, kiukaasta, puuhellasta ja leivinuunista. Lisäksi tulisijojen edustalla olisi hyvä käyttää palamatonta materiaalia olevaa suojusta, joka estää kipinöiden ja kuumien hiilien pääsyn lattialle ja rakenteisiin.

Myös avotulen, kuten nuotion, sytyttämisessä on noudatettava huolellisuutta. Tuli tulisi tehdä turvalliselle paikalle, kuten kallioiselle tai hiekkapohjaiselle alueelle, tai sellaiseen kohtaan vesistön läheisyyteen, jossa kipinät eivät pääse leviämään. Tulta on valvottava jatkuvasti, ja sen sammuminen on varmistettava huolellisesti. On myös tärkeää muistaa, että maastopalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty.

Säilytä polttopuut etäällä rakennuksista

Polttopuut on syytä säilyttää turvallisesti riittävän etäällä rakennuksista. Lain mukaan polttopuita ei saa pinota talon, mökin, saunan tai muiden rakennusten seinustoille, vaikka se saattaakin tuntua käytännölliseltä. Rakennusten vieressä säilytetyt puukasat muodostavat merkittävän paloriskin.

Turvallisin säilytyspaikka polttopuille on ilmava ja erillinen, lukittu puuvaja tai muu katos, joka sijaitsee vähintään kahdeksan metrin päässä rakennuksista. Sisälle voi tuoda vain sen verran puita kuin tarvitsee yhden tai kahden pesällisen polttamiseen.

Tarkista mökin sähkölaitteet

Mökin sähkölaitteet tulisi tarkastaa joka kauden alussa. Kosteus, kylmyys ja jyrsijät voivat aiheuttaa näkymättömiä vaurioita. Jos johto on rispaantunut tai laite näyttää tai kuulostaa oudolta, sitä ei tule käyttää. Sähkölaitteet on myös hyvä puhdistaa pölyistä säännöllisesti. Muista puhdistaa pölyt myös isoista kodinkoneista, kuten jääkaapista.

Varmista, että kaikki osaavat toimia hätätilanteessa

> Jos mökillä vierailee sukulaisia tai ystäviä, on tärkeää huolehtia siitä, että myös he tietävät, miten mahdollisessa hätätilanteessa tulee toimia. Vierailla tulee olla tiedossa mökin tarkka osoite ja alkusammutusvälineiden sijainti. Hätänumeroon soittamista helpottaa, jos mökin tarkka osoite tai koordinaatit on merkitty näkyvälle paikalle. Lisäksi puhelimeen on hyvä ladata 112 Suomi -sovellus, sillä se välittää sijaintitiedot suoraan hätäkeskukseen ja voi olla ratkaiseva apu, erityisesti alueilla, joilla matkapuhelinverkko toimii vaihtelevasti. Sovelluksen käyttöalue kannattaa testata etukäteen.

Lisäksi on hyvä varmistaa, että mökin tienviitta on selkeästi näkyvissä eikä esimerkiksi puiden oksien peitossa, jotta pelastushenkilöstö löytää perille tarvittaessa mahdollisimman nopeasti.

Turvallisesti rannalla ja vesillä

Mökillä on hyvä olla ajantasainen ensiapulaukku, jonka sisältö on sovitettu mökin käyttöön ja mahdollisiin harrastuksiin. Laukun säännöllinen tarkistus ja täydennys – esimerkiksi mökkikauden alussa – varmistavat sen käyttövalmiuden hätätilanteessa.

Vesillä liikuttaessa jokaisella veneessä olijalla tulee olla kunnolla istuvat ja CE-merkityt pelastusliivit puettuna. Ennen vesille lähtöä on tarkistettava sääolosuhteet, vesikulkuneuvon yleiskunto sekä turvallisuusvälineistö: moottori, ankkuri, tyhjennysvälineet ja sammutin. Vähintään toisen matkustajan on hallittava veneen käsittely hätätilanteessa. Suunnittele reitti etukäteen, kerro siitä toiselle ja pidä puhelin mukanasi.

Veneily alkoholin vaikutuksen alaisena on sekä vaarallista että laissa kielletty. Alkoholi heikentää toimintakykyä ja hidastaa reaktiota.

Huolehdi myös, että mökkirannasta löytyy pelastusväline – esimerkiksi naruun kiinnitetty kanisteri – joka on helposti kaikkien saatavilla. Hätätilanteessa pelastusvälineenä voi toimia myös esimerkiksi puhallettavat uimalelut. Opeta pelastusvälineen käyttö myös lapsille.

Lapsia ei tule jättää valvomatta rannalla ja vesillä hetkeksikään, eikä uimaan kannata lähteä myöskään yksin. Jos joku joutuu veden varaan, hälytä apua ja pyri auttamaan veden varaan joutunutta.

Sisävesillä hätäilmoitus tehdään numeroon 112, merialueilla meripelastuksen hätänumeroon 0294 1000.