Etelä-Savon pelastustoimelle on perustettu vuoden 2025 aikana pelastuskoiraosasto, joka muodostuu maakunnan eri koirayhdistysten pelastuskoirakoulutuksen saaneista koirakoista. Pelastuskoirakoina ne tullaan erikoiskouluttamaan pelastustoimen tarpeisiin esimerkiksi myrskytuho-, sortuma- tai rauniopelastustehtäviä varten.
‒ Pelastustoimen pelastuskoirakot voidaan hälyttää Etelä-Savon pelastusviranomaisen avuksi tehtävälle, jossa tarvitaan koirakoiden erikoistaitoja löytää ihmisiä vaikkapa sortuneesta rakennelmasta. Koirakkotoiminta kytkeytyy pelastustoimen valmius- ja varautumistoimintaan, kertoo riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.
Pelastustoimen tarpeita yleisempää on maastoon kadonneen ihmisen etsintä, jota johtaa poliisi. Näissä tilanteissa poliisi tarvittaessa hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan kautta pelastuskoirakoita auttamaan etsinnässä.
Miten pelastustoimen pelastuskoirakoksi pääsee?
Pelastustoimen pelastuskoiralla tarkoitetaan pelastusviranomaisten avuksi esimerkiksi rauniopelastukseen ja kadonneiden ihmisten etsintään koulutettua ja tarkastettua koiraa, joka kutsutaan tarvittaessa ohjaajansa kanssa avustamaan etsinnässä.
Koiran ja ohjaajan muodostamat koirakot peruskoulutetaan ja testataan paikallisissa palvelus- ja pelastuskoirayhdistyksissä. Pelastustoimen pelastuskoirakkona toimiseen ne saavat lisäksi erikoiskoulutuksen Pelastusopistolla Kuopiossa ja alueellisen pelastustoimen omissa koulutuksissa.
Pelastuskoiraksi ja varsinkin pelastustoimen tehtäviin erikoistuvaksi koiraksi soveltuu avoin, sosiaalinen, rohkea, terve, hyväkuntoinen, erilaisissa maastoissa ketterästi liikkuva, hyvin ohjattavissa oleva koira, jolla ei ole ääniherkkyyksiä. Koiran on myös oltava riittävän itsenäinen ja tehtäväänsä hyvin motivoitunut, jotta se kykenee ilman ohjaajan vieressä oloa etenemään ja etsimään ihmistä. Koiralla on myös oltava selkeä kyky ilmaista löytämänsä henkilö. Roturajoituksia pelastuskoiralle ei ole.
Kuten pelastuskoiralle, myös ohjaajalle on koulutusten lisäksi tietyt vaatimukset. Ohjaajan on oltava itse fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa.
Pelastuskoiraharrastus vaatii aikaa ja kilometrejä
Pelastustoimen apuna käytettäville pelastuskoirille on erikoiskoulutusten jälkeen vielä oma tarkastuksensa, ns. PETO-tarkastus, jonka tarkoituksena on arvioida, pystyykö koirakko todelliseen etsintätehtävään.
Pelastuskoirakoilla on työsopimus pelastustoimen kanssa. Työsopimussuhteessa olevat pelastuskoiraohjaajat saavat pelastustoimen sopimista harjoituksista ja hälytystehtäviltä tuntikorvauksen. Koirakot ovat myös vakuutettuja pelastustoimen puolesta silloin, kun ovat pelastustoimen harjoituksissa tai tehtävillä. Sulan maan aikaan pelastustoimen koirakot harjoittelevat raunioradoilla ja talvisin esimerkiksi erilaisissa rakennuksissa.
Eloisassa henkilöstöpalvelujen erityisasiantuntijana työskentelevä Reetta Koponen on harrastanut pelastuskoiratoimintaa koiransa Murun kanssa sen pentuajoista lähtien, nelisen vuotta.
‒ Koirakon on suoritettava tiukka seula kokeineen ja testeineen ennen viranomaishälytyksille osallistumista. Meiltä puuttuu vielä viimeinen viranomaistarkastus, ns. VIRTA-tarkastus, joten emme ole toistaiseksi osallistuneet oikeille etsinnöille.
Reetan mukaan pelastuskoiraharrastus on elämäntapa. Se vaatii paljon aikaa ja kilometrejä. Koirakko harjoittelee 3–5 kertaa viikossa useita tunteja niin valoisassa kuin pimeässä.
‒ Koko perheen on oltava mukana tavalla tai toisella. Meidän perheessämme mies kuskaa lapsia harrastuksiin ollessaan vapaalla ja muutoinkin hoitelee kodin askareita sillä välin, kun olen koiran kanssa treenaamassa tai leireillä.
