Maastopalokausi alkamassa normaalia aikaisemmin – huolellisuus ratkaisee

Lumien nopea sulaminen ennakoi maastopalokauden aikaista alkamista Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna varsinainen maastopalokausi käynnistyi huhtikuun lopussa, mutta yksittäisiä maastopaloja havaittiin jo tätä ennen. Vuonna 2025 Pohjois-Karjalassa syttyi yhteensä 123 maastopaloa. 

Maastopaloista 58 aiheutui ihmisen toiminnasta. Seuraavaksi yleisin syy oli salama, joka aiheutti 44 maastopaloa. Koneiden ja laitteiden viat johtivat yhdeksään paloon ja 12 tapauksessa syttymissyy jäi epäselväksi tai kirjattiin muuksi syyksi, kuten uudelleensyttymäksi.

Huhti–toukokuussa maastopalojen määrä on tyypillisesti korkeimmillaan ja viime vuonna yli kolmannes kaikista paloista syttyi juuri tänä aikana.

Risujen poltossa noudatettava erityistä varovaisuutta

Keväisin pihoilla ja metsänreunoissa poltetaan runsaasti risukasoja, kun talven jäljiltä kertyneitä oksia ja haravointijätettä hävitetään. Risujen poltto on sallittua, mutta sytyttäjä on aina vastuussa tulesta.

Muista aina:

• Tarkistaa maastopalovaroituksen voimassaolo,
• seurata sääolosuhteita ja tuulen voimakkuutta,
• tehdä ennakkoon tulentekoilmoitus pelastusviranomaiselle.

Polttotapahtumaa on valvottava koko ajan alusta loppuun ja paikalla tulee olla riittävä alkusammutuskalusto.

Huolimattomuus johtaa rikosilmoituksiin

Pelastuslaki velvoittaa pelastuslaitosta suorittamaan palontutkintaa. Jos on syytä epäillä, että tulipalo on aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta, asiasta ilmoitetaan poliisille.

Vuonna 2025 ihmisen aiheuttamista 58 maastopalosta peräti 40 todettiin tahallisiksi tai tuottamuksellisiksi, joista pelastuslaitos teki ilmoituksen poliisille. Erityisesti valvomattomat poltot sekä toiminta maastopalovaroituksen aikana ovat yhä valitettavan yleisiä – nämä johtavat aina suoraan viranomaiskäsittelyyn. 

Maastopalot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia

Vaikka maastopalojen määrä ei kasvanut merkittävästi edellistä vuodesta, maastopaloista aiheutui merkittävät kustannukset pelastuslaitokselle. Erityisesti ukkosrintamien synnyttämät samanaikaiset palot vaikeakulkuisessa maastossa sitovat runsaasti resursseja pitkäksi aikaa.

Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä, mutta maastopalojen osalta kehitys on ollut päinvastaista: Määrät ovat 2020-luvulla kasvaneet.

Jokainen voi ehkäistä maastopaloja

Luonnonilmiöihin, kuten salamoihin, on vaikea vaikuttaa, mutta ihmisten toiminnassa on runsaasti parantamisen varaa. Merkittävä osa maastopaloista olisi estettävissä huolellisuudella, harkinnalla ja ohjeita noudattamalla.

Pelastuslaitos muistuttaa: Maltti, ennakointi ja vastuu ovat tärkeimmät keinot ehkäistä maastopaloja.

Turvallista pääsiäistä!

Tee ilmoitus tulenteosta