Pelastusopisto on kartoittanut sisäministeriön toimeksiannosta Ukrainan väestönsuojelun toimintaa sodan aikana. Raportti esittää kehittämissuosituksia siitä, miten Ukrainan kokemuksia tulisi hyödyntää suomalaisen väestönsuojelun kehittämisessä.
Pelastusopistossa toteutettu Ukrainan opit -tutkimushanke keräsi tietoja väestönsuojelun toiminnasta Ukrainassa sekä sodan vaikutuksista siviiliyhteiskunnalle ja kriittiselle infrastruktuurille. Raportti esittää useita suosituksia, joista keskeisiä ovat muun muassa väestön varoittamisen järjestelmien kehittäminen ja pelastustoiminnan materiaalisten valmiuksien kehittäminen.
- Suomessa on jo nyt monikanavainen järjestelmä, mutta raportti tuo esille, että nopeaan ja toimintavarmaan varoittamisen kokonaisuuteen on tärkeä satsata. Ukrainassa väestön varoittamisessa on hyödynnetty esimerkiksi erilaisia mobiilisovelluksia, kertoo varautumisjohtaja Jussi Korhonen.
Venäjän hyökkäyssota muutti voimakkaasti Ukrainan pelastustoimen tehtäviä, niiden sisältöä ja määrää.
- Pelastustoimen materiaalisista valmiuksista ja suorituskyvyistä huolehtiminen on perusta yhteiskunnan varautumiselle. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta väestönsuojelua on maanpuolustuksen tavoin ylläpidettävä ja kehitettävä nykyisessä turvallisuusympäristössä, sanoo Korhonen.
Ukrainan opit -hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston verkkosivuilla. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Marko Juutinen sekä tutkijat Mikko Räkköläinen ja Dan Sundholm Pelastusopistosta.
Lisätiedot: varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. 0295 488 289, etunimi.sukunimi@gov.fi pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen, p. 0295 488 341, etunimi.sukunimi@gov.fi
