Hyppää sisältöön
Takaisin

Turvallisuuden voimaverkosto – monien mahdollisuuksien palokunnat

sisäministeriö
Kimmo Kohvakka
Julkaisuajankohta 16.2.2026 15.28
Tyyppi:Kolumni

Kiristynyt kansainvälinen turvallisuustilanne sekä väestön ja palveluiden keskittyminen haastavat pelastustoimea sekä arjen turvallisuudessa että poikkeusoloihin varautumisessa. Pelastustoimen rooli sisäisen turvallisuuden toimijana on keskeinen. Sopimuspalokunnat ovat tässä korvaamaton paikallisyhteisöjen tuki ja valtakunnallinen voimavara.

Suomessa toimii yhteensä 704 sopimuspalokuntaa ja sivutoimisen henkilöstön palokuntaa. Näistä noin 500 on vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä. Vapaaehtoinen palokunta-aate täyttää tänä vuonna 188 vuotta. Se on laajentunut tulipalojen torjunnasta monipuoliseksi turvallisuustoiminnaksi, jonka ytimessä on edelleen auttaminen ja lähiyhteisöjen turvallisuus.

Varautuminen edellyttää riittäviä resursseja ja uudenlaisia ratkaisuja

Laaja-alaisiin kriiseihin varautuminen vaatii arviota siitä, miten pelastustoimen joukot riittäisivät, jos konfliktit ulottuisivat Suomeen. Tällä hallituskaudella tavoitteeksi on asetettu kasvattaa päätoimisten pelastajien määrää tuhannella vuoteen 2032 mennessä. Vastaavaa uhkiin ja tarpeeseen perustuvaa tavoitetta on tarkasteltava myös sopimuspelastajien osalta. 

Niukkenevien resurssien aikakaudella on entistä vahvemmin huomioitava sopimuspalokuntien jatkuvuudesta ja rahoituksen turvaaminen on tässä avainasemassa. Tarvittaessa on kehitettävä uusia ratkaisumalleja turvaamaan järjestelmää. Sisäministeriön vuoden 2024 pelastustoiminnan palveluita ja taloutta koskevan raportin mukaan sopimus- ja sivutoimisten palokuntien henkilöstö- ja sopimuskustannukset olivat yhteensä noin 7,3 % pelastustoimen kaikista kuluista. Osuus pelastustoimen toimintamenoista vaihteli alueittain 2–20 % välillä. Alueellisesti sopimushenkilöstön lukumäärä vaihtelee suuresti: aina Helsingin 33:sta Itä-Uudenmaan 681 henkilöön 100 000 asukasta kohden. Luvut nostavat esiin olennaisen kysymyksen – mikä on oikea tavoitetaso suhteessa uhkiin ja yhteiskunnan tarpeisiin?

Sopimuspalokuntatoimintaa on pidetty verottajan näkökulmasta erittäin yleishyödyllisenä. Yhteiskunnan turvallisuutta tukevan vapaaehtoistyön kohdalla voisi rohkeasti kokeilla myös verokannustimia, kuten henkilökohtaisia verovähennyksiä, työnantajille suunnattuja hyvityksiä hälytysvapaista tai ALV-palautuksia palokuntayhdistysten kalustohankinnoista. Niillä voisi olla myönteisiä vaikutuksia, kuten palokuntalaisten määrän kasvua, päiväaikaisen lähtövalmiuden paranemista ja paikallisen kriisinsietokyvyn vahvistumista.

Osaamispotentiaali ja uusi teknologia

Sopimuspalokunnissa on runsaasti siviiliammattien tuomaa osaamista, jota tulisi hyödyntää laajemmin. Uuden teknologian käyttöönotossa on erityistä potentiaalia: uudet sammutustekniikat, kaukokäyttöiset ja miehittämättömät pelastustoiminnan laitteet, digitaaliset tilanne- ja johtamissovellukset sekä tukiälyn hyödyntäminen voisivat edistää kehitystä kansallisen teknologiaohjelman kautta, jolle tulisi kohdentaa merkittävä osa käytössämme olevista voimavaroista.

Palokunnat paikallisten yhteisöjen kantavana voimana

Sopimuspalokunnat ovat erityisen tärkeitä harvaan asutuilla alueilla, missä ne muodostavat lähimmän ja nopeimmin saatavilla olevan avun. Palokuntayhdistysten työ ulottuu hälytystehtävien lisäksi laajalle kulttuurin ja monipuolisten palveluiden piiriin, lasten ja nuorten toimintaan, harrastusmahdollisuuksiin ja turvallisuustaitojen vahvistamiseen – parhaimmillaan aina ammattipelastajan urapoluksi asti. Ennakoiva turvallisuustyö hyödyttää perheitä ja vahvistaa yhteisöjä. Palokunnat ovat myös aktiivisesti tukeneet Ukrainaa ja ukrainalaisia.

Koen suurta kiitollisuutta palokuntien nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraanitoiminnan tekijöitä kohtaan. Kiitän teitä arvokkaasta työstä – ja toivotan kaikki kiinnostuneet lämpimästi mukaan palokuntaperheisiin.

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja

Uusimmat