- Harvaan asutuilla alueilla eri viranomaisten toimintaa ja niiden vaikutusta asukkaiden palveluihin tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin, ei vain yhden viranomaisten näkökulmasta. Jatkossa tulisikin selvittää pitäisikö turvallisuusviranomaisilla olla yhteinen, selkeä ja konkreettinen suunnitelma siitä, miten palvelut harvaan asutuilla alueilla järjestetään, totesi sisäministeri Päivi Räsänen vastaanottaessaan 7.4. Rovaniemellä Turvallisuutta harvassa -raportin.
Raportin mukaan poliisin toimintavalmiusaika kiireisesti hoidettavissa A-luokan tehtävissä on Lapissa hieman parantunut viime vuosien aikana. Lapissa hälytyksistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutulle alueelle. Poliisin rakenneuudistuksen (PORA III) seurauksena poliisin resursseja voidaan ohjata keskitetysti koko maakunnassa ja tämä lisää mahdollisuuksia vastata poliisipalvelujen kysyntään entistä paremmin. Aiemmin Lapin poliisiresurssit jakaantuivat kahden poliisilaitoksen ja Helsingistä johdetun Liikkuvan poliisin alaisuuteen.
- Pidän tärkeänä, että poliisi on jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja toimittaa säännöllisesti tietoa niin kuntien johdolle kuin myös Lapin asukkaille poliisipalveluista ja niiden kehityksestä alueella. Poliisin tarkka ja ajantasainen tulosseurantajärjestelmä antaa tähän hyvät mahdollisuudet, Räsänen sanoi.
Lapissa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vuonna 2013 hieman alle 13 minuuttia. Se on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana varsin samalla tasolla.
- Pelastustoimea tullaan kehittämään nykyisen aluejaon pohjalta niin, että asetettu säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa, saavutetaan. Säästötoimet suunnitellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Säästöt toteutetaan niin, että paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä miehistön määrää vähennetä. Lausuntojen perusteella kunnat ovat hyvin sitoutuneita pelastustoimen rakenneuudistuksen toteuttamiseen, totesi Räsänen.
Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista viisi tulee toimimaan yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Sisäministeriö uudistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkistaen muun muassa miehistövahvuuksia, joilla hälytyksiin lähdetään.
Rovaniemellä ja Oulussa toimivat hätäkeskukset yhdistettiin marraskuussa 2011. Uudistuksen vaikutuksia on seurattu tarkasti. Seurannan tuottaman tiedon mukaan hätäkeskuksen fyysisellä sijainnilla ei näytä olevan merkitystä ilmoitusten vastaanoton ja hälytyspalvelujen antamisen kannalta. Uudistuksen seurauksena ihmiset saavat nopeammin yhteyden hätäkeskukseen ja alueelliset vaihtelut yhteyden saamisessa ovat pienentyneet. Myös hätäkeskuksen henkilöstön työmäärä jakaantuu tasaisemmin. Hätäkeskusuudistus on merkinnyt myös pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen prosessien kehittämistä. Rajavartiolaitos on mukana entistä tiiviimmin.
- Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rajavartiolain muutosesitys, jossa esitetään, että rajavartiomies voisi yhteispartiossa poliisimiehen kanssa suorittaa välttämättömiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtäviä samoin valtuuksin kuin poliisimies. Lainmuutos poistaisi nykyisen toimivaltaongelman tilanteessa, jossa yhteispartio on ensimmäisenä partiona paikalla tilanteessa, jossa joudutaan ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoi Räsänen.
Nykyisen lain mukaan rajavartiomies voi toimia tällaisessa tilanteessa vain poliisia avustavan henkilön toimivaltuuksin. Uusien toimivaltuuksien käyttö edellyttää, että yhteispartiointi on ennalta suunniteltua, tarkoituksenmukaista ja tehtävän hoitaminen tapahtuu poliisin johdolla.
Valmistelussa on myös valtiosopimus, joka mahdollistaisi Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartioinnin Tornionjoen laaksossa ja sen lähialueilla.
Ministerin puhe raportin julkistamistilaisuudessa löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/puheet
Turvallisuutta harvassa –raportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/062014
Lisätietoja: valtiosihteeri Andrei Nahkala, 0295 418 807
