Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen palveluiden tasosta, pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta. Sisäministeriön pelastusosasto järjesti aluevaltuutetuille ja varavaltuutetuille webinaarin 13.5.2025. Tilaisuudessa käytiin läpi pelastustoimen tehtäviä ja ajankohtaisia kysymyksiä toimialalta.
Alla webinaarissa esitetyt kysymykset ja vastaukset. Uutisen lopusta löytyy linkki webinaarin videotallenteeseen.
Webinaarissa esitetyt kysymykset ja vastaukset
Miten turvataan yhdenvertaiset palvelut ja saavutettavuus harvaan asutuilla alueilla?
Hyvinvointialue vastaa pelastustoimen palvelujen tuottamisesta. Palvelujen mitoittamisen ja palveluverkon rakenteen tulee vastata toimintaympäristön ja riskien analyyseihin. Tärkeää on huolehtia niistä resursseista, joita on paikallisesti käytettävissä. Harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoiset ja sopimuspalokuntalaiset ovat keskeinen voimavara pelastustoimen palvelujen tuottamisessa.
Onko pelastustoimen laskennalliseen osuuteen hyvinvointialueiden rahoituksesta tullut muutoksia?
Hyvinvointialueiden rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista. Pelastustoimen laskennallinen osuus yleiskatteisesta rahoituksesta on pysynyt viime vuosina pitkälti samalla tasolla. Vuonna 2025 pelastustoimen laskennallinen osuus yleiskatteisesta rahoituksesta oli 2,2 prosenttia.
Voidaanko jotenkin varmistaa, että pelastustoimen laskennallinen osuus rahoituksesta osoitetaan hyvinvointialueilla pelastustoimelle?
Hyvinvointialueella on päätösvalta saamansa rahoituksen kohdentamisesta eri toimintoihin. Viime vuosina useimmilla alueilla pelastustoimelle on kohdennettu yleiskatteisesta rahoituksesta enemmän rahoitusta kuin pelastustoimen laskennallisen rahoituksen määrä on ollut.
Miten varmistetaan, että tulevaisuudessa on riittävästi koulutettuja pelastajia? Miten saadaan pelastajia kaikkialle Suomessa, myös harvaan asutuille alueille?
Pelastajapula koskettaa kaikkia hyvinvointialueita. Suomeen tarvitaan vuoteen 2032 mennessä noin 2 300 uutta pelastajaa. Pelastajakoulutusta on viime vuosina lisätty tarveselvityksiin perustuen. Koulutuspaikat on kaksinkertaistettu syksystä 2024 alkaen.
Hyvinvointialueilla on oltava ymmärrys pelastajatarpeesta, ja niiden tulee varmistaa palkkaukseen vaadittavat resurssit. On tärkeä huolehtia myös veto- ja pitovoimasta, jotta työntekijöitä saadaan avoimena oleviin tehtäviin.
Käynnistyneessä kansallisessa pelastusalan työturvallisuushankkeessa tuetaan hallitusohjelman kirjausten toimeenpanoa laadukkaiden pelastustoimen palveluiden sekä riittävän henkilöstön turvaamiseksi. Tehtävänä vahvistaa pelastusalan veto- ja pitovoimaa edistämällä pelastusalan työturvallisuutta, työkyvyn ylläpitämistä ja työssä jaksamista.
Miten huolehditaan pelastajien työhyvinvoinnista ja työkyvystä myös työuran loppuvaiheessa?
Työkykyjohtamiseen ja jaksamisen tukemiseen sekä erilaisiin ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. pelastusalan kansallisessa työturvallisuushankkeessa. Hankkeen tehtävänä on löytää keinoja vastata pelastusalan työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyviin haasteisiin sekä jakaa ja jalostaa hyviä käytäntöjä.
Mikä on sopimuspalokuntien rooli pelastustoimessa?
Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimessa. Sopimuspalokunnat ovat mukana vajaassa puolessa pelastustoimen tehtävistä. Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat ovat keskeisessä roolissa peräti 90 prosentissa pelastustoiminnan tehtävistä. Tämän vuoksi sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuudesta ja elinvoimasta on tärkeä huolehtia hyvinvointialueilla.
Mikä on järjestöjen rooli pelastustoimessa?
Pelastusalalla toimii useita järjestöjä, jotka tukevat ja täydentävät viranomaistoimintaa. Järjestöillä on ollut Suomessa aina merkittävä rooli turvallisuuden edistämisessä. Pelastusalan järjestöt ovat tärkeitä toimijoita mm. pelastusalan koulutuksessa ja onnettomuuksien ehkäisyssä
