Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti julkistettiin tänään Rovaniemellä. Siinä listataan kahdeksan toimenpidesuositusta harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Yksi keskeinen suositus on yhteistyön lisääminen niin viranomaisten välillä kuin järjestöjen kanssa.
Raportin vastaanottanut sisäministeri Päivi Räsänen totesi selvityksen tuovan esille, miten paljon turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta harvaan asutuilla alueilla voidaan parantaa viranomaisten välistä ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä lisäämällä.
- Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamisesta on päätetty hallitusohjelmassa. Vuosien 2009 -2011 välillä Lapin ja Pohjois-Karjalan alueella toteutetussa pilottihankkeessa poliisin, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen operatiivisen yhteistyön tiivistämisestä saatiin selkeitä tuloksia turvallisuuden paranemisena. Pilottihankkeessa kehitetyt ja hyväksi todetut käytännöt ovat hallitusohjelman mukaisesti muuttuneet osaksi pysyvää toimintaa. Rajan läheisillä alueilla pelastustoimen tehtävissä vuonna 2013 ensimmäisenä partiona paikalla oli rajavartioston partio 70–80 prosentissa tapauksissa. Näissä tapauksissa on arvioitu, että partio oli paikalla keskimäärin 10–20 minuuttia nopeammin kuin jos olisi odotettu pelastustoimen yksikköä. Tämä aika voi olla erittäin merkittävä avun tarvitsijan näkökulmasta, ministeri Räsänen totesi puheessaan.
Poliisin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan välisestä yhteistyöstä ja sopimuspalokuntien toiminnasta saadut kokemukset osoittavat myös sen, että selkeät sopimukset ja viranomaisen tarjoama koulutus lisäävät vapaaehtoisten ja viranomaisten välisen yhteistyön tuloksellisuutta. Koordinointivastuu kannattaa usein osoittaa viranomaiselle.
Tilastojen mukaan harvaan asuttuja alueita on paljon Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta niitä löytyy myös muualta. Raporttiin on koottu tietoa harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilanteesta, turvallisuuspalveluista ja koetusta turvallisuudesta. Perinteisten turvallisuusviranomaisten toiminnan lisäksi raportti sisältää tietoja turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta edistävien järjestöjen toiminnasta.
Turvallisuuden kokemus ristiriitainen harvaan asutuilla alueilla
Kyselyjen mukaan suurin osa maaseudulla asuvista pitää omaa asuinympäristöään turvallisena ja kokevat tämän yhdeksi maaseudun vetovoimatekijäksi. Väkivaltaa ei pelätä. Hätätilanteessa kuitenkin poliisin, palokunnan tai ambulanssin paikalle tuleminen voi kestää kauan. Tämä vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen vaikka omakohtaista kokemusta hätätilanteesta ei olisikaan.
Lapissa poliisin toimintavalmiusaika kiireisissä hälytystehtävissä on parantunut viimeisten vuosien aikana. Hälytystehtävistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutuille alueille. Raportin mukana henkirikostaso oli vuosina 2010–2012 korkein Lapissa. Pelastustoimen hälytyksistä noin neljäsosa tapahtui harvaan asutuilla alueilla. Lapissa yleisimmät hälytystehtävät olivat ensivastetehtäviä ja liikenneonnettomuuksia, kolmanneksi yleisin oli automaattiseen paloilmoitukseen liittynyt tehtävä.
Turvallisuustyötä kyliin
Kylien turvallisuussuunnitelmia on tehty viime vuosien aikana yhä enemmän ja ne ovat lisänneet kylien turvallisuutta ja kyläläisten turvallisuuden tunnetta. Parhaiten kylien turvallisuustyö onnistuu silloin, kun kunnan ja muut viranomaiset tukevat sitä. Raportissa suositellaan, että kylien turvallisuustyötä tulisi jatkaa ja huolehtia siitä, että se on kiinteä osa kunnan turvallisuustyötä. Kyläläisten kannalta on tärkeää, että he kokevat pääsevänsä vaikuttamaan oman kylän arjen turvallisuuteen. Sisäministeriö uudistaa parhaillaan turvallisuussuunnittelun valtakunnallista ohjausta tavoitteena, että se tukisi enemmän paikallisesti tehtävää työtä.
Sopimuspalokuntien henkilöstöresurssit turvattava
Pelastustoimen palvelut harvaan asutuilla alueilla ovat yleensä pitkälti sopimuspalokuntien varassa. Harvaan asutuilla alueilla ikääntyneen väestön määrä kasvaa nopeasti ja maan sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin ja niiden ympäristöön jatkuu. Ihmisten suhtautuminen järjestötoimintaan on muuttunut. Pitkäaikaista sitoutumista vältellään, mutta sen sijaan ollaan valmiita tekemään lyhytaikaisesti työtä tärkeiksi koettujen arvojen eteen.
Kehityksen seurauksena jäsenten rekrytoiminen vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan saattaa vaikeutua. Järjestöjen tulisi tehostaa uusien jäsenten rekrytoimista vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan hyödyntäen uusinta tutkimusta, joka tuo tietoa muun muassa motiiveista osallistua vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan.
Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli käyttöön harvaan asutuilla alueilla
Lapissa ja Koillismaalla on käynnissä Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli, jonka avulla kunnan turvallisuus- ja hyvinvointityötä pyritään tehostamaan. Toimintamalli palkittiin marraskuussa Euroopan parhaana hankkeena, jossa kehitetään uusia toimintamalleja, joilla nykyisestä talouskriisistä selvitään. Toimintamallin käyttöönotto harvaan asuttujen alueiden kunnissa lisää resursseja erityisesti turvallisuuden kannalta tärkeiden palvelujen tuottamiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan.
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilannetta seurataan
Sisäministeriö julkaisi ensimmäisen harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilannetta käsittelevän raportin vuonna 2009. Raportti käsiteltiin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä, ja sen yhteydessä hyväksyttiin suositukset harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi. Suositukset liittyivät muun muassa ensivastetoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja ikääntyvän väestön turvallisuuden parantamiseen.
Suositukset ovat toteutuneet varsin hyvin. Tämä osoittaa, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilanteen arviointi laajasta näkökulmasta on edistänyt näiden alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi tehtävää työtä. Raportti tullaan käsittelemään sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä vielä tämän kevään aikana.
Tutustu raporttiin: www.intermin.fi/julkaisu/062014
Lisätietoja:
sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, 040 595 57 60
